Pallo

hallussa

Pallo hallussa kokoaa eri lähteistä ulkomaiden eläkeuutisia ja maaesittelyn. Lisää luettavaa muiden maiden eläketurvasta Etk.fi > Eläkejärjestelmät > Muut maat.

Kari Lindstedt

Informaatikko

YHDYSVALLAT

Työkyvyttömyys vitsauksena maaseudulla

Työikäisten työkyvyttömyys lisääntyi vuosina 2004–2015 Yhdysvalloissa valtakunnallisesti 23 prosenttia, kun katsotaan liittovaltion myöntämiä työkyvyttömyysavustuksia. Työkyvyttömyyden kasvu on ollut kaikkein korkeinta maaseudulla.

Vuonna 1996 työkyvyttömyysavustuksia sai 7,7 miljoonaa, vuonna 2015 jo 13 miljoonaa. Luvut käyvät ilmi USA:n Sosiaaliturvan keskushallinnon tilastoista.

Työkyvyttömyys koettelee erityisesti maaseudulla ja etnisesti homogeenisillä alueilla, kuten esimerkiksi Michiganissa ja Missourissa.

Ongelma on pahentunut yhtä aikaa työttömyyden kanssa. Suurin osa työkyvyttömyysetuuksia hakevista ei ole työelämässä.

The Washington Post 30.3.

ISO-BRITANNIA

May ei lupaa säilyttää anteliasta indeksiä

Pääministeri Theresa May ei ole luvannut säilyttää eläkeindeksien triplamekanismia, jos Konservatiivipuolue voittaa kesäkuun vaalit.

Peruseläkkeiden indeksikorotukseksi vakiintunut triplamekanismi (triple lock) korottaa peruseläkkeitä vuosittain joko ansiotulokehityksen, kuluttajahintakehityksen tai 2,5 prosentin tason mukaan. Näistä kolmesta valitaan korkein korotuksen perusteeksi.

Viime vuosina eläkkeitä on korotettu 2,5 prosenttia, koska palkkakehitys on ollut heikkoa ja inflaatio matala.

Osa konservatiivipuoleen kansanedustajista haluaisi arvioida uudelleen, onko triplamekanismiin enää jatkossa varaa. Työväenpuolue on luvannut säilyttää indeksin ainakin vuoteen 2025, jos se voittaa vaalit.

This is money 24.4.

RUOTSI

Kova poru rahastoeläkkeistä

Ruotsissa vaaditaan rahastoeläkejärjestelmän tiukempaa sääntelyä ja rahastojen radikaalia karsimista. Rahastoeläkkeisiin ohjataan Ruotsissa 2,5 prosenttia ansiotuloista. Vakuutettu voi halutessaan itse valita viisi eri rahastoa.

Monissa rahastoissa on ollut kalliit kustannukset ja alhaiset tuotot. Kahta eri rahastoyhtiötä epäillään vakavista väärinkäytöksistä. Rahastoja on kaupiteltu myös puhelimitse, vaikka se on kielletty.

Pääministeri Stefan Löfven on vaatinut, että nykyisistä 850 rahastosta pitäisi karsia pois valtaosa. Finanssivalvonnan pääjohtajan mukaan 10–15 rahastoa riittäisi hyvin.

Eläkevirasto on jo laatinut muutoksista toimenpideohjelman, joka etenee seuraavaksi eri puolueiden edustajista koostuvalle Eläkeryhmälle.

Expressen 24.3. & 24.4., SVT 2.5.

maaesittely

TANSKA

Väkiluku: 5 700 000

Elinajan odote: naiset 82,8, miehet 78,8 vuotta

Eläkeikä: 65 vuotta (kansaneläke)

Työansioista riippumaton vahva tasaeläke

Kansainvälisen eläkejärjestelmien vertailun, Mercer Global Pension Indexin, mukaan maailman paras eläkejärjestelmä löytyy Tanskassa. Eläketurva rakentuu Tanskassa isolta osin asumiseen perustuvaan kansaneläkkeeseen, joka on korkea.

