kokemuksen ääntä

– Vakuuttamisen velvollisuuksia ei voi siirtää sopimuksin kolmannelle osapuolelle, Maijaliisa Takanen linjaa.
– Vakuuttamisen velvollisuuksia ei voi siirtää sopimuksin kolmannelle osapuolelle, Maijaliisa Takanen linjaa.

Maijaliisa Takanen

LAINTULKINNAN

RAKENTAJA

Keskellä kiivainta eläkelakien uudistusta Eläketurvakeskuksen lakiosaston päällikkö Maijaliisa Takanen toteutti yhden pitkäaikaisista haaveistaan: hän aloitti pianon soittamisen. Iltaisin kotona pianon koskettimien ääressä tyellit ja yellit vaihtuvat preludeihin ja fuugiin.

Teksti Peter Lindstöm Kuvat Karoliina paatos

Työeläkelait elävät ajassa ja lakien tulkinta on pysyvässä liikkeessä – perpetuum mobile, niin kuin musiikissa. Eläketurvakeskuksen (ETK) lakiosaston osastopäällikkö Maijaliisa Takanen aistii herkästi työelämän muutoksen merkit lainsäätäjän näkökulmasta.

Työeläkelakien soveltamisessa esimerkiksi laskutuspalveluyritysten kasvu on pakottanut ratkaisemaan, kuka on yrittäjä ja kuka työnantaja. Samalla laintulkitsijat ratkaisevat kysymyksistä tärkeimmän: kuka eläketurvan maksaa?

Kuka vakuuttaa ratkaisevaa

– Periaate kuitenkin on hyvin selkeä. Työeläkevakuutuksen ottaa ja maksaa joko työnantaja tai yrittäjä. Kyse on pakottavasta lainsäädännöstä. Vakuuttamisen velvollisuuksia ei siis voi siirtää sopimuksin kolmannelle osapuolelle, jo kaksi vuosikymmentä työeläketurvan lainsäädännössä työskennellyt Takanen linjaa.

Nykyisen työelämän uudentyyppiset sopimuskuviot eivät solahda kuin käsi sormikkaaseen. Yksityishenkilö, joka suorittaa työtä toimeksiantajalle, voi laskuttaa työnsä laskutuspalveluyrityksen kautta. Kun toimeksiantaja maksaa laskun, laskutuspalveluyritys välittää rahat yksityishenkilön tilille ja vähentää niistä palvelumaksunsa, verot ja sosiaalivakuutusmaksut.

Laskutuspalveluyritysten kautta kulkevien ansioiden määrää on vaikea arvioida. Karkea arvio on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.

– Laskutuspalveluyritysten toiminta on avointa ja selkeää. Niiden palveluille on yhteiskunnassa tarvetta, ja on hyvä että vakuutusmaksut tulevat hoidetuksi. Samalla on syytä huomata, että osapuolten velvollisuuksia säätelevä työeläkelainsäädäntö viittaa työsopimuslakiin. Ja tästä seuraa ongelmia, Takanen toteaa.

Tunnistaa rajatapaukset

Työsopimuslaissa säädetään, että työnantaja on se, jonka lukuun työtä tehdään palkkaa vastaan. Ja jonka johdon ja valvonnan alaisena työ suoritetaan.

– Laskutuspalveluyritys ei siis ole käyttäjilleen työsopimuslain tarkoittama työnantaja.

– Tätä vasten on ongelmallista, että laskutuspalveluyritys hoitaa käyttäjiensä sosiaalivakuutusmaksujen maksamisen. Työntekijän eläkelaissa todetaan yksiselitteisesti, että vakuuttamisesta ja maksujen maksamisesta vastaa työnantaja, Takanen sanoo.

Ongelma on huomattu myös työ- ja elinkeinoministeriössä, jonka mukaan laskutuspalveluita käyttävä ei ole työsuhteessa laskutuspalveluyritykseen, ellei laskutusyritys harjoita samaa liiketoimintaa kuin palvelua käyttävä. Maijaliisa Takanen uskoo, että asian tulkintaan saadaan vielä selkeyttä.

Uuden opettelu ja tulkinta on elimellinen osa juristin työtä. Vastapainoa Takaselle tuovat johtamistehtävät.

– Osastopäällikkönä saan kicksejä, kun asiantuntijani kasvavat kukoistukseen.

Työuransa yhdeksi mielenkiintoisimmista muutoksista hän nostaa urheilijoiden eläketurvan syntymisen.

– Kun Vakuutusoikeus 1990-luvulla totesi erään jääkiekkoilijan kuuluvan TEL:n piiriin, huomasin että työsuhteen tunnusmerkkejä voidaan tulkita laajemminkin.

Lainsäädäntö ei pysähdy koskaan

Takanen tuntee lainsäädännön kiemurat pitkältä ajalta. Takasen mukaan viimeaikaiset lakimuutokset viestivät, että yrittäjäkäsitys elää. Lainsäädäntö ei pysähdy koskaan.

Vuodenvaihteessa voimaan tulleessa uudessa työtapaturma- ja ammattitautilaissa yrittäjä määritellään nyt samoin perustein kuin työeläkelainsäädännössä. Ja hiljattain uudistetussa työttömyysturvalaissa freelancer katsotaan yrittäjäksi, vaikka hänen tulonsa alittaisivat yrittäjän eläkelain vakuuttamisrajan.

Itsensä työllistävien määrä on kasvanut kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan heitä on jo yli 170 000. Osa heistä käyttää laskutuspalveluyrityksiä, mutta kuinka moni?

– Virallista tietoa kokonaismäärästä ei ilmeisesti ole kenelläkään. Laskutuspalveluyritykset itse kertovat käyttäjämääriensä liikkuvan kymmenissä tuhansissa.

Maijaliisa Takanen

kuka?

Maijaliisa Takanen

Ikä: 55-vuotias

Koulutus: oikeustieteen kandidaatti

Työ: Eläketurvakeskuksen lakiosaston osastopäällikkö

Perhe: kaksi lasta ja koira

Harrastukset: pianon soittaminen, lukeminen, espanjan kielen opiskeleminen.

Yrittäjä-käsitys muuttumassa

Kuka tulkitaan yrittäjäksi ja kuka työntekijäksi? Tämä on ydinkysymys sosiaaliturvan määrittelyssä.

Ammattiliitoista on kuultu pelkoja, että lainsäädännön muutokset johtavat pakko- tai näennäisyrittäjyyteen, ja että palkkatyö ulkoistetaan yrittäjätyöksi.

Osa laskutuspalveluyritysten käyttäjistä haluaisi nimenomaan olla työntekijöitä, osin siksi jotta he eivät menetä oikeuttaan työttömyysturvaan.

Eläketurvakeskuksen lakiosaston päällikkö Maijaliisa Takasen mielestä laskutuspalveluyrityksiä ei voi moittia pakkoyrittäjyyden ajamisesta.

– Ne ovat maksujen välittäjän roolissa. Ne eivät päätä, tekeekö henkilö työtä verokortilla vai yrittäjäpapereilla, Takanen painottaa.

Eläketurvakeskus yhdessä tapaturmavakuuttajien, työttömyyskassojen ja Kelan kanssa tunnistavat ongelman. Yrittämisen muotoihin ja vakuuttamisen sääntöihin liittyvää selvittelyä on vireillä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Peter Lindström