TAPASIMME ­Torikahvilla

Maija Astikainen
Maija Astikainen

Riittääkö eläke terveyden hoitamiseen?

Terveyden hintalappu

Verorahoitteiset palvelut tuovat eläkeläisille merkittävää tulonsiirtoa. Asiakasmaksuilla kustannetaan vain pieni osuus palveluiden hinnasta. Eläkeläisten arjessa maksut voivat silti olla suuria.

teksti peter lindström | kuvat vesa laitinen

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo ja Eläkkeensaajien keskusliiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Tarja Pajunen istahtavat Hakaniemen torikahvilan pöytään. Iäkäs pariskunta kävelee hitaasti ohi, toinen toistaan tukien. Toriasiakkaiden joukossa liikkuu paljon eläkeläisiä. Osalla heistä rollaattori tai kävelykeppi apunaan.

Vaalavuo ja Pajunen ovat seuranneet eläkeläisten arkea ja avuntarvetta pitkään. Heille on päivänselvää, että sosiaali- ja terveyspalveluiden hinnoittelulla ja saatavuudella on iso merkitys eläkeläisten toimeentulossa.

– Iän tuomien terveysongelmien vuoksi eläkeläisillä on muuta väestöä suurempi tarve sote-palveluille. Siitä kuinka paljon eläkeläiset sote-palveluita käyttävät – ja kuinka paljon asiakasmaksut rasittavat eläkeläisten toimeentuloa – on tähän mennessä kuitenkin tiedetty vähän, Vaalavuo aloittaa.

– Nyt asiasta on uutta tietoa.

Vaalavuon tuore tutkimus kertoo, että eläkeläinen käyttää sote-palveluita keskimäärin 6 500 euron arvosta vuodessa. Maksetut asiakasmaksut kattavat palveluiden arvosta vajaat 13 prosenttia. Verorahoitteiset palvelut tuovat eläkeläisille merkittävää tulonsiirtoa.

Tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo painottaa, että keskiarvot peittävät alleen hyvin erilaisia asiakkaita ja tarpeita. Moni ei ole tullut ajatelleeksi, että eläkeläisten enemmistö käyttää palveluita vähän. Vaalavuo osoittaa tutkimuksessaan, että esimerkiksi joka toinen eläkeläinen käyttää sote-palveluita alle tuhannen euron arvosta vuodessa. Palveluita eniten tarvitsevilla summa on viisikymmentä kertaa suurempi. Sote-palveluiden suurkuluttajia on noin viisi prosenttia eläkeläisistä.

– Sote-palveluiden rahallista arvoa tutkimme, jotta ymmärrämme ketkä palveluista hyötyvät ja ketkä jäävät niistä paitsioon. Samalla saamme tietoa, mihin eläke riittää, Vaalavuo sanoo.

– Jos palveluiden arvoa verrataan eläkeläisen käytettävissä oleviin tuloihin, palveluista hyötyvät etenkin pientuloiset. Mutta jos verrataan käytettävissä olevia tuloja ja asiakasmaksuja, pienituloisille maksut voivat olla haastavat.

Näennäistä tukea ja tuloa

Periaatteessa pieni eläke ei ole terveyspalvelun saamisen este. Jos eläke ei riitä asiakasmaksuihin, eläkeläinen voi hakea perustoimeentuloa Kelasta.

– Käytännössä asia ei mene niin. Vain reilu prosentti eläkeläisistä hakee perustoimeentuloa. Tärkein syy on hakemisen vaikeus. Jo ennen toimeentulotukea tulisi soveltaa asiakasmaksulainsäädäännön 11 pykälää, jonka nojalla asiakasmaksu voidaan alentaa tai jättää perimättä kokonaan, eläkkeensaajien etujärjestössä sosiaalipoliittisena asiantuntijana työskentelevä Tarja Pajunen kertoo.

Ongelma Pajusen mukaan on, että sote-palveluiden kentällä pykälä yksitoista tunnetaan huonosti. Hän myös huomauttaa terveyspalveluiden maksukatosta.

– Maksunkaton seurantavelvoite on asiakkaalla itsellään, mutta harva ikääntynyt ymmärtää miten sen kanssa toimitaan.

Vaalavuon tutkimuksen mukaan yli 85-vuotiaista joka kolmannella maksukatto täyttyy vuoden aikana.

– Suomessa meillä on paljon hienoja etuuksia ja palveluita, mutta monet niistä ovat eläkeläisten arjessa näennäisiä. Etuudet ja palvelut ovat kuin palloja, jotka heitetään ilmaan ja oletetaan että eläkeläiset ottavat niistä kopin, Pajunen huokaa.

Sosiaaliturvan kokonaisuuden tunteva Pajunen muistuttaa, että eläkeläiset eivät ole vain palveluiden käyttäjiä. He ovat yhtä lailla palveluiden tuottajia. Moni ikääntynyt hoitaa kotona sairasta puolisoaan tai auttaa lastenlapsiaan ja näiden vanhempia. Sille työlle on vaikea laskea hintalappua. Sitten on heitä, jotka tippuvat tukiverkkojen läpi kokonaan.

– Meillä on yksinäisiä vanhuksia, joilla ei välttämättä edes ole omaisia, joilta saada apua ja tukea, Pajunen sanoo.

Riittääkö eläke asumiseen?

Eroista huolimatta eläkeläisillä on myös samankaltaisia palvelutarpeita. Kahdeksan kymmenestä käyttää perusterveydenhuoltoa. Lääkkeitä tarvitsee, ja niiden omavastuita maksaa, lähes jokainen.