Lakisääteiseen turvaan kuuluu kansaneläkkeiden lisäksi työeläkejärjestelmä ATP, jonka merkitys kokonaiseläketurvaan on kuitenkin pieni. Ansiosidonnainen eläketurva on järjestetty työnantaja- ja liittokohtaisin työmarkkinaeläkeratkaisuin, joiden piiriin kuuluu yli 80 prosenttia palkansaajista.

Kansaneläkkeet rahoitetaan verovaroin. Työmarkkinaeläkejärjestelmät rahoitetaan työntekijä- ja työnantajamaksuin ja ne ovat pääsääntöisesti täysin rahastoivia maksuperusteisia järjestelmiä.

Kansaneläke muodostuu perusosasta ja eläkelisästä, josta molemmat ovat tuloharkintaisia. Perusosaa vähentävät ainoastaan omat työtulot, eläkelisää puolestaan eläkkeensaajan ja hänen puoli­sonsa yhteenlasketut tulot.

Täyteen kansaneläkkeeseen vaaditaan 40 vuoden asumisaika. Kansaneläkkeen täysimääräinen perusosa on 815 euroa kuukaudessa. Eläkelisä on yksinasuvalla maksimissaan 860 euroa ja naimisissa tai avoliitossa asuvalla 422 euroa kuukaudessa. Eläkeindeksi on sidottu palkkojen kehitykseen.

Eläkeikä on kansaneläkkeessä 65 vuotta, mutta se nousee 67 vuoteen vuosien 2019 ja 2022 välisenä aikana. Vuodesta 2030 alkaen eläkeikä seuraa elinajanodotteen kehitystä.

Kansaneläkejärjestelmän hallinto on keskitetty kunnilta Udbetaling Danmarkille. Lakisääteistä työeläkettä hallinnoi itsenäinen ATP-eläkelaitos.

VIRO

Kohti eläkeuudistusta

Viron keskustavetoinen hallitus ehdottaa mittavia muutoksia maan eläkejärjestelmään.

Suunnitelmissa on muuttaa eläkeikää joustavammaksi. Eläkkeen voisi ottaa varhennettuna tai sitä voisi lykätä. Varhentaminen leikkaisi eläkettä ja lykkääminen korottaisi.

Viro on jo aikaisemmin päättänyt nostaa eläkeikää 65 vuoteen. Hallitus ehdottaa nyt eläkeiän sitomista elinajan kehitykseen vuodesta 2027 alkaen.

Hallitus haluaa myös vähentää lakisääteisen järjestelmän ansiosidonnaisuutta ja korvata sitä tehtyjen työvuosien määrällä. Eläkeindeksit halutaan puolestaan sitoa kokonaan valtion tuloihin ja eläkeläisten määrään.

Ensimmäinen lainsäädäntöluonnos uudesta eläkelaista valmistunee vuoden 2018 alussa.

Eurofound 1.3.

INTIA

Eläkesijoittajat Intian aurinkoenergiamarkkinoille

Eläkesijoittajat etsivät hyviä sijoituksia Intian aurinkoenergiamarkkinoilta. Asialla ovat muun muassa Kanadan isoimmat eläkesijoittajat sekä hollantilainen APG.

Intia aikoo suunnata 100 miljardia dollaria aurinkoenergiaan seuraavan viiden vuoden aikana. Lähes jatkuva auringonpaiste, halpenevat materiaalit ja päättäjien ponnistelut saasteiden vähentämiseksi tekevät alasta houkuttelevan.

Sijoitukset eivät kuitenkaan ole riskittömiä. Yksi riskeistä on, että maksut viivästyvät, sillä Intian energia-alan yritykset ovat usein velkaantuneita.

Intia on kolminkertaistanut aurinkoenergian tuotantonsa viimeisen kolmen vuoden aikana, mutta toistaiseksi aurinkoenergia kattaa vain neljä prosenttia maan energiantuotannosta.

Reuters 30.3.