eläkeuudistus 2017

Pitenevästä elämästä

pidempi pala työnteolle

Ensi vuoden alusta lukien vanhuuseläkeiän alarajaa nostetaan portaittain kunnes ikäraja saavuttaa 65 vuotta – ja jatkaa sen ylikin.

Teksti Anne Iivonen

Lähde: Eläkeuudistus.fi

Vanhuuseläkeiän alaraja nousee portaittain ensi vuoden alusta lukien. Rajaikää nostetaan alkuun kolmen kuukauden satseissa kullekin ikäluokalle. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Tällöin on vuosi 2027.

Näin seuraavan kymmenen vuoden aikana pakitetaan samaan tilanteeseen, joka oli työuralta eläkkeelle siirtyvien tavoitteena ennen edellistä joustavan eläkeiän uudistusta (2005 uudistusta).

Kun vanhoilta ihmisiltä kysyy, he sanovat 65 vuoden ikärajan olleen normi iät ja ajat; ja on se sitä ollut koko ajan kansaneläkkeessä.

Ensi vuoden alusta voimaan tulevassa työeläkeuudistuksessa tavoitteeksi alkuun otetaan tuo maaginen 65 vuotta. Mutta ei rajaa siihen naulattu lopullisesti: vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneet porskuttavat pyykin ohi sen mitä elämää ja työtä kintuista lähtee.

Mekanismi on jo tiedossa. Eläkeiän määräytymiseen vaikuttavat sekä työurien kehitys että jokaisen ikäluokan odotettavissa oleva elinaika.

Pidentyvästä elämästä sivaltuu siten nykyistä pidempi aika työnteolle. Työssä oloaikaa halutaan pidentää, jotta eläkettä kertyisi riittävästi pidentyvän elämän evääksi.

Alemman eläkeiän aika jäi kokeiluksi vuosien 2005–2016 ajanjaksolla. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi pohtii, olisiko uudistuksen kaltaiseen eliniän pitenemiseen reagoivaan eläkeikään ollut järkevää siirtyä jo vuoden 2005 uudistuksessa.

– Jälkiviisaana voi todeta, että varmaan olisi, hän sanoo.

Hietaniemi toteaa realistisesti, etteivät mitkään muutokset tapahdu nopeasti. Nyt tehdyssä uudistuksessa karttumat yhdenmukaistuvat ja laajennevat.

Työeläke on ansiosidonnainen. Kunkin henkilökohtainen eläkekertymä on seurausta tehdystä työstä ja työeläke potristuu työssä ansaittujen eurojen suhteessa. Vuoden 2017 alusta alkaen eläkettä karttuu 1,5 prosenttia tuloista vuodessa eli jokaisesta ansaitusta eurosta karttuu 1,5 senttiä eläkettä.

Työeläke alkaa karttua työntekijöille jo 17 ikävuodesta lähtien, yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien. Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on 1957 tai sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta sekä 1962 ja sen jälkeen syntyneillä 70 vuotta.

– Kaikki työnteko kannattaa, joten yrittäkää päästä työn syrjään kiinni mahdollisimman varhain. Näin minä neuvoisin nuoria varautumaan eläkkeeseen, Hietaniemi painottaa.

On kuitenkin tehty helpotus eläkeikää lähestyville, joille eläke karttuu paremmalla tahdilla. Siirtymäajalla vuoteen 2025 saakka ikävälillä 53–62 vuotta eläkkeen perustana olevista tuloista karttuu eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa. Tätä siirtymäkauden korotettua karttumaa saavan työntekijän tilipussistaan maksama työeläkevakuuutusmaksu on tästä syystä 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi.

Eläkettä karttuu koko palkasta eikä työntekijän eläkemaksua enää vähennetä laskuista.

Jos lykkää eläkkeelle siirtymistä eikä ota eläkettä maksuun, karttunutta eläkettä nostetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaista lykkäyskuukautta kohti eli 4,8 prosenttia vuodessa. 

Eläkeikä nousee, mitä se tarkoittaa Pauliinalle, Vernerille, Tarjalle ja Tainalle. Kenen eläkeikä nousee 65:een ja sen ylikin? Katso video Työeläke.fi:ssä.

Uudet ikärajat 2017

Vanhuuseläkeiän alarajaa nostetaan portaittain vuoden 2017 jälkeen. Ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä nousee, on vuonna 1955 syntyneet. He voivat jäädä vanhuuseläkkeelle alimmassa eläkeiässä 63 vuoden ja kolmen kuukauden ikäisenä vuonna 2018.

Seuraavan ikäluokan eläkeiän alaraja on 63 vuotta ja kuusi kuukautta. Alaikärajaa nostetaan kolme kuukautta vuodessa, kunnes saavutetaan 65 vuoden eläkeikä, mikä toteutuu 1962–1964 syntyneille.

Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään sovitulla mekaniikalla elinajan kehitykseen. Alaikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen.

Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on siten vielä arvio. Se perustuu ennusteisiin eliniän pitenemisestä. 

Tavoite ja yksi merkittävä poikkeus

Tavoite-eläkeikä on eläkkeellesiirtymistä pohtivan apuväline miettiä sopivaa eläketasoa ja eläkkeellesiirtymisikää. Tavoite-eläkeiässä lykkäyskorotus takaa sen suuruisena eläkkeen kuin mitä olisi karttunut ilman elinaikakertoimen aiheuttamaa vähennystä.

Elinaikakertoimen avulla sama määrä eläkettä jaetaan pitemmälle elinajalle.

Kaikki eivät kuitenkaan jaksa tai kykene taivaltaa matkaa edes alimpaan vanhuuseläkeikään saatika yltää tavoiteikään.

Jos on raihnainen ja työkyky on oleellisesti alentunut, rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehty pitkä ura voi oikeuttaa siirtymään työuraeläkkeelle. Sille yltäisi kaksi vuotta ennen alinta eläkeikää, aikaisintaan kuitenkin 63 vuoden iässä.

Pitkällä työuralla tarkoitetaan vähintään 38 vuoden työeläkevakuutettua työuraa, jota on tehty rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. 

Ovelle voi siirtyä etuajassa

Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) tulee uutena eläkelajina ja se korvaa nykyisen osa-aikaeläkkeen. Oven voi ottaa maksuun vaikka jatkaisi työssä, olisi työtön tai tekisi osittain työtä. Sen saa ennen vanhuuseläkeikää, mutta se vähentää lopullista eläkettä pysyvästi.

Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 61-vuotiaana. Eläkkeestä voi valita maksuun joko puolet (50 prosenttia) vai neljäsosan (25 prosenttia).

Kun ovelle astuu, nostettavaa osittaista varhennettua vanhuuseläkkeen osaa koskee varhennusvähennys, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen alinta vanhuuseläkeikää.

Vähennys on pysyvä ja vaikuttaa näin ollen koko eläkeaikaiseen kuukausieläkkeen suuruuteen. Lisäksi eläkettä pienentää elinaikakerroin.

Ovessa ei ole muita rajoituksia kuin ikä, siihen ei myöskään liity palkka- tai työaikaseurantaa.