KUNTOUTUS

Sammonlahden koululaiset Katja Aalto (vas.) ja Satu Kurkinen valmistavat pitsatäytettä, ja Maria Sipari antaa taustatukea.
Sammonlahden koululaiset Katja Aalto (vas.) ja Satu Kurkinen valmistavat pitsatäytettä, ja Maria Sipari antaa taustatukea.

Leipurista koulunkäynnin ohjaajaksi

Uuteen ammattiin

Lappeenrantalainen Maria Sipari joutui jättämään työnsä leipomossa selkävaivojen takia. Uusi kutsumus löytyi lasten ja nuorten parista.

Teksti Tiina Suomalainen | Kuvat Mikko Nikkinen

Paistinpannulla tirisee puolisen kiloa jauhelihaa, ja kohta sekaan kipataan puolikas pilkottu sipuli. Välillä teini-ikäiset koululaiset kurkkivat ohjeita kännyköistään.

Sammonlahden koulussa Lappeenrannassa on menossa erityisluokan kotitaloustunti. Viittä vaille valmis koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Maria Sipari, 26, seuraa pitsatäytteen tekoa vierestä ja on valmiina auttamaan.

Vielä kolme vuotta sitten Sipari ei olisi voinut kuvitellakaan löytävänsä itseään entisestä koulustaan työharjoittelusta. Hänellä oli vakituinen työ Fazerin leipomossa Prismassa, eikä ammatinvaihto ollut hänen suunnitelmissaan.

Leipomossa työtapoja kuitenkin muutettiin. Tuli paljon isojen taikinamäärien nostelua, mikä kuormitti Siparin alaselkää. Rakas työ muuttui liian raskaaksi.

– Kun esimieheni ehdotti, että lähdetään hakemaan minulle uudelleenkoulutusta, oli ensireaktioni pelko. Ajattelin, että mitä tästä seuraa. Minulla on varma työpaikka ja varmat tulot – en kai jää vain tyhjän päälle?

Pelko oli turha. Työeläkeyhtiö Etera antoi apuaan kuntoutumisreitin löytymisessä, ja asiat etenivät nopeasti. Uudelleenkoulutuspäätöksen saatuaan Sipari istui pian jo uravalmentajan luona.

– Testeissä nousivat selvästi esiin hyvät vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoni ja sosiaaliala. Pohdimme ammattia ja päädyimme koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaan. Lapset ja nuoret ovat aina olleet lähellä sydäntäni.

Työkokeilut Sipari teki ala-asteella Lappeenrannassa sekä Joensuussa, jossa hän käynnisti seurakunnan iltapäiväkerhon toiminnan.

– Työ tuntui heti omalta. Minun oli helppo sujahtaa lasten ja nuorten joukkoon. Koen myös, että heidän on helppo lähestyä minua.

Syksyllä 2015 alkoivat ammattitutkinnon opinnot Ruokolahdella, Jaakkiman seurakuntaopistossa. Ensimmäinen opiskeluvuosi oli teoriaa ja toinen vuosi täyttyi näyttötutkinnoista, joita Sipari on suorittanut entisissä lapsuuden ja nuoruuden kouluissaan.

Tutkinto antaa Siparille valmiudet tukea, ohjata ja avustaa lapsia ja nuoria päiväkodeissa, kouluissa ja iltapäiväkerhoissa.

Siparin kokemukset ammatillisesta kuntoutuksesta ja uudelleenkoulutuksesta ovat olleet pelkästään positiivisia.

– Tiedän, että aina ei suju näin hyvin ja nopeasti, mutta minun kohdallani onnistui kaikki. Sain loistavaa työuravalmennusta, ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa pelasi. Täällä Sammonlahdessakin minut on otettu ilolla vastaan.

Toukokuussa uuteen ammattiin valmistunut Sipari on lähettänyt työhakemuksia moneen paikkaan ja odottelee nyt työnhaun tuloksia. Entinen leipuri-kondiittori on löytänyt uuden kutsumuksen.

– Nautin tästä työstä ja aion jatkaa alalla eläkeikään asti. Lasten ja nuorten kanssa jokainen päivä on erilainen.

Maria Sipari sai avun työeläkekuntoutuksella

Kuntoutusprosessin yhteydenpidosta vastannut kuntoutusasiantuntija Annukka Kettunen työeläkeyhtiö Eterasta kertoo, että lyhytkasvuisen Maria Siparin työkykyasiaa hoidettiin yhteistyössä työpaikan ja työntekijän kanssa.

– Yhteisesti oli todettu työkyvyttömyyden uhka ja suuntasimme ammatillisen kuntoutuksen asiakkaan terveydentilaan paremmin soveltuviin tehtäviin, Kettunen kertoo.

Ensiksi katsotaan, että henkilöllä on työkyvyttömyyden uhka lähimmän viiden vuoden aikana ilman kuntoutustoimia. Myös työterveyslääkärin laatima B-lausunto terveydentilasta on hakijan liitettävä kuntoutushakemukseen mukaan.

– Myös työhistoriaa pitää olla kertyneenä ennen kuntoutusjaksoa. Ennen kuin työeläkekuntoutus voi alkaa, selvitämme työhistorian ja ansioedellytysten täyttymisen edeltävän viiden vuoden ajalta ja hakijan mahdollisuudet jatkaa työelämässä, Kettunen sanoo.

Etera teki tämän perusteella toimeksiannon Katja Noponen Oy:n uravalmentajalle. Siellä laadittiin kuntoutussuunnitelma, mikä tähtäsi siihen, että työssä voisi jatkaa mahdollisimman pitkään. Aiempaa osaamista ja työhistoriaa pyrittiin hyödyntämään uutta alaa mietittäessä.

– Joskus kuitenkin alan vaihto ja kouluttautuminen uusin tehtäviin on välttämätöntä työssä jatkamiseksi, kuten Siparin tarina osoittaa, Kettunen kertoo.

Eterassa käynnistyy vuosittain 500 uutta ammatillista kuntoutusta.

Anne Iivonen

Maria Sipari löytää yhteyden nuoriin. Taustalla erityisopettajat Marika Kylliäinen (vas.) ja Maija Vilkko.
Maria Sipari löytää yhteyden nuoriin. Taustalla erityisopettajat Marika Kylliäinen (vas.) ja Maija Vilkko.

Kuntoutujien lukumäärä nelinkertaistunut 10 vuodessa

Uuden uran kynnykselle astui viime vuonna kuntoutusohjelman päätettyään reilut 6 000 henkilöä. Kaikkiaan työeläkekuntoutujia on tilastojen mukaan vuonna 2016 lähes 16 000 henkilöä.

Määrä on nelinkertaistunut vuosikymmenessä, ja kasvoi yhdeksän prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

Työkyvyttömyysratkaisun yhteydessä on nykyään mahdollista saada kuntoutuspäätös ilman hakemusta, jos edellytykset kuntoutukseen täyttyvät.

Työeläkekuntoutus on työeläkevakuuttajien järjestämää ja kustantamaa ammatillista kuntoutusta. Tällä tavoin työurat saadaan jatkumaan ja onnistuneesti ehkäistään työkyvyttömyyttä.

Työeläkekuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna yhteensä 140 miljoonaa euroa.

Anne Iivonen

Työeläkeyhtiö antoi apuaan kuntoutumisreitin löytymisessä, ja asiat etenivät nopeasti.