pääkirjoitus

On töitä ja toisenlaisia töitä

Työelämän murros on vähän kuin ilmastonmuutos: osa porukasta sanoo, että se on totta ja niin kiihtyvällä vauhdilla yleistyvää, ettei kukaan pysy perässä. Toisessa ääripäässä väitetään, että koko ilmiö on keksitty ja vähintään rankasti liioiteltu.

Vastakkaisten näkemysten välillä jojoilu on rasittavaa, mutta aivan kantaa ottamatta voi nähdä tiettyjä faktoja ympäristössään. Työmatkaa aamuisin pyörällä taittaessa vastaan rullailee puurofillari ja kotitalon käytävillä tuoksuu arkena gourmet-ravintolan fine dining.

Monet uudenlaisista töistä ja ansaintamalleista käyttävät teknisiä sovelluksia apunaan, mutta eivät suinkaan kaikki. Useat työt kumpuavat puhtaasti kekseliäisyydestä. Joku huomaa palvelun, jolle olisi tarvetta ja keksii, kuinka se toteutetaan ja kuinka sillä ansaitaan. Hienoa!

Aika usein uudet palveluinnovaatiot työllistävät vain itse keksijänsä tai kourallisen ihmisiä. Uusia pienyrityksiäkin syntynee lisää, mutta ennen kaikkea kasvaa itsensätyöllistäjien joukko.

Itsensätyöllistäjät eivät edusta nykyajan kurjalistoa, vaan tutkimustenkin mukaan he ovat varsin tyytyväistä väkeä. Jo pienyrittäjistä tiedetään, etteivät keskimääräiset kuukausitulot tässä joukossa muodostu päätä huimaaviksi, mutta toimeen tullaan. Eläkettäkin maksetaan, ja toivon mukaan kunnolla.

Kekseliäs ihminen on havainnut myös itsensätyöllistäjä- ja freelancer-kentässä palvelutarpeen. Laskutuspalveluyrityksiä on ilmestynyt hoitamaan yksin yrittäjän puolesta vero- ja sosiaaliturvamaksuja, ja sehän on hyvä asia. Pohtimisen paikka syntyy siinä vaiheessa, jos laskutuspalveluyritykselle ryhdytään asettelemaan työnantajan viittaa.

Kolmatta kategoriaa ei edelleenkään tarvita, eli meillä on yhä työntekijä ja työnantaja, ja usein itsensätyöllistäjissä nämä kaksi kategoriaa löytyy yhdestä ja samasta henkilöstä.

Työsopimuslaki on tiukka määritellessään työntekijän ja työnantajan tunnusmerkkejä. Tästä seuraa, että sosiaaliturva kaikkinensa hieman nitisee joutuessaan taipumaan työn tekemisen uusiin muotoihin. Muodikkaasti ilmaisten: kehittämistarpeita löytyy.

Meidän pitäisi työeläkealalla pystyä tukemaan vakuuttamistilanteita ja tekemään asioiden hoidosta helppoa. Säännösten tulisi muuttua kehityksen kanssa käsi kädessä. Itse asiassa meillä on velvollisuus kehittyä, sillä tehtävämme on huolehtia kansalaisten työeläkevakuutusturvasta.

Vaikka maailma muuttuu, tietyt peruspalikat pysyvät samana: työstäsi kasvaa työeläke!

Kati Kalliomäki

päätoimittaja

Digilehti: työeläke-lehti.fi

Twitter: @KatiKalliomaki