TAPASIMME

Kun Jukka Kivekäs aloitti vakuutuslääkärin uraansa, työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätöksien perusteluksi riitti pelkkä lakipykälä.
Kun Jukka Kivekäs aloitti vakuutuslääkärin uraansa, työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäyspäätöksien perusteluksi riitti pelkkä lakipykälä.

Kyvykäs Kivekäs

Valtaosa työkyvyttömistä kokee olevansa kykenemättömiä työntekoon. Työeläkelaitos Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs tutkii, missä määrin tämä kokemus perustuu sairauteen.

teksti Peter Lindström | kuvat Vesa Laitinen

Kateus on kansantauti. Suomalainen voi olla toiselle kateellinen sairaudestakin. Työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs on nähnyt monia tapauksia läheltä.

Kivekäs oli uransa alkuaikoina arvioimassa tapausta, jossa ikääntyneelle kirvesmiehelle myönnettiin selkäsairauden vuoksi pysyvä työkyvyttömyyseläke. Pari viikkoa myöhemmin Kivekäs sai kirjekuoressa maakuntalehdestä saksitun lehtileikkeen. Leikkeessä oli sama kirvesmies. Hän oli juuri voittanut paikallisen puulaakihiihdon.

– Leike oli käytännössä jonkun paikallisen tekemä ilmianto, Kivekäs sanoo.

Vakuutuslääkärien ratkaisut herättävät helposti tunteita. Monesti joku muu kuin asianosainen itse kokee, että nyt tuli väärä päätös.

– Harva heistä kuitenkaan tietää, mitä kaikkea on eläkepäätösten takana, Kivekäs huokaa.

Vakuutuslääkäri tietää, muttei kerro. Häntä sitoo vaitiolovelvollisuus. Jukka Kivekäs on linjannut työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutuspäätöksiä Varmassa yli kymmenen vuotta. Päätöksiä hän on tehnyt ja nähnyt paljon. Ura alkoi LEL-kassassa 1980-luvun alussa.

Viime vuosina Kivekäs on profiloitunut työeläkealan äänenä, joka avoimin kortein kertoo julkisuudessa vakuutuslääkärien työstä. Kivekäs on vääntänyt rautalangasta vaitiolovelvollisuuttaan rikkomatta, miten työkyvyttömyyseläkehakemuksia ratkaistaan ja mikä on vakuutuslääkärien rooli ratkaisuprosessissa.

– Työmme avaaminen kansalaisille on tärkeää, sillä työkyvyttömyys koskettaa tavallista ihmistä hyvin läheltä, Kivekäs painottaa.

Kansalaisaloitteiden maalitauluna

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli helmikuussa kansalaisaloitetta tapaturmavakuutuslain muuttamisesta vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiden osalta. Kivekäs on valiokunnan lausuntoon enemmän kuin tyytyväinen.

– Valiokunnan kanta on, että meillä pitää olla jokin menettely, jolla arvioidaan työkyvyttömyys­etuuksiin oikeutetut. Työkyvyttömyys ei siis ole ilmoitusasia, Kivekäs pohtii.

Kivekäs myöntää, että valtaosa työkyvyttömistä kokee olevansa kykenemättömiä työntekoon. Työeläkelaitoksen vakuutuslääkärin tehtävänä on kuitenkin selvittää, missä määrin tämä kokemus perustuu sairauteen.

– Lain mukaan työkyvyn pitää olla alentunut sairauden vuoksi. Me etsimme sairaustaustaa ihmisen kokemustaustan takaa.

Vakuutuslääkärien tehtävät poikkeavat toisistaan paljon eri sosiaalivakuutuslaitoksissa. Kelassa sairauspäivärahoista tehdään päätös suurelta osin automaattisesti. Vain pienessä osassa sairaustapauksista tarvitaan vakuutuslääkärin arviota.

Työeläkepuolella vakuutuslääkärit ja eläkeratkaisijat tarkastelevat tapausten ratkaisuissa eri ammattien ja työtehtävien asettamia vaatimuksia työkyvylle. Ammatillinen kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto ennen työkyvyttömyyseläkettä.

Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksissa puolestaan korostuu ortopedin rooli, sillä tapaturmissa ja liikenneonnettomuuksissa syy–seuraus -suhteen selvittäminen on olennaista. Ongelmallisia tapauksia arvioitavaksi ovat esimerkiksi ikääntyneiden henkilöiden vammat. Vakuutuslääkärin on arvioitava, mikä vammassa johtuu tapaturmasta ja mikä rappeumasta.

– Tyypillinen tapaturmatapaus on olkapään kiertäjäkalvosin, joka iän myötä haurastuu. Kalvosimeen voi vähäisestäkin voimasta tulla repeytymä, jopa kahvikannun nostamista. Olennainen syy tällaisissa on kalvosimen heikko kunto, ei kahvikannu, sanoo Kivekäs.

Ihminen kokee kuitenkin helposti, että vaiva on syntynyt hänestä riippumatta. Korvauspäätöksen odotukseen syntyy vahvaa tunnelatausta, ja lataus purkautuu vakuutuslääkäriin.

Oikeuskäytännön merkitystä aliarvioidaan

Vakuutuslääkäreiden työtä yhdistää alasta riippumatta kiinnostus oikeuskäytäntöön ja lain tulkintaan. Sen merkitystä alan ulkopuoliset helposti aliarvioivat. Koska lainsäätäjän on mahdotonta kirjata jokaista yksittäistä sairautta ja vammaa ja niiden korvattavuutta lakiin, on korvauskäsittelijöiden ja vakuutuslääkärien usein etsittävä neuvoa aikaisempien tapausten ratkaisuista.

Viime kädessä vaikea tapaus ratkaistaan muutoksenhakuelimissä.

– Muutoksenhaussa vakuutuslääkärin rooli on itse asiassa pienempi kuin eläkeyhtiön prosessissa. Päätökset tehdään istunnossa, jossa vakuutuslääkäri on yksi jäsen juristien ja työmarkkinajärjestöjen nimittämien jäsenten rinnalla, Kivekäs kertoo.

Tärkein muutos asenteissa

Jukka Kivekäs jää huhtikuussa eläkkeelle. Kun hän katsoo alansa kehitystä, moni asia on muuttunut oikeaan suuntaan. Työkyvyttömyyseläkepäätöksiä perustellaan tänä päivänä paremmin. Erityisesti hän iloitsee työeläkuntoutuksen synnystä ja kasvusta.

– Aluksi vakuutuslääkärin työ oli vain työkyvyttömyyden arviointia. Mutta sitten me alettiin etsiä konkreettista apua ihmiselle, kuntoutustarpeen- ja mahdollisuuden arviointi tuli vahvasti mukaan.

Kivekkään uran aikana lääketieteen kehitys on ollut nopeaa, se on tarjonnut uutta apua sekä työkyvyttömille että kuntoutujille. Syöpäsairastavuus on työikäisillä vähentynyt ja syövistä toipumisen todennäköisyys on kehittynyt myönteisesti. Työpaikoilla on paljon enemmän syövästä toipuneita kuin 30 vuotta sitten. Samalla työikäisten sydäninfarktien lukumäärä on laskenut. Vielä 80-luvulla iso osa työkyvyttömyyseläkkeistä alkoi sydänsairauksista.

Myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa on otettu huomattavia askeleita. Kun ennen vanhaan potilaalle asennettiin lonkkaan tekonivel, työelämään paluuta pidettiin vaarallisena. Nyt jopa useamman tekonivelen kanssa palataan töihin.

– Tärkein muutos on tapahtunut asenteissa. Uskalletaan, pystytään, tiedetään, ei varota liikaa.

Mielenterveyspuolellakaan maailma ei ole niin synkkä kuin työkyvyttömyystilastoista voisi lukea. Uuden sukupolven lääkkeet ja Kelan kuntoutuspsykoterapia ovat auttaneet monen työkyvyttömän takaisin työelämään.

Hakemusten määrä kasvaa

Myös työeläkeala muuttuu. Kivekäs uskoo, että alalla on pian käytössään entistä parempia kuvauksia ihmisen terveydentilasta ja työkyvystä. Sairaudet voidaan myös diagnosoida varhaisemmassa vaiheessa.

