Rahastojen tuotettava nykyistä enemmän

EK ja SAK: eläkevastuut pystytään kattamaan

Suomessa työeläkemaksun nousupaineita on pyritty hillitsemään rahastoimalla eläkevaroja ja nostamalla eläkeikää. Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa ja palkansaajajärjestö SAK:ssa katsotaan, että eläkevastuut pystytään kattamaan.

Teksti Birgitta Suorsa/ UP

Järjestöjen mukaan järjestelmää tai maksuja ei tarvitse lähiaikoina muuttaa. Muutoksiin on kuitenkin varauduttava.

– Olemme pystyneet vastaamaan työeläkkeiden vastuista. On kuitenkin selvää, että jotain on pakko tehdä, jos työllisyys ei nouse tai jos eläkerahastojen tuotot eivät parane nykyisestä, johtaja Ilkka Oksala EK:sta sanoo.

– Tuotot ovat jääneet selvästi jälkeen siitä, mihin järjestelmän kattavuus on asetettu.

Oksala tähdentää, että työllisyysastetta pystytään nostamaan elinkeino- ja työllisyyspoliittisin keinoin.

– Entistä useamman suomalaisen pitää olla työssä, jotta eläkejärjestelmä toimii hyvin.

Saana Siekkinen, työelämäasioiden johtaja SAK:sta sanoo, että työeläkemaksut olisi tärkeää pitää vakaina.

– Nykyisen työeläkemaksujen tason tulisi riittää. Siitä lähdettiin työeläkeuudistuksessa. Nyt vielä kilpailukykysopimuksessa sovittiin maksujen tasosta vuoteen 2021. Työllisyyttä auttaa, kun sosiaalimaksut eivät nouse kohtuuttomiksi.

Rahastojen koko sopiva

Eläkerahastojen koko on kummankin mielestä sopiva. Oksalan mukaan työeläkerahastoihin ei tule koskea kansantalouden vauhdittamiseksi.

– Meillä on niin suuret vastuun, etten haluaisi vaarantaa eläkerahastoihin kerättyä varallisuutta poliittisin perustein, Oksala sanoo.

Siekkinen tähdentää, että rahastojen tuotolla pidetään osaltaan työeläkemaksut kohtuullisina.

Maksu elää tarpeiden mukaan

Sekä Oksala että Siekkinen kehuvat, että Suomessa työeläkejärjestelmää on pystytty uudistamaan vuosien saatossa.

Ensi vuoden alusta lähtien työnantajan osuutta työeläkemaksusta pienennetään asteittain yhteensä 1,2 prosenttiyksiköllä vuosina 2017–2020 ja työntekijöiden maksuosuutta nostetaan vastaavasti. Tämän toivotaan vauhdittavan uusien työpaikkojen syntyä.

Suomessa työntekijöiden osuus työeläkemaksusta on kansainvälisesti verraten alhainen. Tästä osapuolet antavat tunnustusta rahastoivalle eläkejärjestelmällemme.

Työntekijät alkoivat maksaa työeläkemaksua vasta vuodesta 1993 lähtien. Tämä toi järjestelmään läpinäkyvyyttä.

– Työntekijän kustannustietoisuus kasvoi, mikä oli hyvä asia, Oksala sanoo.

Siekkisen mukaan työeläke on osa palkkaa, ja myös työnantajien tulee vastaisuudessa kantaa osansa työeläkemaksusta.

Hän arvioi, että uudet työn tekemisen muodot voivat tuoda työeläkemaksuun lähitulevaisuudessa muutoksia.

– Itsensä työllistäjien yrittäjätulon alivakuuttaminen on riski.

Ilkka Oksala, EK.

Saana Siekkinen, SAK.