ARJESSA

Eläketurvakeskus on ­järjestänyt kahtena viime vuonna kansainvälisiä konferensseja. Tämän­keväisessä seminaarissa eläke-erot olivat tarkastelussa. Kuvassa seminaarin pääpuhuja Francesca Bettio (oik.) tutkimusosaston päällikkö ­Susan Kuivalainen, joh­taja Mikko Kautto ja erikoistutkija Kati Kuitto.
Eläketurvakeskus on ­järjestänyt kahtena viime vuonna kansainvälisiä konferensseja. Tämän­keväisessä seminaarissa eläke-erot olivat tarkastelussa. Kuvassa seminaarin pääpuhuja Francesca Bettio (oik.) tutkimusosaston päällikkö ­Susan Kuivalainen, joh­taja Mikko Kautto ja erikoistutkija Kati Kuitto.

Kansainvälinen tutkija­­­­konferenssi tunnisti

Naisten työurien riskit

Avaimet tasa-arvoisempaan eläketurvaan löytyvät työurista, palkkatasosta ja perhepolitiikasta. Sukupuolten eläke-erot olivat teemana Eläketurvakeskuksessa järjestetyssä tutkijakonferenssissa.

teksti anne iivonen Peter lindström | kuvat karoliina paatos

Konferenssin pääpuhuja, taloustieteen professori Francesca Bettio Sienan yliopistosta arvioi, että naisten eläkkeitä voi parantaa työllisyysasteen nousu ja pidemmät työurat.

– Työvuosien määrällä mitattuna naisilla on EU-maissa edelleen lyhyemmät työurat kuin miehillä. Mutta naisten työvuosien määrä kasvaa miehiä nopeammin, Bettio sanoi.

Naisten eläkkeet ovat Euroopassa lähes 40 prosenttia pienemmät kuin miesten. Bettio ei kuitenkaan usko, että miesten ja naisten eläkkeiden epätasa-arvo korjaantuu nopeasti. Kehitys voi kääntyä huonommaksikin.

– Naiset tekevät enemmän osa-aikatyötä kuin miehet. Jos osa-aikatyö yleistyy, naisten yhteenlaskettu palkkasumma ei kiri miesten ansioita kiinni.

Mannheimin yliopiston professori Katja Möhring muistutti alustuksessaan, että lasten saaminen heikentää yhä naisten eläkkeitä.

– Useissa maissa lapsia saaneilla naisilla on heikommat eläkkeet kuin lapsettomilla naisilla, hän kertoi.

Äitien heikommat eläkkeet johtuvat pääasiassa lapsettomia naisia heikommasta palkkatasosta. Möhringin mukaan monissa länsimaissa lapsia hankkineiden naisten palkkatasossa on havaittavissa eräänlainen ­”äitiyssakko”.

Parempaa perhepolitiikkaa peräänkuulutti apulaisprofessori Rense Nieuwenhuis Tukholman yliopistosta. Jos naiset saisivat nykyistä suuremman osan kotitalouden tuloista, tasa-arvo paranisi Nieuwenhuisin mukaan ­selvästi.

– Kun perhepolitiikassa huomioidaan perheiden molemmat aikuiset, naisten työllisyydessä, palkkakehityksessä ja eläkkeissä otetaan askelia eteenpäin, Nieuwenhuis kommentoi.

Naisten palkkataso jää jälkeen myös Suomessa. Erikoistutkija Kati Kuitto Eläketurvakeskuksesta esitteli konferenssissa alustavia tutkimustuloksia naisten työurien riskeistä. Kuiton mukaan 36 vuoden ikään mennessä suomalaisille naisille on kertynyt työtunneilla mitattuna keskimäärin lähes yhtä paljon työuraa kuin miehille.

Keskimääräinen ansiokertymä on kuitenkin vain 70 prosenttia miesten ansiokertymästä.

– Alustavien tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että nykyiset perhevapaat heikentävät merkittävästi naisten tuloja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä näkyy myös naisten eläkkeissä, Kuitto arvioi.

Panelisteista Väestöliiton johtaja Anna Rotkirch osoitti vakavan huolensa syntyvyyden huonoon kehitykseen.

– Syntyvyys on laskenut aivan viime aikoina dramaattisesti. Luvut ovat todella hätkäyttäviä. Mihin me olemme menossa, jos ei synny lapsia tulevien eläkkeiden maksajiksi, Rotkirch pohti.

Seminaaritauoilla nousi yhteisissä porinoissa esiin useita ratkaisuehdotuksia. Kansainväliset vertailut kiinnostavat eläketurvan parissa työskenteleviä. Perhevapaat ja niiden jakautumisen perheenhuoltajien kesken on Suomessakin noussut puheenaiheeksi.

Mutta päätöksiin asti ei ole päästy, kuten työeläkeyhtiö Varman ekonomisti Katja Bjerstedt mainitsi. Hän näkee ikääntyvän väestönosan kasvun ja hoivatarpeen kiinnostavana osana väestöpolitiikkaa.

– Tiedämme, että vanhempiemme ikäisten hoivan tarve kasvaa tulevaisuudessa. Samaan aikaan on huoli työllisyysasteen nostamisesta ja perhevapaiden suhteesta siihen. Näitä kaikkia teemoja sivuttiin kiinnostavasti konferenssissa.

Bjerstedt jatkoi, että on hyödyllistä kuulla perustelut ja pohdinnat tutkimuksen tehneeltä tutkijalta itseltään.

– Arvostan todella paljon tällaista käyttäjälähtöistä palvelua.

Inka Hassinen, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies, on tuttu näky Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaareissa. Perhevapaiden vaikutuksesta eläkkeeseen hän toivoo keskustelun jatkuvan.

