tiedoksi

Piirros: Anssi Keränen
Piirros: Anssi Keränen

Työeläkekuntoutus selättää työkyvyttömyyseläkkeitä

Työeläkekuntoutus eli työeläkevakuuttajien tarjoama ammatillinen kuntoutus on vakiinnuttanut paikkansa työelämässä.

Kuntoutukseen osallistuneiden määrä on ollut jatkuvasti nousujohteessa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna työeläkekuntoutukseen osallistujia oli lähes 14 500, mikä oli runsaat kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Työeläkekuntoutus oli todella tuloksellista. Kolme neljästä kuntoutujasta tuli työelämästä. Heistä töihin palasi 68 prosenttia.

Viime vuonna työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 18 600 henkilöä. Näköpiirissä on jo, että lähivuosina työeläkekuntoutuksessa olevien määrä ylittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän. Joidenkin työeläkevakuuttajien kohdalla tällainen tilanne on jo syntynyt.

– Jos alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja työeläkekuntoutusten kehitys jatkuu viime vuosien kaltaisena, kuntoutujien määrä ylittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän vuosikymmenen loppuun mennessä, Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Eero Lankia arvioi.

Jo kuntoutujan työuran jatkuminen kuntoutuksen avulla vajaalla kahdella vuodella korvaa ne kustannukset, joita työeläkealalle koituisi samana aikana työkyvyttömyyseläkemenoina.

Kaikista työeläkekuntoutuksen viime vuonna päättäneistä osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kuusi ja työkyvyttömyyseläkkeelle seitsemän prosenttia. Tämä on vähemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Myönteinen vaikutus lisääntyneisiin työeläkekuntoutuspäätöksiin ja vähentyneisiin työkyvyttömyyseläkeratkaisuihin on ollut viime vuonna voimaan astuneella lainmuutoksella. Siinä edellytetään työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettavaa ennakkopäätöstä työeläkekuntoutuksen edellytyksistä.

Työeläkevakuuttajat kustansivat työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä viime vuonna yhteensä 122 miljoonalla eurolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli 10 miljoonaa euroa.

Eläketurvakeskus on lakisääteisen työeläketurvan asiantuntijatiedon ja palvelujen tuottaja. Työeläketurvan ensisijaisia toimijoita ovat työeläkevakuuttajat.

Keskuselimenä Eläketurvakeskus arvioi ja kehittää eläketurvaa sekä vastaa työeläkejärjestelmän eräistä yhteisesti hoidettavista palveluista.

Eläketurvakeskuksen uusi strategiakausi 2017–2020 käynnistyy yhtä aikaa työeläkeuudistuksen myötä.

Uusittu strategia, Eläketieto eläväksi, palvelut paikalleen, korostaa edelleen laadukasta ja asiantuntevaa tiedontuotantoa sekä jatkuvaa viestimistä eläketurvasta.

Strategian nimi kuvaa tarvetta saada eläkkeitä koskeva tieto esiin ja ymmärretyksi. Toisaalta sillä viitataan digitalisaation mahdollisuuksiin palvelujen parantamisessa.

Eläketurvakeskuksen visio kuuluu ”Meiltä kysytään, meihin luotetaan”.

Työntekijät uskovat työhyvinvointitoimiin

Työntekijät uskovat työnantajia useammin, että panostukset työhyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat kokonaisvaltaisesti yrityksen menestykseen. Vaikutukset ulottuvat myös yrityksen taloudelliseen tulokseen ja asiakastyytyväisyyteen.

Tiedot käyvät käy ilmi työeläkeyhtiö Elon ja LähiTapiolan teettämästä Kilpailukykyä työhyvinvoinnista -kyselytutkimuksesta.

Kyselyyn vastanneista työntekijöistä noin puolet kertoo omalla työpaikalla tehtävän konkreettisia, säännönmukaisia toimia henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Työntekijöiden mielestä työyhteisön hyvinvointia voidaan parantaa parhaiten avoimen keskustelun, viestinnän sekä hyvien vaikutusmahdollisuuksien avulla.

Erilaisista palveluista työntekijöitä kiinnostavat henkisen hyvinvoinnin ja stressinhallinnan työkalut. Työnantajat näkevät tärkeänä terveellisiin elämäntapoihin panostamisen.

