ASIANTUNTIJALTA

Puolet viisikymppisistä ei tunne tulevaa eläkettään

Eläkeikää lähestyvien eläketietoudessa on selkeitä puutteita. Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa vain alle puolet osasi arvioida tulevan eläkkeensä ja yli puolet vastaajista ei tuntenut elinaikakertoimen vaikutusta.

Eläkejärjestelmän taloudelliset kannustimet pyrkivät edesauttamaan eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä. Suomen eläkejärjestelmässä tällaisia kannustimia ovat elinaikakerroin, lykkäyskorotus ja varhennusvähennys (Taulukko 1).

Taloudelliset kannustimet lykätä eläkkeelle siirtymistä voivat vaikuttaa eläkeaikomuksiin vain, jos ne tunnetaan. Hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin 54–62-vuotiaat suomalaiset tuntevat eläkejärjestelmän kannustinpiirteitä ja miten tieto eläkeasioista heijastuu kannustimien merkitykseen ja aiottuun eläkeikään.

Tietämystä eläkeasioista mitattiin kolmesta näkökulmasta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan tulevan eläkkeensä määrä, heiltä kysyttiin elinaikakertoimen eläkettä leikkaavan vaikutuksen tuntemisesta sekä käsitystä siitä, miten työssä jatkaminen vaikuttaa omaan eläkkeeseen.

Tiedon eri mittarit antavat jossain määrin huolestuttavan kuvan eläkeasioiden tuntemisesta (Kuvio 1). Vain alle puolet vastaajista osasi antaa euromääräisen arvion tulevasta eläkkeestään. Sen sijaan useampi, kaksi kolmesta, tunsi työssä jatkamisen merkityksen eläkkeen kertymiseen.

Selvästi heikointa oli elinaikakertoimen tuntemus. Yli puolet ei tuntenut lainkaan elinaikakerrointa, joka leikkaa kuukausieläkettä eliniän pitenemisen seurauksena. Useimmat elinaikakertoimesta tietoisetkin aliarvioivat sen vaikutuksen.

Keskimääräistä useammin arvion omasta eläkkeestään osasivat antaa lähempänä eläkeikää olevat, korkeakoulututkinnon suorittaneet, ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat sekä korkeampia työtuloja saavat. Näissä ryhmissä eläkeasioiden tuntemus oli vahvempaa myös muilla mittareilla mitattuna. Sen sijaan perusasteen koulutetut, työttömät ja pienituloiset tiesivät eläkeasiois­ta harvemmin.

Eläkkeen määrään vaikuttavilla taloudellisilla kannustimilla on merkitystä vain pienelle osalle suomalaisista. Vaikka lähes 60 prosenttia piti lykkäyskorotusta yleisesti ottaen eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen kannustavana, vain noin 15 prosenttia koki, että eläkettä leikkaavalla elinaikakertoimella on vaikutusta heidän omiin eläkeaikeisiinsa (Kuvio 2).

Elinaikakertoimen ja lykkäyskorotuksen vuoksi eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä suunnittelivat erityisesti työssä jaksamiseensa luottavaisesti suhtautuvat, eläkeaikaisesta toimeentulostaan huolestuneet, ja ne, joilla oli hyvä käsitys työssä jatkamisen vaikutuksesta eläkkeeseen.

Vastaajista yli puolet suunnitteli siirtyvänsä eläkkeelle täsmälleen omassa eläkeiässään. Joka kuudes ajatteli aloittavansa eläkkeen varhennettuna ennen eläkeikäänsä, ja noin 30 prosenttia vasta sen jälkeen.

Käsitykset taloudellista kannustimista heijastuivat johdonmukaisesti eläkeaikeisiin. Vastaajat, jotka aikoivat lykätä eläkkeelle siirtymistä elinaikakertoimen vuoksi ja jotka pitivät lykkäyskorotusta eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen kannustavana, harkitsivat jonkin verran useammin eläkkeelle siirtymistä vasta oman eläkeiän jälkeen. Kokonaisuutena taloudelliset kannustimet eivät näytä vaikuttavan laajasti eläkeaikeisiin, vaikka osalle ne ovatkin merkityksellisiä työssä jatkamista motivoivia tekijöitä.

Tulosten perusteella eläketietämys ja taloudellisten kannustimien vaikutus kasaantuvat hyväosaisille. Terveemmät ja hyvässä asemassa työelämässä olevat henkilöt ovat muita paremmassa tilanteessa sekä eläkejärjestelmän taloudellisten kannustimien hyödyntämisen että työssä jatkamismahdollisuuksien näkökulmasta.

Eläkeikää lähestyviä olisi syytä rohkaista tutustumaan työeläkeotteeseen ja parantamaan eläkeosaamistaan esimerkiksi eläkelaskureilla, joilla voi kokeilla ansioiden ja eläkkeelle siirtymisen ajankohdan vaikutusta tulevaan eläkkeeseensä.

Satu Nivalainen ja Sanna Tenhunen: Eläketietous, ­taloudellisten kannustimien vaikutus ja eläkeaikeet.

Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2018

Taulukko 1

Kolme kannustinta työssä jatkamiseksi

1 Elinaikakerroin

Elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettäsi. Kerroin lasketaan vuosittain uusille alkaville eläkkeille. Esimerkiksi vuonna 1956 syntyneeltä elinaikakerroin pienentää vanhuuseläkettä noin 4 prosenttia, kun eläke alkaa vuonna 2018 tai sen jälkeen.

2 Lykkäyskorotus

Jos jäät eläkkeelle myöhemmin kuin alimmassa vanhuuseläkeiässäsi, eläkkeesi paranee lykkäyskorotuksella. Eläkettäsi korotetaan 0,4 prosenttia jokaista lykättyä kuukautta kohti. Työtä tekevälle lykkääjälle kertyy lisäksi 1,5 prosenttia uutta työeläkettä, joka lasketaan vuosiansioista.

3 Varhennusvähennys

Jos jäät osittaiselle vanhuuseläkkeelle ennen vanhuuseläkeikääsi, osittaisena nostamasi eläke heikkenee varhennusvähennyksellä. Eläkettäsi pienennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohti.

Satu Nivalainen

Ekonomisti

Eläketurvakeskus

Sanna Tenhunen

Ekonomisti

Eläketurvakeskus

Taloudellisilla kannustimilla on merkitystä vain pienelle osalle suomalaisista.

Selvitimme kyselytutkimuksella

Eläketurvakeskuksen kyselytutkimus lähe­tettiin 4 000 henkilölle keväällä 2016. Kyselyyn vastasi reilut 2 000 henkilöä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 54–62-vuotiaiden suomalaisten eläketietämystä, käsityksiä ­taloudellisista kannustimista ja eläkeaikeita.

Työeläkeote kertoo kertyneen eläkkeen määrän. Eläkkeelle siirtymisen ajoituksen vaikutusta eläkkeeseen voi arvioida Työeläke.fi:n eläkelaskureilla.