luupin alla

OVE:sta kaikki irti

HETI MULLE

kaikki tänne nyt

Naapurimaissa monet ovat nostaneet osittamisen sijaan koko eläkkeen 100-prosenttisesti ennakkoon.

Teksti Mika Vidlund | Piirros Jouko Ollikainen

Osittain varhennettu vanhuuseläke (OVE) on tullut meillä Suomessa voimaan tämän vuoden alussa. Se tarkoittaa sitä, että 61 vuoden iässä työeläkkeen saa joko 25 tai 50 prosentin osuuksilla varhennettuna maksuun.

Osittaisessa eläkkeessä ei aseteta rajoituksia työnteolle. Kun ikäraja täyttyy, voi oman valintansa mukaan vapaasti yhdistää ansio- ja eläketuloja parhaaksi katsomallaan tavalla.

Norjassa ja Ruotsissa yhdeksän kymmenestä ottaa varhennetun vanhuuseläkkeen täytenä maksuun. Suuri osa norjalaismiehistä ottaa sen heti kun mahdollista eli alimmassa eläkeiässä.

Pienempinä paloina otettu eläke on myös naapurimaissa mahdollista, mutta se ei tunnu houkuttelevalta siinä määrin kuin heti kaiken maksuun ottaminen. Sekä Ruotsissa että Norjassa eläkkeen osittamisessa on tarjolla useampia vaihtoehtoja Suomen verrattuna.

Ruotsissa eläkkeestä voi ottaa 25, 50 tai 75 prosenttia tai vaihtoehtoisesti koko kertyneen eläkkeen. Norjassa vastaavasti: 20, 40, 50, 60, 80 ja 100 prosenttia.

Maiden vertailussa huomio kiinnittyy erityisesti Norjaan. Siellä uusi eläkemuoto on saanut suuren suosion. Norjassa joka kolmas 62–66-vuo­tiaista oli varhennetulla vanhuuseläkkeellä viime vuoden lopun tilastotiedon mukaan.

Miehistä varhennettuun eläkkeeseen tarttuu joka toinen ja naisista joka viides. Miehet siirtyvät eläkkeelle joko heti alimmassa vanhuuseläkeiässä tai 67-vuotiaana. Naisista seitsemän kymmenestä ottaa vanhuus­eläkkeen edelleen 67-vuotiaana.

Sukupuolten välinen ero selittyy osittain sillä, että naisista miehiä suurempi osuus on jo esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä tai julkisen sektorin varhaiseläkkeellä.

Lisäksi naisista pienempi osuus täyttää sikäläisen eläkkeen varhentamiselle asetetun vähimmäisehdon, joka edellyttää, että kertynyt vanhuuseläke on vähintään takuueläkkeen suuruinen.

Naisten miehiä korkeampi elinajanodote on varmasti omiaan vähentämään houkuttelevuutta varhaiseläkkeelle ja toisaalta lisäämään halua kasvattaa eläkepääomaa tulevaa eläkettä varten.

Norjalaismiehet eivät juuri piittaa varhennusvähennyksen lopullista eläkettä pienentävästä vaikutuksesta. Tämä on havaittu vuodesta 2011 eli siitä lähtien kun norjalaisten on ollut mahdollista siirtyä osittaiselle vanhuuseläkkeelle.

Norjassa eläke on mahdollista ottaa varhennettuna 62 vuoden iästä. Siirtyminen nykyiseen joustavaan eläkeratkaisuun oli suuri hyppy aiempaan lainsäädäntöön verrattuna. Lakisääteistä vanhuuseläkettä ei ennen vuotta 2011 myönnetty varhennettuna.

Julkisen sektorin työntekijät sekä puolet yksityisen sektorin palkansaajista ovat kuitenkin olleet oikeutettuja työmarkkinaosapuolten sopimaan järjestelyyn, joka tarjosi anteliaan varhaiseläkkeen 62 vuoden iässä.

Ruotsissa osittain varhennettu vanhuuseläke on ollut käytössä jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Siellä osaeläke kasvatti alkuvuosina suosiotaan, mutta kiinnostus sen käyttöön on sittemmin lopahtanut.

Osittaisista vaihtoehdoista suosituinta on ottaa eläkkeestä neljännes eli pienin mahdollinen osuus. Yhtenä motivoivana tekijänä on ollut eläkeläisstatuksen saavuttaminen eläkeläisalennusten lunastamiseksi.

Ruotsissa vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti 61 ikävuodesta lähtien. Nykykäytäntöön siirryttiin vuosituhannen vaihteessa toteutetun eläkeuudistuksen jälkeen, jolloin osittainen vanhuuseläke korvasi entisen osa-aikaeläkkeen.

Varhain eläkkeelle siirtyminen Ruotsissa on vuosi vuodelta ollut selkeästi kasvussa, mutta vastaavaa intoa eläkkeen varhentamiseen kuin Norjassa ei ole havaittavissa.

Joka viides Ruotsin 61–64-vuotiaista oli vanhuuseläkkeellä. Miehet ottavat eläkkeen naisia useammin, mutta erot sukupuolten välillä ovat pienet. Vanhuuseläkkeelle siirrytään pääsääntöisesti 65 vuoden iässä.

Ruotsissa lisäeläkkeet tarjoavat myös vaihtoehtoja, jolloin lakisääteistä eläkettä ei ole tarvetta nostaa etuajassa. Lisäksi eläkkeen nostaminen ei välttämättä ole verotuksellisesti kannattavaa. Alle 66-vuotiailla eläkkeensaajilla verotus on korkeampi kuin tämän ikärajan ylittäneillä eläkeläisillä.

Naapurimaiden kokemukset osoittavat, että houkutus saada eläkettä maksuun niin paljon kuin vain mahdollista on suuri. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoittanut työnteon lopettamista.

Tilastotiedot Norjasta kertovat, että eläke on pääsääntöisesti otettu työnteon rinnalle. Kuusi kymmenestä eläkkeelle siirtyneistä 62–66-vuotiaista jatkoi edelleen töissä ja keskimäärin työtunnit ylittivät 30 tuntia viikossa. 

Meillä jo 7 500 löytänyt OVEn

Suomessa osittaista varhennettua vanhuus­eläkettä (OVE) on hakenut toukokuuhun mennessä 6 400 henkilöä.

Hakemusmäärät ovat asettuneet kuukausitasolla noin tuhannen hakijan tuntumaan. Kesäkuun alkuun mennessä uuden eläkelajin on valinnut siten jo noin 7 500 henkilöä.

Miehet hakeutuvat OVE:lle useammin kuin naiset. Vuonna 1956 syntyneitä on hakijoista enin osa.

Hakeneista valtaosa ottaa 50 % siihen asti kertyneestä pohjaeläkkeestään.

Vain yksi kymmenestä valitsi 25-prosenttisen osituksen.

Eläkelaji tuli voimaan vuoden 2017 alussa.

OVE:lle voi hakea 61-vuotiaana ja jatkaa työssä. Työtön voi hakea päivärahaa menettämättä.

Anne Iivonen