Eniten palveluita tarvitsevat yli 85-vuotiaat. Moni ikäihminen asuu pitkäkestoisessa laitoshoidossa tai palveluasunnossa, jonka asiakasmaksut määräytyvät asiakkaan tulojen mukaan.

Maksu voi olla yksinasuvalla jopa 85 prosenttia nettotuloista, kunhan henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 108 euroa.

– Joka kolmas yli 85-vuotias sairastaa dementiaa. Heidän on vuosi vuodelta vaikeampaa asua kotona. On ymmärrettävää, että asumiseen liittyvät palvelut ja niiden hinta huolettavat vanhuksia paljon, eläkkeensaajien puolesta puhuva Tarja Pajunen toteaa.

Tänä keväänä ilmestyneestä Vaalavuon tutkimuksesta ilmenee, että asumispalveluiden tarve korostuu myös pienituloisilla.

– Pienituloiset eläkeläiset asuvat usein yksin ja sairastavat enemmän. Heillä sote-palveluiden tarve on suuri. Tähän joukkoon kuuluu myös nuoria työkyvyttömiä ja kehitysvammaisia, Vaalavuo tarkentaa.

Toimintakyvyn tukemisesta säästöjä

Eläkeläisten enemmistö on alle 75-vuotiaita. Heistä useimmat ovat vielä kohtalaisen terveitä ja tarvitsevat palveluita verrattain vähän. Kuvaava on, että tässä iässä sote-palveluita käytetään keskimäärin muutaman tuhannen euron arvosta vuodessa.

– Heillä ydinkysymys on hoitoon pääseminen, kun eivät ole enää työelämän ja työterveydenhuollon turvassa. Heille tärkeimmäksi sote-palveluksi nousee yleensä terveyskeskus, Pajunen arvioi.

Tässä ryhmässä piilee mahdollisuus parempaan huomiseen.

– Jos panostamme nyt 65–75-vuotiaiden toimintakyvyn tukemiseen, heillä on todennäköisesti pienempi tarve kalliimmille palveluille sitten kun he ovat 85-vuotiaita. Vaikuttavista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä tarvitaan kuitenkin lisää tietoa, Vaalavuo pohtii.

– Olemme eläkkeensaajissa pitkään miettineet, miksi meillä ei ole ikäihmisten neuvoloita, joista eläkeläiset saisivat peruspalveluita ja neuvoja. Lisäksi neuvolat voisivat osaltaan vähentää sitä sosiaalista leimaa, jota moni palveluita tarvitseva ikääntynyt nyt osaltaan kokee. He saattavat pelätä ja hävetä palveluun hakeutumista, Pajunen jatkaa.

Asiakasmaksut pienemmiksi

Hakaniemen torilla löytyy ratkaisuja myös eläkeläisten toimeentulon ja terveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi. Vaalavuo harkitsisi tiettyjen sote-palveluiden asiakasmaksujen alentamista ja suun terveydenhuollon asiakasmaksujen kytkemistä maksukaton piiriin. Erityisen tarpeellisena hän pitää asiakasmaksulain maksualennuspykälän järjestelmällistä soveltamista pienituloisille.

– On merkkejä siitä, että Suomi on lipumassa poispäin pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Ymmärretäänkö täällä pienituloisten vaikeaa asemaa, Vaalavuo kysyy.

Myös Tarja Pajunen pitää asiakasmaksujen alentamista tärkeänä. Toisaalta eläkeläiset tarvitsisivat lisää neuvontaa ja ohjausta. Tulevaisuus ei näytä hyvältä.

– Vanhuus ja heikkous ovat tässä yhteiskunnassa pian tabuja. Ikääntyneiden arvostus on heikentynyt nuorten keskuudessa. Samalla vanhustyötekijöiden työkuorma paisuu, heidän epätoivonsa vain kasvaa. Mutta jos jotain voisin muuttaa, se olisi palveluohjaus. Että joku ottaisi vastuuta ja auttaisi vanhukset oikean avun puoleen, Pajunen sanoo.

KUKA?

Tarja Pajunen

Sosiaalipoliittinen asiantuntija

Eläkkeensaajien keskusliitto (EKL)

KUKA?

Maria Vaalavuo

Tutkimuspäällikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

”Eläkeläinen käyttää sote-palveluita keskimäärin 6 500 euron arvosta vuodessa.”

Eläkeläisiä Suomessa 1,5 miljoonaa

Maamme asukkaista lähes joka kolmas on eläkeläinen. Eläkeläisiä on 1,5 miljoonaa henkilöä.

Eläkeläisten suurin ikäryhmä on 65–69-vuotiaat, joita on noin ­neljäsosa eläkeläisistä, 361 000 henkilöä.

Vajaalla puolella eläke alle 1 250 euroa

Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 656 euroa bruttona kuukaudessa.

Lähes 40 prosentilla suomalaisista kuukausieläke oli alle 1 250 euroa.

Lähde: Eläketurvakeskus

Maija Astikainen

Ikääntyneet maksavat eniten asiakasmaksuja

Asiakasmaksut nielaisevat merkittävän osan yli 55 000 ikäihmisen tuloista. Heillä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä lääkkeiden ja matkojen omavastuut ylittivät 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista (vuonna 2015).

Suurimpia maksuja maksavat ikääntyneet ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat.

Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuonna 2018–2019 maksukatto on 683 euroa vuodessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on esittänyt, että asiakasmaksulakia uudistettaessa maksujen kohtuullistamista ja perimättä jättämistä koskevan 11 § pykälän käytöstä tulee ohjeistaa paremmin.

Lähde: THL, STM

Eniten sote-palveluita tarvitsevat yli 85-vuotiaat

Käytettyjen sote-palveluiden arvo tuotantokustannuksilla mitattuna, euroa vuodessa.