asiantuntija

Mitä jää käteen eläkkeestä ja palkasta?

Suvi Ritola

Erityisasiantuntija

Eläketurvakeskus

Vanhuuseläkkeen tai osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla voi työskennellä vapaasti. Verotus lieventää tulojen pienenemistä.

Kokonaiseläkkeeseen voi kuulua työeläkettä, kansaneläkettä ja takuueläkettä. Eläkkeensaajalla voi olla oikeus myös esimerkiksi asumistukeen.

Eläkettä verotetaan ansiotulona, mutta asumistuesta ei makseta veroa. Eläkkeensaajan verotusta keventävät kunnallis- ja valtionverotuksen eläketulovähennykset sekä perusvähennys. Eläkkeensaaja alkaa maksaa veroa noin 860 euron tuloista (kuvio 1).

Työskentely vanhuuseläkkeellä ei vaikuta työeläkkeen tai Kelan eläkkeiden määrään. Palkkatulot voivat kuitenkin vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen.

Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita työeläkkeen rinnalla enintään 40 prosenttia ja osa-työkyvyttömyyseläkkeellä oleva enintään 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä palkkatasosta. Aina saa työkyvyttömyyseläkkeellä ansaita vähintään 737,45 euroa kuukaudessa (vuonna 2017).

Näiden rajojen ylittyessä työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jää lepäämään. Myös jos Kelan työkyvyttömyyseläkettä saavan tulot ylittävät 737,45 euroa kuukaudessa, eläke jää lepäämään.

Eläke ja palkka verotetaan ansiotulona, mutta erilaisten verovähennysten ja maksujen takia nettotulo niistä muodostuu eri tavalla. Eläkkeensaajan palkkatuloa verotetaan kuten palkkatuloa yleensäkin.

Palkkatulot pienentävät eläketulovähennystä; kun vähennys pienenee, veroprosentti kasvaa. Progressiivinen verotus myös kiristyy sitä mukaa kun kokonaistulot kasvavat. Toisaalta palkkatulosta saa tulonhankkimisvähennyksen, ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen.

Eläkkeensaajan palkasta peritään myös palkansaajan maksut. Työttömyysvakuutusmaksua (1,6 prosenttia) ei peritä 65 vuotta täyttäneen palkasta. Työeläkevakuutusmaksua (17–52-vuotiaalla ja 63–67-vuotiaalla 6,15 prosenttia sekä 53–62-vuotiaalla 7,65 prosenttia) maksetaan ikäluokan vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan saakka.

Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on 68 vuotta vuonna 1957 tai sitä ennen syntyneillä. Sairausvakuutuksen päivärahamaksua (1,58 prosenttia) ei peritä 68 vuotta täyttäneen saamasta palkasta tai jos palkkatulot ovat alle 14 000 euroa vuodessa.

Taulukosta ilmenee (taulukko 1), kuinka paljon eläkkeensaaja maksaa veroja lisätulosta. Esimerkiksi 1 000 euron eläkkeestä veroprosentti on 3,6. Jos palkkatuloja on tämän lisäksi 500 euroa kuukaudessa (6 000 euroa/vuosi), menee lisätuloista veroihin 23,2 prosenttia. Kokonaistulon vero- ja maksuprosentti on 10,1.

Vähennysten yhteisvaikutuksena vero- ja maksuprosentti on eläke- ja palkkatulon yhdistelmästä yleensä pienempi kuin jos sama kokonaistulo koostuisi pelkästään palkasta tai eläkkeestä.

Samanaikaisesti eläkettä ja palkkaa saavat myös osa-aikaeläkkeensaajat ja vuoden alusta voimaan tulleen osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) saajat.

Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneella henkilöllä ei ole mitään rajoituksia työskentelyä koskien, joten hän voi jatkaa työskentelyä täysipäiväisesti tai vähentää työntekoa siten kuin haluaa ja sopii työnantajan kanssa.

Progressiivinen verotus lieventää kokonaistulojen pienentymistä, jos työskentely vähenee. Vastaavasti verotus kiristyy, jos OVE:n ottaa aiemman palkkatason päälle.

Osittaisen vanhuuseläkkeen saajalla ei ole oikeutta Kelan eläkkeisiin ennen kuin hän on täyttänyt niihin oikeuttavan iän. OVE:n jälkeen vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeessä työeläke vähentää kansaneläkettä koko sillä määrällä, joka maksettaisiin ilman varhennusvähennystä. Toisin sanoen kansaneläke ei kompensoi osittaisen vanhuuseläkkeen varhennusvähennystä.

Verotus tasaa myös hieman OVE:n jälkeisen kokonaiseläkkeen pienentymistä (esimerkki 1).

