luupin alla

Työeläkkeet keskeinen osa hyvinvointia

ELÄKEVAROJEN Tarve Kasvaa

Työeläkevaroja rahastoimalla on varauduttu väestön ikääntymiseen. Rahastoihin on turvauduttava lähivuosina entistä tanakammin.

Teksti Peter Lindström

Työeläkkeet kustannetaan pääasiassa työnantajilta, työntekijöiltä ja yrittäjiltä perittävillä eläkemaksuilla. Viisi euroa kuudesta menee suoraan maksussa oleviin työeläkkeisiin.

Lisäksi työeläkkeisiin käytetään Työttömyysvakuutusrahaston maksamia suorituksia, valtion osuuksia, työeläkevaroja sekä niille saatuja sijoitustuottoja.

Joka kuudes euro sijoitetaan

Työeläkejärjestelmämme on myös osittain rahastoiva: joka vuosi osa työeläkemaksuista siirretään sivuun eli rahastoidaan tulevia vuosia varten.

Esimerkiksi yksityisaloilla rahastoihin päätyy tällä hetkellä noin yksi euro kuudesta. Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkemaksuja ei rahastoida. Heiltä kerätty työeläkemaksu ei pääsääntöisesti riitä kattamaan vuotuisia eläkemenoja. Tämä johtuu yrittäjien ja maatalousyrittäjien vanhemmasta ikärakenteesta. Puuttuvan osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoituksesta kustantaa valtio.

Työeläkkeiden rahastointi on varautumista väestön ikärakenteen muutokseen. Suomen työvoiman määrä heikkenee ja väestö ikääntyy. Tämän seurauksena eläkemaksut vähenevät ja eläkemenot kasvavat.

Viime vuonna eläkelaitokset maksoivat työeläkkeitä 24,4 miljardia euroa. Työeläkelaitokset ovatkin jo parin vuoden ajan maksaneet eläkkeisiin enemmän rahaa kuin mitä ne saavat sisään eläkemaksuilla.

Rahastot avuksi menokasvuun

Eläkeläisten kasvava määrä ja heikkenevä työllisyys voisivat johtaa ilman rahastoja työeläkemaksun tuntuvaan korottamiseen.

Kun osa eläkkeiden rahoituksesta katetaan eläkevaroilla ja niiden tuotoilla, ei työntekijöiltä perittäviä työeläkemaksuja tarvitse nostaa kohtuuttoman korkeiksi.

Työeläkevakuuttajien mukaan vuoden 2008 globaalin finanssikriisin jälkeen työllisyys aleni myös Suomessa. Jos rahastoituja varoja ei olisi ollut, työeläkemaksuja olisi pitänyt välittömästi nostaa, jotta eläkkeet olisi voitu maksaa vuonna 2009.

– Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä väestön ikääntymiseen varautuminen on rahastoinnin ansiosta Euroopan huipputasoa, Työeläkevakuuttajat Telan johtava ekonomisti Reijo Vanne korostaa.

Menot nousevat tuntuvasti

Eläketurvakeskuksen ennustelaskelmien mukaan työeläkemenon rahoittamisen kriittisimmät vuodet ovat seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sitten kehitys tasaantuu 20 vuoden sisällä.

Korkeimmillaan työeläkemenon osuus on vuoden 2020 jälkeen, noin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Jo lähivuosina kasvava maksurasitus on tiedossa. Eläketurvakeskuksen tuoreen arvion mukaan vuosittainen työeläkemeno on viiden vuoden kuluttua jo noin 30 miljardia euroa (2014 hintatasossa).

– Väestön vanheneminen ei ole mikään yllätys. Työeläkejärjestelmässä on varauduttu menojen kasvuun jo pitkään eläkevaroja sijoittamalla. Työeläkevarat ovatkin kasvaneet merkittävästi suhteessa bruttokansantuotteeseen, kertoo matemaatikko Mikko Sankala Eläketurvakeskuksesta.

Työeläkevakuuttajien varat kasvoivat vuosina 1997–2014 euromääräisesti mitaten noin 40 miljardista 170 miljardiin euroon.

Tähän mennessä ansioista karttuneiden eläkeoikeuksien arvo oli viime vuoden lopussa lähes 607 miljardia euroa. Työeläkelaitoksilla riittää maksettavaa vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Vuosituotto noin 4 prosenttia

Työeläkevarojen sijoitustoiminta on tarkoin säädelty, eläkevaroja ei saa hukata onnenongintaan. Laki edellyttää ja finanssivalvonta valvoo, että varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti.

Työeläkevakuuttajat Telan mukaan työeläke- varoille on saatu 5,9 prosentin nimellistuotto. Inflaatiovaikutus poistettuna se tarkoittaa 4,1 prosentin vuotuista reaalituottoa.

Vuosina 1997 ja 2007 vakavaraisuusvaatimukset muuttuivat siihen suuntaan, että suurempi osa varoista oli mahdollista sijoittaa osakkeisiin.

Vuosina 2007–2014 laitoksien sijoitusvarallisuudesta noin 30–48 prosenttia on ollut osakkeissa.

Faktaa eläkkeiden rahoituksesta

www.etk.fi/elakejarjestelma

www.etk.fi/ennustelaskelmat

www.tela.fi/tyoelaketalous