ELÄKEUUDISTUS

Porissa ei porattu

eläkeiän nostosta

Tulevat eläkeiät kiinnostivat kesäisessä Porissa, mutta eivät herättäneet suuria intohimoja. Yleisenä käsityksenä ihmiset näyttävät hyväksyneen sen, että kun eletään pidempään, tehdään töitäkin pidempään.

Teksti Riitta Väkeväinen Kuvat Riitta Väkeväinen ja SuomiAreena

Eläke kuulostaa hyvälle -pikatatuointeja laitettiin niin nuorille kuin vanhemmillekin, Taina Hedman (oik.) Eläketurvakeskuksesta.
Eläke kuulostaa hyvälle -pikatatuointeja laitettiin niin nuorille kuin vanhemmillekin, Taina Hedman (oik.) Eläketurvakeskuksesta.

Eläkeuudistus jalkautui SuomiAreena -tapahtumaan heinäkuussa, ja tieto teki hyvin kauppansa. Yhteiskunnallisen keskustelun kesäfestivaalin SuomiAreenan tapahtumiin osallistui lähes 60 000 ihmistä.

Osansa tästä väkimäärästä nappasivat myös työeläkealan järjestämät keskustelut ja eläkeuudistuksesta kertonut neuvontateltta. Teltalla vieraili kolmen päivän aikana useampi tuhat ihmistä, joiden kanssa Eläketurvakeskuksen ja Kevan eläkeasiantuntijat keskustelivat uudistuksen yksityiskohdista ja vaikutuksista.

Eläketurvakeskuksen tiedottajan Taina Hedmanin mukaan ihmiset ovat todella rauhallisia eläkeiän nostamisen suhteen. Pidemmästä elämästä on ymmärrettävää lohkaista vähän lisää työntekoon.

– Neuvontateltalle tulleet ovat todenneet, että eihän tämän päivän kuusikymppinen ole vielä mikään vanha, arvioi Hedman Porin tunnelmia.

Uudistuksen vaikutus julkisen puolen henkilökohtaisiin eläkeikiin tuotti paljon kysymyksiä kevalaisille.

Asenteet muuttuvat

Eläkeiän muutoksista keskusteltiin myös eläkeuudistuksen kyselytunnilla, jossa eläkeneuvottelijoita edustivat Katja Veirto SAK:sta ja Vesa Rantahalvari EK:sta. Veirton mukaan palkansaajien kentälläkin eläkeiän nostolle löytyi ratkaisun jälkeen ymmärrystä, kun uudistuksen kaikki elementit käytiin läpi.

Ovatko sitten yritykset valmiita työllistämään ikääntyviä, kysyttiin EK:n Rantahalvarilta.

– Eivät yritykset vanhuuseläkeiän nostolle erityisesti käsiään taputtaneet, mutta siellä ymmärretään, että näin kestävyysvajeongelmat pienenevät ja maksutaso vakiintuu.

– Yritykset näyttävät käyttäytyvän niin, että töissä jatketaan entistä pidempään. Asenteet lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden töissä jatkamista kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi, Rantahalvari kertoi.

Se onkin tarpeen, sillä toinen kyselytunnin juontaja Mikko Kuustonen muistutti, että nyt syntyvistä tyttölapsista joka toinen elää todennäköisesti yli satavuotiaaksi.

Eläke ei estä työn tekemistä

Eläkeuudistuksen kyselytunnille oli pyydetty kysymyksiä yleisöltä netin kautta ja kerätty niitä sosiaalisesta mediasta. Vastaamassa olivat työmarkkinaedustajien lisäksi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala, sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Outi Antila ja Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö.

Heiltä kysyttiin muun muassa työuraeläkkeestä, työn kannattavuudesta alimman eläkeiän jälkeen sekä siitä miksi työuria pitää pidentää, kun nuoriakin on työttömänä.

Männistö muistutti, että etenkin terveydenhuollon piirissä ihmiset yhä useammin jatkavat usein työuraansa vielä eläkepäätöksen jälkeen, eikä pelkästään sijaisuuksina.

– Ihmiset kokevat sen tietyllä tavalla vapauttavana, että heillä on jo eläketurva, mutta voivat edelleen jatkaa työntekoa, Männistö kertoi.

Varsinaisten eläkeuudistuskysymysten ohella yleisöä kiinnosti asiantuntijoiden kanta siihen, onko Suomessa liikaa työeläkeyhtiöitä. Tähän kanta oli selkeän yksimielinen: ei ole liikaa. Näkemystä perusteltiin riskin hajauttamisella, kilpailulla ja sillä, että työnantajilla on mahdollisuus valita miten eläketurvan haluavat järjestää.

Eläkeuudistuksen kyselytunti Porin Eetunaukiolla oli yksi tapa tuoda keskustelu uudistuksesta kansalaisten pariin. Tilaisuutta seurasi paikalla runsas kaksisataa ihmistä ja se on edelleen nähtävissä MTV:n Katsomossa.

Eläkevettä ja -tatuointeja

Eläkeuudistustietoa tarjoava teltta SuomiAreenan kansalaistorilla oli nimetty Eläke-POP-baariksi. Kevan ja Eläketurvakeskuksen kouluttajat olivat pukeutuneet kirkkaan keltaisiin 60-luvun henkisiin mekkoihin ja silloin, työeläkkeen syntyaikoihin, kaikki oli pop.

Teltalla kävi vilske koko kolmen päivän ajan ja neuvojat vastailivat ihmisten kysymyksiin ahkerasti. Houkuttimena oli myös eläkeuudistusetiketillä varustettuja vesipulloja ja Eläke kuulostaa hyvälle -pikatatuointeja. Telttaan saattoi myös istahtaa levähtämään ja kuuntelemaan hetkeksi rauhoittavaa musiikkia. Teltan ilmeellä haluttiin viestiä, että eläkkeestä ei tarvitse ahdistua, vaan että se kuulostaa hyvältä.

Kansalaiset olivat kiinnostuneita siitä, mitä eläkeuudistus tarkoittaa heille, mutta rahasta puhuttiin yllättävän vähän. Osittainen varhennettu vanhuuseläke oli vielä vieras asia.

Työuraeläke sen sijaan tunnettiin jo paremmin, mutta sitä ihmiset miettivät, että mitä se raskas työ on ja miten se näytetään toteen. Vanhuuseläkkeellä olevat tiesivät hyvin, että uudistus ei koske heitä, mutta työkyvyttömyyseläkeläiset olivat epätietoisempia kohtalostaan.

Ensi kesänä Porin SuomiAreena järjestetään 11.–15.7. Teemana ovat suomalainen työ ja kansalaisjärjestöt.

Birgitta Moisala (vas.) Kevasta jutteli Milja ja Helena Rannan kanssa. Miljaa huolestuttavat pätkätyöt. Helena hyödyntää superkarttuman ja jatkaa 65-vuotiaaksi asti töissä.
Birgitta Moisala (vas.) Kevasta jutteli Milja ja Helena Rannan kanssa. Miljaa huolestuttavat pätkätyöt. Helena hyödyntää superkarttuman ja jatkaa 65-vuotiaaksi asti töissä.