Taulukko 1

Eläkkeensaajan (65-v.) vero- ja maksuprosentti palkasta ja kokonaistulosta

Eläke

Palkka/vuosi

Kokonaistulot

/vuosi

Verot ja maksut palkasta, %

Vero- ja

maksu-

prosentti

Veroprosentti, jos kokonaistulot koostuisivat vain

eläkkeestä

palkasta

760 e/kk

(9120 e/vuosi)

0

9120

 

0,0

0,0

6,2

3000

12120

8,7

2,2

4,0

6,8

6000

15120

11,9

4,7

10,9

9,2

12000

21120

17,4

9,9

18,8

16,0

18000

27120

25,7

17,0

22,9

20,4

1 000 €/kk

(12 000 €/vuosi)

0

12000

 

3,6

3,6

6,8

3000

15000

28,2

8,5

10,7

9,0

6000

18000

23,2

10,1

15,3

12,7

12000

24000

23,2

13,4

20,7

18,5

18000

30000

28,4

18,5

23,6

22,2

1 500 €/kk

(18 000 €/vuosi)

0

18000

 

15,3

15,3

12,7

3000

21000

30,2

17,5

18,7

15,9

6000

24000

24,0

17,5

20,7

18,5

12000

30000

22,4

18,2

23,6

22,2

18000

36000

29,5

22,4

27,1

25,8

2 000 €/kk

(24 000 €/vuosi)

0

24000

 

20,7

20,7

18,5

3000

27000

31,6

21,9

22,8

20,3

6000

30000

23,3

21,2

23,6

22,2

12000

36000

25,6

22,3

27,1

25,8

18000

42000

33,2

26,1

29,8

28,5

2 500 €/kk

(30 000 €/vuosi)

0

30 000

 

23,6

23,6

22,2

3000

33 000

33,4

24,5

25,5

24,1

6000

36 000

32,2

25,0

27,1

25,8

12000

42 000

32,1

26,0

29,8

28,5

18000

48 000

37,1

28,6

31,7

30,7

Taulukko 2

Osittainen vanhuuseläke, vaikutus verotuksessa

Henkilön syntymävuosi 1956

• Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä 63 v 6 kk

• Palkkatasot 1 800 ja 2 500 euroa/kk

• Eläkettä karttunut 50 % palkasta osittaisen vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä

• Osittainen varhennettu vanhuuseläke 50 % 61-vuotiaana

• Työskentelee osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla 0, 50 tai 100 % aiemmasta tulotasosta

• Kansaneläke on 18 kk varhennettu ja se on laskettu yksin asuvalle henkilölle

Palkka ennen osittaisen vanhuus-eläkkeen alkamista

1 800

2 500

netto

1 464

2 263

Palkka osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla, e/kk

 

0

900

1 800

0

1 250

2 500

Osittainen vanhuuseläke 50 %

 

382

382

382

530

530

530

Tulot yhteensä

brutto

netto

382

382

1 282

1 190

2 182

1 765

530

530

1 780

1 565

3 030

2 263

Vanhuuseläke osittaisen eläkkeen jälkeen

työeläke

kansaneläke

kokonaiseläke

netto

812

208

1 020

976

848

192

1 040

988

884

175

1 059

1 000

1 128

52

1 180

1 074

1 178

29

1 207

1 090

1 228

0

1 228

1 103

Vanhuuseläke, jos henkilö ei ota osittaista eläkettä eikä vähennä työskentelyä

työeläke

kansaneläke

kokonaiseläke

netto

933

176

1 109

1 030

933

176

1 109

1 030

933

176

1 109

1 030

1 296

8

1 304

1 150

1 296

8

1 304

1 151

1 296

8

1 304

1 152

Yllä olevissa esimerkkilaskelmissa verot ja maksut on laskettu vuoden 2017 tietojen mukaisesti olettaen, että vuositulot ovat 12 x kuukausitulot. Verotuksessa on otettu huomioon valtionvero, keskimääräinen kunnallisvero, yleisradiovero, sairausvakuutusmaksut, työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu sekä verotuksessa viran puolesta tehtävät vähennykset.

Kuvio 1

Kokonaiseläke

Yksin asuva eläkkeensaaja, työeläkkeen oletetaan olevan 50 % palkasta.

Varhentaa ja lykkää yhtä aikaa

Osittaisen vanhuuseläkkeen (OVE) hintana varhennusvähennys on pysyvä. Se pienentää myös osittaisen eläkkeen jälkeistä lopullista vanhuuseläkettä.

Voi kuitenkin ottaa OVEn ja jatkaa työtekoa. Eläkkeen rinnalla työskentelystä karttuu uutta eläkettä.

Jos jatkaa työssä yli alaikärajan, OVE:n ottanut saa lykkäyskorotuksen sekä siihen osaan eläkettä, jota ei vielä ole ottanut maksuun että OVE:n rinnalla työstä karttuvaan eläkkeeseen.