Työeläkeala mukaan tulorekisteriin

Tulorekisteri vastaus reaaliaikaan

Kansallisessa tulorekisterihankkeessa eletään päätöksenteon aikoja. Valtiovarainministeriön kokoama ohjausryhmä päättää lokakuun lopussa tulorekisterin käyttäjiksi aluksi tulevat tahot. Työeläkeala on todennäköisesti tässä joukossa.

Teksti Kimmo Kontio Kuvat Karoliina Paatos

Työeläkealan näkemys yhteisistä tarpeista on pohdittu 12-jäsenisessä tulorekisteriryhmässä. Kuvassa etualalla oik. Sini Kivihuhta Ilmarisesta ja Katri Raatikainen Eläketurvakeskuksesta.
Työeläkealan näkemys yhteisistä tarpeista on pohdittu 12-jäsenisessä tulorekisteriryhmässä. Kuvassa etualalla oik. Sini Kivihuhta Ilmarisesta ja Katri Raatikainen Eläketurvakeskuksesta.

Ensi vaiheessa vuodesta 2019 lähtien reaaliaikaisen tulorekisterin hyödyntäjiksi voisivat tulla Verohallinto, työeläkeala, työttömyysvakuutusrahasto, tapaturmavakuuttajat ja Kela. Työnantaja ilmoittaisi näille tahoille nykyään erikseen ilmoitettavat ansiotiedot yhdellä kertaa tulorekisteriin.

Alun perin valtiovarainministeriön ajatuksena oli, että tulorekisterin hyödyntäjiksi tulisivat alusta lähtien kaikki ansiotietoja tarvitsevat toimijat.

Ministeriön keväällä tekemien sidosryhmähaastattelujen perusteella kävi kuitenkin selväksi, ettei läheskään kaikkia eri toimijoiden tarvitsemia ansiotietoja löydy kattavasti nykyisistä palkkajärjestelmistä. Eikä tarvittavia muutoksia järjestelmiin ole kohtuullista vaatia yrityksiltä nykyisessä taloustilanteessa.

Kattavista ansiotiedoista liikkeelle

Nykyiset palkkajärjestelmät näyttävät melko hyvin kattavan Verohallinnon, työeläkevakuuttajien ja työttömyysvakuutusrahaston tietotarpeet sekä tapaturmayhtiöiden tarpeet vakuuttamisen osalta. Näitä toimijoita yhdistää myös se, että ne tarvitsevat toimintaansa varten työnantajien maksamat ansiotiedot kattavasti ja säännöllisesti.

Työeläkevakuuttajat Telaa VM:n hankkeen ohjausryhmässä edustava Ilmarisen varatoimitusjohtaja Sini Kivihuhta on tyytyväinen nyt esitettyyn vaihtoehtoon etenemisestä.

– Hankkeen tiukka vaiheistaminen ja priorisointi suurivolyymisiin toimijoihin parantavat tulorekisterin onnistumisen mahdollisuuksia, Kivihuhta toteaa.

Pienellä välitettävän tietosisällön laajennuksella myös Kela sekä työttömyyskassat voisivat tulla tulorekisterin käyttäjiksi heti ensi vaiheessa. Myöhemmin käyttäjäkuntaa voitaisiin edelleen laajentaa joko sosiaaliturvalakien palkkakäsitteen yksinkertaistamisen tai tulorekisterin tietopohjan laajentamisen myötä.

Eläketurvakeskusta VM:n ohjausryhmässä edustava johtaja Katri Raatikainen arvioi, että muiden toimijoiden mukaantulo on työeläkealallekin tärkeää nykyisen viranomaistietojenvaihdon kehittämiseksi ja yksinkertaistamiseksi.

– Jotta syksyn aikana yhteisymmärrys hankkeen etenemisestä syntyy, tulee etenemispolun tulorekisterin käyttöönoton ensimmäisen vaiheen jälkeen olla hahmotettavissa, Raatikainen sanoo.

Kuinka rekisteri kehittyy ajassa?

