asiantuntija

Sosioekonomiset erot merkittäviä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä

Työntekijät siirtyvät ylempiä toimihenkilöitä todennäköisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi. Sosioekonomiset erot masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä ovat vähäiset.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Myönteinen kehitys on ollut huomattavaa erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sekä verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä.

Yhtenä selityksenä tähän voidaan pitää työikäisen väestön terveydentilan kohentumista. Tästä huolimatta sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä ovat pysyneet lähes ennallaan.

Sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä vaihtelivat työkyvyttömyyden syyn ja iän mukaan. Työntekijöillä oli ylempiä toimihenkilöitä suurempi riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, mielenterveysperusteisten alkoholisairauksien ja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi.

Erot olivat suuremmat nuoremmissa kuin vanhemmissa ikäryhmissä lähes kaikissa sairausryhmissä, vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on huomattavasti pienempää nuoremmilla kuin vanhemmilla.

Sosioekonomiset erot masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä olivat melko vähäiset. Ikääntyvillä 55–64-vuotiailla sosioekonomisia eroja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä masennuksen takia ei havaittu, sen sijaan 35–54-vuotiaat työntekijät siirtyivät masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle hiukan ylempiä toimihenkilöitä useammin.

Työolojen, erityisesti työn fyysisten tekijöiden, vaikutus sosioekonomisiin eroihin oli suuri, ja tämä näkyi erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä ja ikääntyneillä.

Työntekijöillä työolot ovat usein fyysisesti raskaampia kuin enemmän koulutusta vaativissa työtehtävissä. Lisäksi työntekijäammateissa työolot voivat sisältää paljon muun muassa kantamista, nostamista, huonoja työasentoja tai altistuksia pölylle tai erilaisille kemikaaleille.

Terveydellä, sairauksilla sekä terveyskäyttäytymisellä kuten ylipainolla, liikunnalla, tupakoinnilla sekä alkoholin liikakäytöllä oli merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen sosioekonomisiin eroihin, mutta vaikutus oli työoloja vähäisempi. Tämän vuoksi työoloja parantamalla voitaisiin vähentää työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä erityisesti ikääntyneillä ja niillä joilla on tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.

Kuolleisuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä on suurempaa kuin muulla väestöllä keskimäärin. Kuitenkin sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden kuolleisuudessa olivat vähäiset.

Masennuksen, verenkiertoelinten sairauksien tai hermoston sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä työntekijätaustaisilla henkilöillä havaittiin hiukan suurempi kuolleisuus kuin ylemmillä toimihenkilöillä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä työntekijöillä oli myös hiukan suurempi kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin tai alkoholisairauksiin kuin ylemmillä toimihenkilöillä.

Yhtä lailla sosioekonomisessa tarkastelussa kuolleisuuseroihin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen voivat vaikuttaa osaltaan samat tekijät kuin väestön kuolleisuuseroihin yleensäkin. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi tupakointi, alkoholin ongelmakäyttö tai ylipaino, joiden on todettu olevan yleisempää alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. 

Artikkeli perustuu tutkimusjulkaisuihin:

Polvinen A. Socioeconomic status and disability retirement in Finland. Causes, changes over time and mortality. Finnish Centre for Pensions, Studies 05/2016.

Polvinen A, Laaksonen M, Gould R, Lahelma E, Leinonen T, Martikainen P. Socioeconomic differences in cause-specific disability retirement in Finland, 1988 to 2009. J Occup Environ Med, 2016;58:840-845.

Polvinen A, Laaksonen M, Gould R, Lahelma E, Martikainen P. The contribution of major diagnostic causes to socioeconomic differences in disab- ility retirement. Scand J Work Environ Health, 2014;40:353-360.

Polvinen A, Gould R, Lahelma E, Martikainen P. Socioeconomic differences in disability retirement in Finland: The contribution of ill-health, health behaviours and working conditions. Scand J Public Health, 2013;41:470-478.

Polvinen A, Laaksonen M, Gould R, Lahelma E, Leinonen T, Martikainen P. Socioeconomic inequalities in cause-specific mortality after disab- ility retirement due to different diseases. Scand J Public Health, 2015;43:159-168.

Anu Polvinen

Tutkija

Eläketurvakeskus

Sosioekonominen asema

Sosioekonominen asema perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta.

Palkansaajat luokitellaan sosio- ekonomisen aseman mukaan ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin sekä työntekijöihin.

Mitä tutkimustieto kertoo?

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on vähentynyt kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä 1990-luvun alun jälkeen.

Sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä vaihtelevat työkyvyttömyyseläkkeen syyn mukaan.

Työolot selittävät suurimman osan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sosioekonomisista eroista.

Kuolleisuudessa sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä ovat vähäiset.