kokemuksen ääntä

Matti Leppälä Brysselissä

Eläkerahastojen

YKKÖSLOBBARI

Matti Leppälä ajaa Pensions Europen pääsihteerinä työeläkerahastojen etuja Brysselissä. EU-maiden eläkejärjestelmät ovat kirjavat, mutta huolenaiheet ovat yhteisiä.

Teksti Matti Remes Kuvat Veikko Somerpuro

Pensions Europen pääsihteerinä toimiva Matti Leppälä on paljon vartija. Hänen johtamansa järjestö edustaa Brysselissä eurooppalaisia työeläkerahastoja, joilla on noin 90 miljoonaa vakuutettua ja noin 4 700 miljardia euroa sijoitusvaroja.

Pensions Europen jäseniä ovat eläkerahastojen yhdistykset EU-maissa. Suomesta mukana on Eläkesäätiöyhdistys.

– Tämä on todellinen aitiopaikka seurata eurooppalaista eläkekeskustelua ja myös vaikuttaa alan kehitykseen, Leppälä sanoo.

Leppälä toimi aiemmin 11 vuotta Työeläkevakuuttajat TELA ry:ssä muun muassa EU-asioista vastaavana johtajana. Nykyisessä tehtävässään hän on toiminut vuodesta 2011 lähtien.

Yhteisiä huolenaiheita

Eläkejärjestelmät eroavat huomattavasti toisistaan EU-maissa, mutta huolenaiheet ovat yhteiset. Väestön ikääntyy, ja julkisen talouden kestävyyspaine kasvaa.

Tämä on johtanut eläke-etuuksien heikennyksiin, maksujen nostoon ja eläkeiän nostamiseen.

–Keskustelu on muuallakin samanlaista kuin Suomessa. Esimerkiksi Hollannissa ajankohtainen aihe on eläkkeiden indeksikorotusten leikkaaminen.

Euroopan kirjavia eläkejärjestelmiä voi hahmottaa niin sanotulla kolmen pilarin mallilla, joka sisältää lakisääteisen eläkkeen, työsuhteeseen perustuvan ammatillisen eläkkeen ja yksityisen säästämisen.

Leppälän työsarkaa on kakkospilari. Se koostuu yritys- ja toimialakohtaisista työeläkkeistä, jotka voivat olla pakollisia tai vapaaehtoisesti työntekijöille tarjottuja eläkkeitä.

Monissa Keski-Euroopan maissa tällaiset ammatilliset eläkkeet muodostavat ison osan ansioperusteisesta eläketurvasta.

– Työeläkejärjestelmät ovat osa paikallisia työmarkkinoita. Jokaisella on omat erityispiirteensä ja historiallinen taustansa. Siksi yhtenäisen eläkejärjestelmän luominen Eurooppaan ei ole järkevää.

Uusi sääntely lisää kustannuksia

Leppälän edustamilla työeläkerahastoilla on yhteinen haaste: tulevien eläkevastuiden kattaminen epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Historiallisen alas painuneen korkotason vuoksi eläkevastuiden määrä kasvaa nopeammin kuin sijoituksista saatavat tuotot.

– Esimerkiksi Hollannissa vastuiden nykyarvo on kasvanut jo niin suureksi, etteivät kaikki eläkerahastot pysty niitä kattamaan. Eläke-etuja on jouduttu leikkaamaan. Luottamus järjestelmän kestävyyteen on rapautunut.

Leppälän mielestä vaikeassa tilanteessa on tärkeää, että eläkerahastoille ei enää sälytetä uusia velvoitteita, jotka heikentävät pitkän aikavälin sijoitustuottoja.

Tästä syystä eläkerahastojen lobbarin tehtävänä on seurata silmä kovana eurooppalaisen finanssimarkkinalainsäädännön kehitystä.

Viime vuosina pankkien, vakuutusyhtiöiden ja sijoitusrahastojen sääntelyä on lisätty reilusti, kun viranomaiset haluavat parantaa markkinoiden vakautta ja torjua uusia kriisejä.

– Muutoksilla on myös eläkerahastoihin suuret vaikutukset. Uusi sääntely lisää kustannuksia.

Lisää suomalaisia avainpaikoille

EU:ssa on keskusteltu jo vuosia rahoitusmarkkinaverosta, jota etenkin Saksa ja Ranska ovat ajaneet esimerkiksi osakkeiden ja joukkolainojen kauppaan. Kovaa vastustusta nostattanut verohanke etenee hitaasti.

– Veron ajatuksena on rangaista finanssikriisin aiheuttaneita keinottelijoita. Kohde on väärä, jos maksumiehiksi pistetään eläkerahastot. Jos vero tulee, pyrimme saamaan siihen kunnolliset poikkeukset eläkerahastoille.

Leppälän mukaan eurooppalaiseen eläkekeskusteluun on noussut myös kolmannen pilarin eli vapaaehtoisen lisäeläketurvan kasvattaminen.

Suomessa vapaaehtoisten eläkevakuutusten suosio on romahtanut, kun niiden veroetuja on karsittu ja säästöjen nostamisen ikärajaa nostettu.

– Monessa muussakin maassa vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen suhtaudutaan epäilevästi, koska sitä pidetään liian kalliina suhteessa esimerkiksi työeläkejärjestelmään.

Mutta moni vapaaehtoisia järjestelyjä myös kannattaa.

– Euroopassa tarvitaan paljon lisää eläkesäästämistä, koska lakisääteisten sosiaaliturvaan kuuluvien eläkkeiden taso laskee monessa maassa rajusti.

Leppälän tehtävänä on vaikuttaa vireillä oleviin uudistuksiin jo valmisteluvaiheessa. Viisi vuotta PensionsEuropen johdossa ovat luoneet arvokkaan suhdeverkoston Brysselissä. Tänä vuonna hänet valittiin oman toimialansa vuoden henkilöksi European Pensions -lehden arvostetussa kilpailussa.

Leppälä toivoo lisää suomalaisia eläkeasioiden kansainvälisille avainpaikoille.

– Suomalaiset eivät tiedä riittävästi ajankohtaisista keskustelunaiheista Euroopassa, vaikka EU-päätökset vaikuttavat myös meihin. Vastaavasti Euroopan komissio ja EU-tason päättäjät eivät tunne Suomen järjestelmää. 

Matti Leppälä

kuka?

Matti Leppälä

Ikä: 55 vuotta

Koulutus: OTK, Turun yliopistosta.

Työ: PensionsEuropen pääsihteeri Brysselissä vuodesta 2011. Toimii myös Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (European Insurance and Occupational Pensions Authority, EIOPA) eläkkeitä käsittelevän sidosryhmäkomitean puheenjohtajana.

Työura: Lainvalmistelija oikeusministeriössä 1980-luvulla, työmarkkinajuristi 1990-luvulla, TELA:ssa 11 vuotta, painopisteenä EU-, sijoitus- ja lakiasiat.

Perhe: Naimisissa, kolme täysi-ikäistä lasta.

Harrastukset: Matkailu, elokuvat ja liikunta.

European Pensions -lehden tunnustuksena vuoden henkilöksi valittu Matti Leppälä juhlagaalassa päätoimittaja Francesca Fabrizin (oik.) ja juontaja Lucy Porterin onniteltavana.
European Pensions -lehden tunnustuksena vuoden henkilöksi valittu Matti Leppälä juhlagaalassa päätoimittaja Francesca Fabrizin (oik.) ja juontaja Lucy Porterin onniteltavana.

”Suomalaiset eivät tiedä tarpeeksi EU:n keskustelunaiheista, vaikka päätökset vaikuttavat myös meihin.”