eläkevarat

Miksi eläkerahastojen

annetaan kasvaa?

Otsikon kysymys on ymmärrettävä ja luonnollinen. Oheisessa artikkelissa Jukka Rantala havainnollistaa laskuesimerkkien avulla, miksi rahastojen ennallaan pitäminen ei riitä. Rahastojen kasvua tarvitaan, koska eläkemenokin kasvaa.

Teksti Jukka Rantala | Piirros Jouko Ollikainen

Havainnollistan vastausta pelkistetyn esimerkin avulla. Pelkistys tuo esiin eräitä rahoituksen keskeisiä rakenteellisia riippuvuuksia. Esimerkin numeroarvojen keskinäiset suhteet eivät ole kovin kaukana Suomen työeläkejärjestelmän tämän hetkisestä tilanteesta ja ennakoidusta tulevaisuudesta.

Oletetaan, että alkutilanteessa eläkemeno on 100 yksikköä ja palkkasumma 400 yksikköä. Eläkemeno on siis 25 prosenttia palkkasummasta. Oletetaan rahastojen määräksi 800, joka on siis kaksinkertainen palkkasummaan nähden ja eläkemenoon nähden kahdeksankertainen. Oletetaan vielä rahastojen tuotoksi 3,5 prosenttia vuodessa.

Näillä oletuksilla rahastojen tuotto vuodessa on 28. Jos se käytetään eläkemenon rahoittamiseen, maksulla rahoitettavaksi jää loput eli 100:sta vähennetään 28 = 72, joka on 18 prosenttia palkkasummasta ja samalla myös sen vuoden maksuprosentti.

Katsotaanpa tulevaisuuteen. Mennään ajassa niin pitkälle, että sekä eläkemeno että palkkasumma kaksinkertaistuvat, mutta rahasto jää ennalleen, koska sen tuotto on koko ajan käytetty maksun alentamiseen. Miten suuri maksu nyt tarvitaan?

Tällöin eläkemeno on 200. Se on edelleen 25 prosenttia palkkasummasta, joka nyt on 800. Ennallaan pysyneiden rahastojen tuotto 3,5 prosentilla laskettuna on edelleen 28.

Maksulla kerättäväksi määräksi saadaan eläkemeno vähennettynä rahastojen tuotolla eli 200:sta vähennetään 28 = 172. Se on 21,5 prosentti palkkasummasta ja siis 3,5 prosenttiyksikköä lähtötilannetta korkeampi. On myös helppo päätellä, että jos tällä tapaa jatkettaisiin maailman tappiin, maksu nousisi lopulta samaksi kuin eläkemeno eli 25 prosenttiin palkoista.

Miksi tässä näin kävi? Tietenkin siksi, että rahastot jäivät ennalleen eläkemenon ja palkkasumman kaksinkertaistuessa.

Jotta maksuprosentti voisi olla alku- ja lopputilanteessa sama, rahastojen pitäisi pysyä alkutilanteen mukaisessa suhteessa palkkasummaan ja eläkemenoon eli myös niiden pitäisi kaksinkertaistua.

Tästä seuraa, että vakaata maksua tavoiteltaessa rahastojen tuottoa ei voi kokonaan käyttää maksun alentamiseen, vaan osa siitä pitää jättää kasvattamaan rahastoa.

Kuinka suuri tuon osan sitten pitää olla? Vastaamiseen tarvitaan hiukan lisäoletuksia ja myös logaritmi- eli korkoa korolle -laskentaa.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin peruslaskelman oletuksilla palkat ja eläkemeno kaksinkertaistuvat reaaliarvoltaan eli inflaatiosta puhdistettuna suunnilleen 45 vuodessa. Ja tässä tarvitaan sitä logaritmilaskentaa: kaksinkertaistuminen 45 vuodessa tarkoittaa noin 1,5 prosentin kasvua vuotta kohden (tarkemmin ottaen 1,55225… mutta pyöristetään hiukan).

Vakaa maksu saavutetaan, kun rahastojen tuotosta joka vuosi jätetään rahastoon mainittu 1,5 prosenttia. Tällöin 3,5 prosentin tuotosta maksun alentamiseen jää käytettäväksi loput eli 2 prosenttia.

Jätän mahdolliselle lukijalle harjoitustehtäväksi laskea, että vakaaksi maksuksi saadaan 21 prosenttia palkoista. Se on korkeampi kuin alkutilanteessa rahaston ennallaanpito-vaihtoehdon 18 prosenttia, mutta toisaalta alempi kuin 25, joka olisi maksuprosentti ilman rahastoja.

On myös helppo päätellä, että tässä esimerkissä rahastoja ei maksun pysyvän alentamisen näkökulmasta olisi mielekästä ylläpitää, jos niiden tuotto jäisi pysyvästi 1,5 prosenttiin tai sen alle. Silloin koko tuotto tai jopa osa maksusta menisi rahastojen suhteellisen tason ylläpitoon eikä maksun pysyvään alentamiseen jäisi osuutta.

Eläkkeiden rahoituksessa Suomen työeläkejärjestelmässä on kaksi peruslähdettä: vakuutusmaksut ja rahastojen tuotto. Rahastoja voisi kuvailla myös eläkejärjestelmän pääomaksi ja niiden tuottoa eläkejärjestelmän pääomatuloksi.

Jotta pääomatulon osuus rahoituksessa ei alenisi ajan kuluessa, itse pääomankin tulee kasvaa, kun eläkemeno kasvaa.

Vastaus edellä esitettyyn harjoitustehtävään:

Alkutilanteessa rahaston tuotosta eläkemenon kattamiseen käytettävissä määrä on 2 % rahastosta (800) = 16. Näin ollen maksuilla katettavaksi eläkemenosta jää 100-16 = 84. Suhteessa palkkasummaan 400 se on 21 %. Tarkistuksen vuoksi saman laskelman voi tehdä myös lopputilanteen kaksinkertaisilla lukuarvoilla.

Kirjoittaja Jukka Rantala, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja, on koulutukseltaan filosofian tohtori ja SHV-matemaatikko.Kirjoitus on julkaistu myös Etk.fi:n blogissa.
Kirjoittaja Jukka Rantala, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja, on koulutukseltaan filosofian tohtori ja SHV-matemaatikko.Kirjoitus on julkaistu myös Etk.fi:n blogissa.

Alkutilanne

Eläkemeno  100

Palkkasumma  400

Rahastot  800

Rahastojen tuotto 3,5 % x 800 = 28

Maksuilla kerättäväksi jää 100-28 = 72

Maksuprosentti 100 x 72/400 = 18 %

45 vuoden päästä

(jos rahastot ennallaan)

Eläkemeno  200

Palkkasumma  800

Rahastot  800

Rahastojen tuotto 3,5 % x 800 = 28

Maksuilla kerättäväksi jää 200-28 = 172

Maksuprosentti 100 x 172/400 = 21,5 %