kokemuksen ääntä

Maarit Gockel sote-uudistuksesta

Nopeammin

kuntoutukseen

Sote-uudistus voi pelastaa monen suomalaisen työkyvyttömyydeltä,

jos hoitoketjujen katkeaminen saadaan loppumaan, arvioi Maarit Gockel.

Teksti Peter Lindström | Kuvat Vesa Laitinen

Sosiaali- ja terveysuudistuksen etenemistä seurataan tarkasti työeläkeyhtiöissä. Elon lääketieteellinen johtaja Maarit Gockel odottaa uudistuksen lopputuloksia, sillä kaikki terveysalan yritykset, ja etenkin työterveyshuollon toimijat, ovat eläkeyhtiölle elintärkeitä kumppaneita.

– Täällä nähdään, missä päin Suomea hoitoketjut toimivat hyvin, hän sanoo.

Ammatillisessa kuntoutuksessa ja työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoiminnassa tulee säännöllisesti vastaan kuntia ja sairaaloita, joilla on ketjun kanssa haasteita.

Gockel odottaa sote-uudistukselta, että työkyvyn kanssa kamppaileva potilas autetaan mahdollisimman nopeasti työkuntoon. Ammatilliseen kuntoutukseen oikeutettuja ja siitä hyötyviä on Suomessa paljon. Parannettavaa löytyy esimerkiksi selkävaivojen hoidossa.

– Monilla paikkakunnilla hoitoperiaate näyttää siltä, että selän oireilu helpottuu potilaan odottaessa kotona. Tiedämme kuitenkin tutkimuksista, että työuran katketessa työntekijän syrjäytyminen alkaa jo parissa kuukaudessa. Ihminen passivoituu, hänen toimintakykynsä heikkenee ja hän alkaa pelätä työhön paluuta, Gockel tiivistää.

Maarit Gockel on nähnyt liian usein, kuinka tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä mielenterveyssairauksissa hoitoketjut katkeavat.

– Ei riitä, että potilaalle suoritetaan pelkkä toimenpide, esimerkiksi polven keinonivelleikkaus. Tavoitteena tulisi olla selkeä toimintakyvyn parantaminen arjessa ja työssä.

Tietyssä ammatissa polvivaiva on suuri ongelma, toisessa taas pienempi. Leikkauksen jälkeiseen hoitoon tulisikin yhdistää nykyistä paremmin ammatilliset kuntoutustoimenpiteet.

Mielenterveyspuolella taas on huutava pula psykiatreista. Sairaaloiden psykiatrit eivät myöskään välttämättä tunne eläkevakuutusyhtiön ja työnantajan mahdollisuuksia tukea työntekijää. Moni sairastunut jää liian pitkäksi aikaa ilman terapiaa.

– Sote-uudistus tulee tarpeeseen. Mikäli uudistukseen suunniteltuun laatuvertailuun sisältyisi hoitoketjujen paraneminen niin laadun kuin nopeuden suhteen, tämä vähentäisi työkyvyttömyyden riskiä, etenkin tuki- ja liikuntaelinsairauksissa ja mielenterveydenhäiriöissä, Gockel sanoo.

Hyvinä esimerkkeinä Gockel pitää muun muassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) sekä Helsingin kaupungin työterveyshuollon toimintaa. Hän näkee lupauksia paremmasta myös potilas- ja reseptitiedon Kanta-järjestelmässä.

– Potentiaalia on. Järjestelmää voisi kehittää niin, että potilaiden toimintakykyä uhkaavat riskit välittyisivät automaattisesti potilaalle ja hänen määrittämilleen tahoille hoidon tehostamista varten.

Vaikka sote-yrityksillä ja eläkelaitoksilla on yhteinen tehtävä huolehtia vajaakuntoisten työssä jaksamisesta, Maarit Gockel ei oleta, että sairaalalääkärin tulisi tuntea potilaan työpaikkojen vaatimukset ja mahdollisuudet. Sairaalalääkäreiden tavoitteeksi sopii diagnosointi, taudin hoidon määritys ja toimintakyvyn parantaminen. Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö tuleekin nivoa sairaaloiden toimintaan.

Eläkeyhtiöt ammatillisen kuntoutuksen lisäksi voivat tukea yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyötä kiinnittämällä huomiota yrityksen työkyvyttömyyden riskeihin ja riskien vähentämiseen. Yritysten henkilöstöjohtamisessa haasteet eivät kuitenkaan ole helpottumassa, päinvastoin.

– Olen huolissani siitä, että jos työuraa tavoitellaan lähemmäs seitsemän kympin ikää, osataanko työntekijöiden työ- ja toimintakykyä käsitellä luontevana osana johtamista ja huomioida työnmuokkauksen tarve.

Elo onkin rekrytoinut lisää väkeä työnantajien ja eläkevakuuttajan yhteistyöhön. Maarit Gockel kehottaa asiantuntijoita katsomaan myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

– Olisiko meillä opittavaa maista, joissa osatyökykyiset otetaan paremmin mukaan työelämään? Saksassa yrityksillä on lakisääteinen velvollisuus rekrytoida henkilöstöönsä tietty määrä osatyökykyisiä. Jonkinlaisia porkkanoita ja sanktioita pitäisi kehittää meilläkin.

Asenteiden muutos tapahtuu meillä edelleen liian hitaasti. Esimerkkejä kaivataan.

– Ministeri Jari Lindströmiltä oli rohkea veto tulla ulos burn-outinsa kanssa, Gockel kiittelee.

Samalla Gockel muistuttaa, että työelämän polulle suunnistetaan jo nuorena. Jos nuoren kulkijan suunta on hukassa ja voimat vähissä, matkasta tulee ylivoimainen. Tukeakin siis tarvitaan.

– Eläkeyhtiöt voivat ja niiden myös pitää tukea nuoria, ennen kuin syrjäytymiskierre alkaa. Me Elossa olemme osana Suomi100-hanketta kampanjoimassa kouluissa positiivisen palautteen puolesta, koulukiusaamista vastaan.

kuka?

Maarit Gockel

Ikä: työkyky ikää tärkeämpi.

Koulutus: lääketieteen tohtori, fysiatrian erikoislääkäri. Vakuutuslääketieteen, kivun­­hoidon ja kuntoutuksen erityis­pätevyys.

Työ: Elon lääketieteellinen johtaja, tehtävänä lääketieteellinen linjaus työkyvyttömyyseläkkeiden ja ammatillisen kuntoutuksen ratkaisutoiminnassa, työkyvyttömyysriskien arviointi.

Perhe: Leski, aikuiset lapset.

Harrastukset: liikunta, kulttuuri, saaristo­elämä, start-upit.

Työuran katketessa työntekijän syrjäytyminen alkaa jo parissa kuukaudessa, Maarit Gockel kertoo.
Työuran katketessa työntekijän syrjäytyminen alkaa jo parissa kuukaudessa, Maarit Gockel kertoo.

Odotan sote-uudistukselta, että potilas autetaan nopeasti työkuntoon.