Toiminnan kehittämisessä mukana olevia askarruttaa, millä aikataululla ja millä keinoin varmistetaan, että tulorekisterin käyttöä voidaan myöhemmin laajentaa myös muille ansiotietoja toiminnassaan tarvitseville tahoille? Tai tulevatko myös maksetut etuudet kuten eläkkeet nähtäviksi tulorekisterin palvelujen kautta? Ansioitahan ne kun ovat nämäkin.

– Työeläkealan kannalta merkittävä kysymys on myös se, miten Verohallinto todennäköisenä tulorekisterin tulevana ylläpitäjänä sitoutetaan ottamaan huomioon muiden sidosryhmien muutostarpeet. Moni kysyy sitä, hoidetaanko työnantajien ilmoitusten tarkastaminen ja valvonta keskitetysti Verohallinnon toimesta vai hajautetaanko tätä työtä joltakin osin? Myös se on mielessä, miten kustannukset jaetaan, Raatikainen selventää.

Ennen kuin tulorekisteriä päästään yhdessä tarkemmin määrittelemään, on Raatikaisen mukaan myös näihin kysymyksiin löydettävä tyydyttävät vastaukset.

Eläkeala hakee hyötyä asiakkailleen

Viime syksystä lähtien on kokoontunut työeläkealan toimijoiden yhteinen 12-jäseninen tulorekisteriryhmä, joka on valmistellut työeläkealan yhteisen näkemyksen ministeriövetoisessa hankkeessa kulloinkin esillä oleviin asioihin.

Tärkeämmäksi on nähty työnantajien hallinnollisen taakan pieneneminen moninkertaisen ilmoitusliikenteen ja viranomaisraportoinnin kevenemisen myötä. Asiakkaamme hyötyisivät tästä. Ansiotietojen ilmoittamisen tulorekisteriin tulisi olla työnantajille helppoa ja erilaisten työnantajaryhmien ja yrittäjien tarpeet otettu huomioon.

Tietysti ansiotietojen ajantasaisempi ilmoittaminen tuo työeläkealalle mahdollisuuden miettiä ja uudistaa omia prosessejaan tässä yhteydessä.

Sini Kivihuhta edustaa työeläkevakuuttajia ­tulorekisterihankkeen ohjausryhmässä.
Sini Kivihuhta edustaa työeläkevakuuttajia ­tulorekisterihankkeen ohjausryhmässä.

Tanska, Norja ja Viro

rekisterien mallimaat

Valtiovarainministeriön tulorekisteriseminaarissa oli mukana asiantuntijoita Tanskasta, Norjasta, Isosta-Britanniasta ja Virosta. Niissä kaikissa on toteutettu kansallinen tulorekisteri.

Yhteistä näille maille on verohallinnon keskeinen asema tulorekisterin ylläpitäjänä ja lainsäädäntöön tehdyt tarvittavat uudistukset. Ansiotiedot ilmoitetaan kuukausittain ja tietosisältö on rajattu yksinkertaiseksi. Rinnalla on myös muuta tietoliikennettä.

Katre kokoaa taustayhteisöt

Valtiovarainministeriön Katre-hankkeessa tavoitteena on luoda kansallinen tulorekisteri, johon työnantajan ilmoittaisivat kaikki maksamansa ansiotiedot reaaliaikaisesti.

Tulorekisterin tavoitteena on keventää työnantajien hallinnollista taakkaa, ja sen käyttäjiksi on kaavailtu useimmat työntekijöiden tulotietoja toimeenpanossaan käyttävät tahot. Myös työntekijä voisi tarkistaa tulorekisteristä omat ansiotietonsa.

Tavoitteena on tulorekisterin käyttöönotto vaiheistetusti vuoden 2019 alussa. Hankkeen ohjausryhmässä ovat VM, Verohallinto, Kela, STM, kunnat, eri so- siaaliturvaviranomaisia, työmarkkinajärjestöjen edustajia, Työeläkevakuuttajat Tela, Eläketurvakeskus, yrittäjät ja ­taloushallintoliitto.

Tietojärjestelmähankinnat ovat Verohallinnon vastuulla ja valmisteluvaiheen kustannukset rahoittaa valtiovarainministeriö.