– Mutta vakuutuslääkärin työ tuskin tulee täysin automatisoiduksi. Ihmisten tilanteet ovat niin yksilöllisiä. Koneoppimisesta saadaan kuitenkin uutta apua tähän työhön.

Koneoppiminen tulee näyttämään, mitä reittejä pitkin ihmiset joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle ja miten ihmisiä voidaan auttaa reitin varhaisemmassa vaiheessa.

Kivekäs pitää varmana, että lähivuosina työkyvyttömyyseläkettä tullaan hakemaan enemmän. Syy löytyy eläkeuudistuksesta, joka nostaa vanhuuseläkeikää.

– Kun eläkeikä nousee, työuran maaliviiva siirtyy kauemmaksi.

Tällä on monelle työkyvyn kanssa kamppailevalle kuusikymppiselle suuri psykologinen vaikutus. Maalin siirtyminen saa monet heistä laittamaan työkyvyttömyyspaperit vetämään.

Jukka Kivekkään seuraaja Jan Schugk aloitti Varman ylilääkärinä 1. huhtikuuta.

Kivekäs painottaa, että vakuutuslääkärien työ on entistä enemmän tiimityötä eläkeratkaisijoiden kanssa.

KUKA?

Jukka Kivekäs

Ikä: 64-vuotias

Työ: ylilääkäri Varmassa

Koulutus: LKT, vakuutus­lääketieteen dosentti –­ ­vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen erityispätevyys

Perhe: naimisissa, 4 aikuista lasta, 5 lastenlasta

Harrastukset: suunnistus ja luistelu

Parasta työssä: työn kehittäminen.

”Työkyvyttömyys ei ole ilmoitusasia.”

”Työkyvyttömyys on hyvin dramaattinen elämänmuutos.”

Kuntoutus kasvoi menestystarinaksi

Työkyvyttömyys ei ole vain lääketieteellinen fakta. Se on myös hyvin dramaattinen elämänmuutos. Ylilääkäri Jukka Kivekäs arvioi, että­ moni kokee työkyvyttömyyden pahempana kohtalona kuin työttömyyden. Siksi hän muistuttaa aina työeläkekuntoutuksen mahdollisuudesta.

Kivekkään uran aikana työeläkekuntoutuksesta on kasvanut suomalaisen sosiaalipolitiikan menestystarina.

– Volyymit ovat kasvaneet tasaisesti, kustannukset pysyneet kohtuullisina ja tulokset olleet hyviä, hän arvioi. Viime vuonna työeläkeyhtiö Varma antoi 3 500 kuntoutuspäätöstä. Uusien kuntoutuspäätösten vuosittainen määrä ylittää jo uusien työkyvyttömyyseläkepäätösten määrän.

Kolme neljästä (76 prosenttia) Varman kuntoutusta hakeneista kuntoutujista palaa työelämään.

Hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin yhteistyö mainettaan parempi

Vakuutuslääkäri on riippumaton asiantuntija, joka tekee lääketieteen ja sovellettavaan ratkaisukäytännön perusteella päätöksiä etuuksista ja korvauksista. Työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs vertaa ammattikuntansa työtapaa ylioppilastutkintolautakuntaan.

Lukioiden opettajat suorittavat oppilaiden vastauksille alustavan arvostelun ennen kuin vastaukset lähetetään tutkintolautakuntaan tarkastettavaksi. Samalla tavalla menettelevät hoitavat lääkärit. He tekevät potilaan työkyvystä ensimmäisen arvion, joka sitten lähetetään työeläkeyhtiöön.

– Opettaja ei päätä oppilaansa arvosanoista eikä hoitava lääkäri päätä potilaansa etuuksista. Hakijan oikeudesta etuuksiin päättää työeläkeyhtiö, Kivekäs sanoo.

Vakuutuslääkärijärjestelmän tehtävänä on taata, että kaikki hakijat saavat tasapuolisen arvioinnin. Työnjako hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin välillä toimii hyvin. Kivekkään mukaan lääkärikunnan sisällä hoitavien lääkärien ja vakuutuslääkärien välillä ei juurikaan ole esiintynyt vastakkainasettelua.