Työnantajat eivät näe työhyvinvointipanostuksilla ja yrityksen menestyksellä aivan näin selkeää yhteyttä. Alle puolet työnantajista näkee, että työhyvinvoinnin toimenpiteillä on ollut vaikutusta yrityksen taloudelliseen tulokseen, asiakastyytyväisyyteen tai uusien innovaatioiden syntymiseen.

– Tuloksen valossa voidaan pohtia, onko työpaikkojen työhyvinvointitoiminta aidosti edistänyt työhyvinvointia. Yksittäiset virkistyspäivät eivät varmastikaan vaikuta yrityksen menestykseen. Sitä vastoin pitkäjänteinen, työpaikalla tapahtuva kehittämistyö parantaa sekä työhyvinvointia että yrityksen taloudellista tulosta, pohtii työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Annarita Koli työeläkeyhtiö Elosta.

Tutkimuksessa todetaan, että työterveys­huolto tulisi virittää tukemaan nykypäivän työelämää. Kyselytutkimuksen toteutti Aula Research Oy.

Euroopan komissio tyytyväinen 2017 työeläkeuudistukseen

Euroopan komissiolta tuli toukokuussa EU-maille tämänvuotiset maakohtaiset suositukset, joissa annetaan jäsenvaltioille työllisyys- ja talouspolitiikkaa koskevia ohjeita seuraavien 12–18 kuukauden ajalle.

Komission mukaan Suomi noudattaa toistaiseksi vakaus- ja kasvusopimuksen kriteereitä, vaikka esimerkiksi bruttovelka kehittyy huolestuttavasti. Suomen talouden ohjausta ei kuitenkaan tiukenneta.

Eläkeuudistuksemme ansiosta Suomen osalta eläkkeitä koskeva suositus on tiputettu kokonaan pois. Komissio on pääosin tyytyväinen 2017 eläkeuudistukseen, joka turvaa eläkkeiden rahoituksen kestävyyttä sekä etujen riittävyyttä.

Sen sijaan tämän vuoden suosituksissa esiin nousevat sote-uudistuksen toimeenpano, työmarkkinaratkaisujen paikallinen sopiminen sekä vähittäiskaupan kilpailun edistäminen.

nimitykset

Elo

KTM Johanna Hämäläinen on nimitetty 1.4. alkaen Eloon työhyvinvoinnin kehittämispäälliköksi Vaasaan. Hänen vastuullaan on Elon asiakasyritysten tukeminen työhyvinvoinnin kehittämisessä Poh-janmaan alueella. Hämäläinen on työskennellyt aiemmin Citec Oy Ab:ssa henkilöstöpäällikkönä.

Lääketieteen tohtori, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo on nimitetty Eloon asiantuntijalääkäriksi 1.4. alkaen. Martimo siirtyy Eloon Työterveyslaitokselta, jossa hän on työskennellyt johtavana ylilääkärinä.

Ilmarinen

KTM Heidi Koskinen on nimitetty sijoitus- ja taloushallintojohtajaksi 1.1. alkaen. Hän vastaa Ilmarisen sijoitustoiminnan hallinnosta sekä yhtiön ulkoisesta laskennasta. Koskinen toimi aiemmin Ilmarisen sijoitushallintojohtajana.

KTM Marjo Lummelahti on nimitetty Ilmarisen talousosaston osastopäälliköksi 1.3. alkaen. Lummelahti on toiminut aiemmin Ilmarisessa pääkirjanpitäjänä ja järjestelmäpäällikkönä.

TELA

Hallintotieteen maisteri Elina Laavi on nimitetty 12.5. alkaen Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntasuhteiden päälliköksi. Laavi on työskennellyt aiemmin Lahden kaupungin yhteysjohtajana vastaten muun muassa kaupungin edunvalvonnasta sekä työllisyys- ja elinkeinoasioista. Tätä ennen Laavi on työskennellyt muun muassa ministerin erityisavustajana valtiovarainministeriössä.

18 600

henkilöä

Työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle siirtyi viime vuonna 18 600 henkilöä. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeitä on yhteensä noin 161 000 henkilöllä. Kela mukaan lukien tk-eläkeläisiä on 222 000.