tapasimme

Pekka Puustisen

Ota vauhtia ja

valpastu

Kuin vinttikoira vauhtiin kirittäjänä Pekka Puustinen juoksee uutta kohti. Työeläkeyhtiö Ilmarisen kehitysjohtaja sparraa työeläkejärjestelmää virittämään toimintatapojaan.

Teksti Anne Iivonen | Kuvat Karoliina Paatos

Metrotunnelissa Ruoholahden arkisessa aamussa Pekka Puustinen häviää teräksenharmaassa puvussaan väkijoukon virtaan. Hän on kuin kuka tahansa työmatkalainen nousemassa metron uumenista maan pinnalle ja ovista ulos.

Navakka tuuli haukkaa takkia, kun hän jatkaa matkaansa kivetyn aukion läpi Ilmarisen avaraan lasitaloon. Siellä, Puustisen koelaboratorio Wauhdittamossa, etsitään tapoja palvella asiakasta ketterästi, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä korostaen.

Digitaalisuus on taikasana, johon Puustinen perustaa uudenlaisen palvelumallin ja toimintatavat.

– Jos kärjistän, entisenlaisessa vanhassa virastomaisessa ajattelussa työeläkeyhtiön pienyritysasiakkaan palvelemiseksi riitti, että tehtiin vakuutussopimus. Asiakas kohdattiin ehkä vain kerran, ja silloinkin kasvotusten. Enää se ei riitä.

– Digitaalisuus muuttaa tapaamme toimia, tietoa on saatavilla ja käytettävissä aivan uudella tavalla. Näistä tietovarannoista syntyy uusia palveluja ja ratkaisuja asiakkaidemme arkea helpottamaan, Puustinen näkee.

– Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet. Koko työelämä organisaatioineen on muutoksessa. Yksinkertaisesti käy niin, että suurasiakkaiden osuus työnantajina Suomessa vähenee ja työtä syntyy pieniin yrityksiin, Puustinen sanoo.

Työeläkeyhtiön on Puustisen mukaan muututtava asiakasta kuuntelevampaan suuntaan.

”Haluamme olla etulinjassa muuttamassa suomalaista eläkevakuutusalaa läpinäkyvämmäksi, osallistavammaksi ja yhteiskuntaa paremmin palvelevaksi”, kertoi Ilmarinen Wauhdittamon lanseerauksesta uutisoidessaaan.

Silloin oli tammikuu. Mihin kesään mennessä on tultu? Joko erottuvat menestyjät, työelämän murroksen airueet. Puustisen mukaan menestyjä on sellainen organisaatio, jolla on hyvä visio itsestään, positiivinen ideaali.

– Pelkät visioiksi lausut sanat ja sloganit eivät kuitenkaan riitä. Visiota kohti on pyrittävä asteittain ja kerrottava se julkisesti, että meillä toimitaan näin.

– Näytä se, älä sano. Tekoihin luotetaan enemmän kuin sloganeihin.

Ilmarisessa on koettu tuloksellisena toimintatapa, jossa organisaatiorajat ylittävät tiimit pääsevät ratkomaan heidän omista ideoistaan kumpuavia haasteita.

– Olemme Wauhdittamon kehitysideoilla näyttäneet, että asiakkaat ja henkilöstö tehtävänkuvasta riippumatta ovat mahtava kehitystyön voimavara. Samalla kaikki osapuolet oppivat valtavasti, Puustinen kertoo.

Wauhdittamossa lanseeratut rohkeimmat henkilöstön kehittämät palvelut koskivat tiedon ja osaamisen jakamista eri toimijoiden kesken.

Lyhyessä ajassa digitaalisen alustan kautta Puustisen sparraama joukko keräsi lähes 300 kehitysideaa, joista muodostettiin kymmenen kehitystiimiä. Yhtenä mukana oli myös syksyllä Slushin Accenture Digital Innovation -kilpailun opiskelijatiimi, joka jatkokehitti omaa palveluaan muiden tiimien rinnalla.

Lopputuloksena syntyi lisäarvoa tuovia ratkaisuja: esimerkiksi digitaalisoituja työhyvinvoinnin palveluja sekä pelillistettyjä nuorille yrittäjille suunnattuja räätälöintejä.

Työ muuttuu ja työtä tehdään yhä pienemmissä palasissa. Näistä eri jaksoista kertyy yhä useamman työtä tekevän toimeentulo. Puustisen mukaan uudenlaiset työn tekemisen muodot synnyttävät työeläkeyhtiöille uuden kilpailutilanteen.

– Nyt kilpaillaan palvelutarjonnalla. Palvelulupaukseksi ei enää riitä, että sisään tilitettyä vakuutusmaksua vastaan kertyy eläke ja että se maksetaan oikein ja ajallaan. Tarvitaan enemmän ja ihan uudenlaista palvelua.

