MERIMIESELÄKE

Laki uudistuu vuodesta 2016 alkaen

MERIMIES

ei ole enää erimies

Merimieseläkkeet uudistuvat. Alemmat eläkeiät poistuvat pikku hiljaa, samoin erityiskarttumat ja hautausavustus. Eläkevakuutusmaksu lähentyy TyEL-maksua.

Teksti Pia Hansson Kuvat Marina Paulaharju, Patrik Lindström

Valtaosalla merenkulkijoista on sama 63–68 vuoden vanhuuseläkeikä kuin muillakin työeläkevakuutetuilla, mutta osalla on myös ollut mahdollisuus ansaita alempi eläkeikä. Päällystöön kuuluvat ovat voineet jäädä eläkkeelle aikaisintaan 60 vuoden iässä ja miehistöön kuuluvat aikaisintaan 55 vuoden iässä, riippuen meripalveluajan pituudesta. Alempiin eläkeikiin ovat liittyneet myös erityiset eläkkeen karttumisprosentit, jotka ovat olleet hieman korkeammat kuin yleiset karttumisprosentit.

Uudistuksen myötä alemmat eläkeiät poistuvat siirtymäkauden jälkeen. Alennettua eläkeikää voi ansaita vuoden 2024 loppuun saakka. Sen laskenta muuttuu siten, että se mahdollistaa liukuvan siirtymisen vuonna 2017 voimaantulevaan korkeampaan yleiseen eläkeikään. Siirtymäkauden jälkeen merenkulkijoiden eläkeikä määräytyy samoin kuin TyEL-vakuutettujen. Erityiset eläkkeen karttumaprosentit lakkautetaan vuoden 2016 alusta lukien.

– Muutoksilla ei ole vaikutusta pitkään merillä olleiden, ikääntyneiden merenkulkijoiden eläkkeisiin. Täysimääräisesti uudistus koskee nuoria, juuri alalle tulleita, sanoo Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Kari Välimäki.

Merimieseläkelain mukainen hautaus- avustus poistuu vuodesta 2021 alkaen. Muissa eläkelaeissa ei ole vastaavaa etuutta ja hautausavustuksen merkitys perheen taloudellisena tukena on vähentynyt.

Maksut TyEL:in tapaan

Kun etuudet muuttuvat TyEL:iä vastaaviksi, myös merimieseläkelain mukaiset vakuutusmaksut muuttuvat perin pohjin. Tähän asti työntekijä ja työnantaja ovat maksaneet vakuutusmaksun puoliksi, eli 11,4 prosenttia kumpikin vuonna 2015.

Vuodesta 2016 alkaen merenkulkijat maksavat samansuuruista työntekijän eläkevakuutusmaksua kuin TyEL-vakuutetut ja työnantaja vastaa maksun loppuosasta. Työntekijän maksu siis pienenee ja työnantajan maksu suurenee.

TyEL-maksun tapaan ns. suurten työnantajien maksuun sisällytetään myös kannustin pyrkiä ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Eläkevakuutusmaksua korotetaan tai alennetaan työnantajan riskisuhteen mukaisesti.

Tätä omavastuuta sovelletaan vuodesta 2017 alkaen. Omavastuu koskee suurempia varustamotyönantajia. Se vaikuttaa täysimääräisesti, jos työnantajan palkkasumma on yli 22 miljoonaa euroa vuodessa, ja osittain, jos palkkasumma on 2,3–22 miljoonaa euroa vuodessa.

– Varustamot voivat vaikuttaa vakuutusmaksuunsa pitämällä huolta työhyvinvoinnista ja siten vähentämällä työkyvyttö- myyseläkkeitä, sanoo Välimäki.

Kannustimia työhyvinvointiin

Omavastuu työkyvyttömyyseläkkeistä kannustaa varustamoja huolehtimaan työntekijöidensä hyvinvoinnista aikaisempaa enemmän. Muutokseen valmistaudutaan kaiken aikaa.

– Käymme tapaamassa varustamoiden johtoa ja kertomassa, miten työkyvyttömyysriskiin voi vaikuttaa, Välimäki kertoo.

Merimieseläkekassa ja Suomen varustamot ovat teettäneet selvityksen varustamojen työterveyshuollosta.

Merimieseläkekassa on myös rahoittanut Kuntoutussäätiön tekemän tutkimuksen merenkulkijoiden kuolleisuudesta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä.

Käytännössä merenkulkijoiden terveyttä ja hyvinvointia edistetään muun muassa ForMare-hankkeessa, johon useat varustamot osallistuvat. ForMare on jo tuottanut hyviä, mitattavia tuloksia.

Verotus ja tuet muuttuvat

Työntekijän eläkevakuutusmaksun pieneneminen johtaisi merenkulkijoiden veroasteen huomattavaan alenemiseen, ellei merityötulovähennystä samanaikaisesti rajoitettaisi. Aktiivimerenkulkijan käytettävissä oleva tulo nousee kuitenkin jonkin verran.

Työnantajan eläkevakuutusmaksun suureneminen taas johtaisi merenkulun tuen kasvuun, ellei tuen perusteita muutettaisi. Tavoitteena kuitenkin on, että valtion kokonaisrahoitusosuus merimieseläkejärjestelmässä ja merenkulun tukina pienenee. Siksi tukea maksetaan jatkossa ainoastaan määrä, joka vastaa merityötulosta toimitettua ennakonpidätystä, työnantajan MEL-maksua ja työnantajan tapaturmavakuutusmaksua. Tähän saakka tukena on myös korvattu muita sosiaalivakuutusmaksuja.

Valtion kustantama osuus merimies- eläkkeistä on nykyisellään 33,3 prosenttia. Uudistuksen myötä valtion osuus pienenee ensin 31 prosenttiin ja vuodesta 2021 lähtien 29 prosenttiin.

Yksimielinen esitys

Uudistuksen tavoitteina on, että merimiesten eläkejärjestelmä lähenee muita eläkejärjestelmiä, että valtion maksuosuus merimiesten eläkkeistä pienenee asteittain ja että suomalaisen merenkulun asema ei vaarannu.

Tavoitteet voidaan saavuttaa ja siksi uudistuksella on vahva tuki.

– Työmarkkinaosapuolet olivat yksimielisiä esityksen sisällöstä. Työntekijäpuolella oli aluksi pelkoja eläkeiän noston vaikutuksista, mutta pitkän siirtymäajan ansiosta uudistus ei vaikuta kauan merillä olleiden eläkeikiin, Kari Välimäki sanoo.

– Tulevaisuudessa myös työkyvyttömyysriskiin ja työhyvinvointiin varmasti kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

– Tulevaisuudessa myös työkyvyttömyysriskiin ja työhyvinvointiin varmasti kiinnitetään entistä enemmän huomiota, Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Kari Välimäki toteaa.
– Tulevaisuudessa myös työkyvyttömyysriskiin ja työhyvinvointiin varmasti kiinnitetään entistä enemmän huomiota, Merimieseläkekassan toimitusjohtaja Kari Välimäki toteaa.

Merimieseläkkeet uudistuvat

Merimieseläkkeet uudistuvat 1.1.2016 alkaen.

Alemmat eläkeiät poistuvat, siirtymäaika päättyy vuoden 2024 lopussa. Erityiset karttumisprosentit poistuvat 2016. Hautausavustus poistuu 2021.

Työeläkevakuutusmaksu ei enää jakaudu puoliksi työnantajan ja työntekijän välillä, vaan kuten TyEL-maksu. Työnantajien maksuun tulee omavastuu työkyvyttömyyseläkkeistä.

Valtion rahoitusosuus pienenee.