– Jos saisin jotain päättää, niin eläkekarttuman parantamista lapsenhoidon ajalta sopisi kehittää, Hassinen sanoi.

Aart-Jan Riekhoff, erikoistutkija Tampereen yliopistolta sanoi tulleensa konferenssiin kuin kotiinsa. Hän aloittaa työt elokuussa Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla. Riekhoffin mukaan tärkeimmät tämän ajan ilmiöt liittyvät eriarvoisuuteen.

– Yhteiskunnassa ratkaistaviin kysymyksiin kuuluu, miten me voimme luoda politiikkaa, joka voisi vähentää eriarvoistumiskehitystä, Riekhoff sanoi.

Katja Veirto tuli seminaariin päivän loppuvaiheessa, mutta siitä huolimatta hän sai lisävalaisua ja ahaa-elämyksiä perhevapaiden ja naisten työmarkkina-aseman vaikutuksista eläketurvaan. Kahvitauolla juttu jatkui herättelevien puheenvuorojen innoittamana.

– Tutkijat löytävät näkökulmia, joita ei ole tullut ajatelleeksi, hän totesi.

Lähes sata eläketurvan tutkijaa ja asiantuntijaa Suomesta ja ulkomailta kokoontui 18. toukokuuta Eläketurvakeskuksen tutkimuskonferenssiin. Materiaalit ovat saatavilla osoitteessa www.etk.fi/conference2018.

Kysyntää myös Suomen ulkopuolella

Eläketurvakeskuksen tutkimuskonferenssit voi nähdä palveluna suomalaiselle eläketurvakysymyksistä kiinnostuneelle yleisölle. Mutta ne palvelevat asiantuntijoita myös ympäri maailmaa. Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto näkee jo seuraavia askelia edessään.

– Meille konferenssit antavat mahdollisuuden tuoda esille Suomen eläkejärjestelmää kansainvälisen tutkijayhteisölle ja kertoa ­tavastamme toimia ja tehdä tutkimusta, Kautto sanoi.

Kautto kertoi, että tutkimuskonferenssien avulla luodaan myös pohjaa kansainväliselle tutkimusyhteistyölle. Siihen suuntaan on jo viriämässä tutkimusosastolla yhteishankkeita.

– Kontaktit ulkomaille ovat tiivistyneet. Kun tunnemme tutkijoita ja heidän osaamisalueitaan paremmin, on mahdollista käynnistää tutkimushankkeita, joissa kahden tai useamman maan tutkijat yhdistävät osaamisensa.

EU-tasolla mielenkiintoa herättävistä teemoista käydään jatkuvaa mielipiteenvaihtoa tutkijoiden kesken. Tutkijat tuottavat faktaa ja tekevät siten yhteiskuntaa ymmärrettäväksi.

Kauton mukaan tutkittuun tietoon perustuville näkemyksille on kysyntää. Eläkepolitiikkaan ja yleensä eläketurvasta käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin nousseisiin kysymyksiin haetaan vastausta tutkimustiedon avulla.

– Kansainvälistä tutkimusta tuntemalla on löydettävissä yleispäteviä ratkaisuja, jotka voivat toimia kyllä meillä kotimaassa, mutta myös muissa maissa laajemmassa tarkastelussa, Kautto kertoi.

Tutkimustiedon suurkuluttajaksi tunnustautuva Varman ekonomisti Katja Bjerstedt seuraa tiiviisti verkkopalveluja, mutta kysyy tietoja myös suoraan tutkijoilta ja asiantuntijoilta.
Tutkimustiedon suurkuluttajaksi tunnustautuva Varman ekonomisti Katja Bjerstedt seuraa tiiviisti verkkopalveluja, mutta kysyy tietoja myös suoraan tutkijoilta ja asiantuntijoilta.
STM:n Inka Hassinen tuntee suomalaisen työeläketurvan, ja häntä kiinnosti kansainvälisten tutkijoiden alustukset.
STM:n Inka Hassinen tuntee suomalaisen työeläketurvan, ja häntä kiinnosti kansainvälisten tutkijoiden alustukset.
Francesca Bettio ja Rense Nieuwenhuis ja sekä saman rivin oikeassa päässä Katja Möhring aplodeeraavat laadukkaille esityksille.
Francesca Bettio ja Rense Nieuwenhuis ja sekä saman rivin oikeassa päässä Katja Möhring aplodeeraavat laadukkaille esityksille.
Työeläkeyhtiö Elon yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirto kertoi saavansa tapaamisista ajatuksellista varmuutta työhönsä.
Työeläkeyhtiö Elon yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirto kertoi saavansa tapaamisista ajatuksellista varmuutta työhönsä.
Täällä kohtaan alan huiput, joten ammatillisessa mielessä näitä tilaisuuksia ei kannata jättää väliin, totesi Tampereen yliopiston Aart-Jan Riekhoffin juttukumppaninaan ekonomisti Risto Vaittinen Eläketurvakeskuksesta.
Täällä kohtaan alan huiput, joten ammatillisessa mielessä näitä tilaisuuksia ei kannata jättää väliin, totesi Tampereen yliopiston Aart-Jan Riekhoffin juttukumppaninaan ekonomisti Risto Vaittinen Eläketurvakeskuksesta.
Konferenssin juontanut Susan Kuivalainen ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala jatkoivat keskustelua paneelin jälkeen. Kuvassa keskellä Anna Rotkirch, yksi paneelisteista.
Konferenssin juontanut Susan Kuivalainen ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala jatkoivat keskustelua paneelin jälkeen. Kuvassa keskellä Anna Rotkirch, yksi paneelisteista.

”Tutkijat tuottavat faktaa ja tekevät siten yhteiskuntaa ymmärrettäväksi.”