Puustinen mainitsee esimerkiksi kansallisen tulorekisterin, jota puuhataan valtiovarainministeriössä ja johon verohallinnon lisäksi myös työeläkejärjestelmä osallistuu. Siihen on ladattu paljon odotuksia.

– Tulorekisterinhanke on hyvä esimerkki kansallisesta yhteisestä ponnistuksesta. Sen mukana työeläkealalle voi avautua uudentyyppisiä ratkaisuja.

Pelkkä rekisterin ajantasaisuus tai työeläkeotteen tietojen helppo saatavuus ei innosta Puustista. Hän haluaa nähdä muutoksessa pidemmälle vietyä soveltamista, jossa avoin data mahdollistaa uudistamaan asiakkaan tarpeisiin kehitettyjä palveluja.

– Juuri sillä on väliä, että asiakas saa työeläkeyhtiöltään ajantasaiseen tietoon perustuvaa jalostunutta tietoa siitä, mikä kulloinkin vaikuttaa hänen ratkaisuihinsa. Näin eläkeyhtiö vaikuttaa siihen, että asiakkalla on intressi huolehtia vaikkapa työkyvystään, arvioida jatkamistaan työuralla ja ylipäätään ymmärtää vallitsevien muutosten vaikutukset eläkkeisiin.

Aina on ajateltu, että osaaminen on siirrettävä koneeseen. Sekään ei Puustisen mukaan enää päde.

– Nyt voimat on siirrettävä palveluun, asiakkaan käyttökokemus edellä.

Puustisen visiossa suuryritysten rinnalle syntyy yhden ja kahden työntekijän yrityksiä, joiden odotukset palveluille ovat aivan eri tasolla kuin perinteisten suuryritysten.

Erilaisten ansaintalogiikoiden ymmärtämien ja verkoston ulottaminen asiakkaan arkeen on juuri sitä murrosta, johon Puustisen kaltaiset innovaattorit haluavat johdattaa työeläkejärjestelmää mukaan.

– Organisaatioissa on tapana tarkastella palveluita omista prosesseistaan lähtien. Mutta ne saattavat olla täysin päinvastaiset asiakkaan tarpeisiin verrattuna. Tämän tiedostaminen on yrityskulttuurin sisään menevää muutosta, jota ratkomme.

Pekka Puustinen

kuka?

Pekka Puustinen

Ikä: 36-vuotias

Koulutus: kauppatieteiden tohtori vakuutustieteestä

Työ: kehitysjohtaja työeläke­yhtiö Ilmarisessa

Perhe: puoliso, kaksi lasta, koti Tampereella.

Organisaatiot tarkastelevat palveluita omista prosesseistaan lähtien. Puustinen haluaa tuoda tarkasteluun asiakkaan näkökulman, joka usein on täysin päinvastainen.
Organisaatiot tarkastelevat palveluita omista prosesseistaan lähtien. Puustinen haluaa tuoda tarkasteluun asiakkaan näkökulman, joka usein on täysin päinvastainen.

Tehdä työtä ja rakastaa

Elämässä tärkeintä on tehdä työtä ja rakastaa. Nämä Pekka Simojoen sanat pitää junalla työmatkan Tampereelta Helsinkiin pendelöivä kauppatieteiden tohtori mielessään. Työtä hän tekee paljon ja paikasta riippumattomasti.

– Työpaikkasi on siellä missä sun ruutu on, Pekka Puustinen sanoo ja tarkoittaa ruudulla mitä tahansa päätelaitetta.

Hän antautuu työlleen ja painaa muutosjohtajana henkisesti sata lasissa. Kodin ja rakkauden kotipesä on Tampereella, jonne on mukava päänsä painaa.

– En halunnut viettää kaikkia iltoja sidosryhmäriennoissa, joihin Helsingissä on helppo osallistua. Kun lähden Tampereelle, siellä olen jotenkin rennommin. 1- ja 5-vuotiaiden lasten isänä olen tottunut siihen, että yöt saattavat olla katkonaisia. Siitä huolimatta tunnen eläväni täyttä ja tärkeää aikaa.

Aivan kuin jokin kuitenkin tuntuisi häntä härnäävän ja vähän rasittavan. Ehkä vain rivakat työpäivät ja sateentekijän rooli painavat hartioissa.

Onnenpekkana hän osaa karistaa turhan töhnän ajatuksistaan lenkkimaastoon.

– Itseluottamusta näissä töissä tarvitaan. Saan parhaimman tyydytyksen liikunnasta ja sitä kautta tulee varmuutta olemukseeni, hän kertoo.

Aika ajoin suodatin laskeutuu kuin verho päälle. Herkkävaistoinen huomaa, että Puustinen vähän jopa varoo lausumasta liikaa. Ilmiselvästi hän on joutunut useaan kertaan napittamaan lennokasta takkiaan. Ei kai siinä sen kummempaa: työ opettaa tekijäänsä.

Anne Iivonen