ENNUSTELASKELMAT

Pitkän aikavälin laskelmat

Syntyvyys

maalasi

suuren kuvan

Historiallisen heikot syntyvyysnäkymät luovat painetta eläketurvan rahoitukselle tulevaisuudessa. Myös työllisyys, ansiotason kasvu ja eläkevarojen sijoitustuotot ovat avainasemassa, kun hahmotellaan haasteiden mittaluokkaa pitkän aikavälin laskelmilla.

teksti Antti Karkiainen | kuvat Lehtikuva ja Vesa Laitinen

Laskelmien idea on näyttää, mihin suuntaan työeläkejärjestelmä on menossa, jos nykymeno jatkuu, sanoo Heikki Tikanmäki, ennustelaskentayksikön päällikkö Eläketurvakeskuksesta.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien (PTS) tulevaisuuden näkymät ulottuvat vuoteen 2085 asti.

Tikanmäen mukaan laskelmien yksittäisiä lukuja ei kannata tuijottaa liikaa. Olennaista on suuri kuva.

– Kun hahmotamme, mihin ollaan menossa, tulevaan kehitykseen on mahdollista vaikuttaa. Joskus on siis suotavaakin, että laskelmat eivät toteudu.

Aikaisempaa synkempien hedelmällisyys- ja nettomaahanmuuttolukujen vuoksi tulevaisuus näyttää nyt merkittävästi huolestuttavammalta kuin vuonna 2016, jolloin edelliset laskelmat julkaistiin.

– Matala syntyvyys luo maksupainetta pitkällä aikavälillä, mutta lähitulevaisuudessa rahoitusnäkymät ovat suhteellisen vakaat, Tikanmäki selventää.

Peruslaskelman mukaan työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää lähes ennallaan 2050-luvulle asti. Sen jälkeen eläkemenot suhteessa palkkasummaan alkavat nousta voimakkaasti, ja työeläkemaksuun syntyy useiden prosenttiyksiköiden korotuspaine.

– Jos väestökehitykseen ei löydy ratkaisuja, maksu ylittää 30 prosentin rajan laskentajakson lopulla. Tilanteeseen pitää reagoida hyvissä ajoin, mutta hätiköityihin ratkaisuihin ei ole aihetta.

Optimistinen talouskehitys

Peruslaskelman lisäksi PTS-raportissa on erilaisia herkkyyslaskelmia ja tulevaisuutta luotaavia yhdistelmäskenaarioita. On hyvä varautua myös siihen, että esimerkiksi talouskehitys onkin selkeästi peruslaskelmaa huonompaa tai parempaa.

Optimistisessa talousskenaariossa yhdistyvät ansiotason nopea kasvu, korkea työllisyys ja korkeat eläkevarojen sijoitustuotot.

– Näiden seurauksena eläkemenot suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) jäisivät pitkällä aikavälillä reilun prosenttiyksikön peruslaskelmaa matalammalle tasolle, kertoo Tikanmäki.

Työeläkemaksu olisi pitkällä aikavälillä yli neljä prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalampi. Eläkkeiden ostovoima kasvaisi, mutta keskieläke suhteessa keski­ansioon jäisi matalammaksi ansiotason nopean kehityksen takia.

Pessimistinen talouskehitys

Vastaavasti pessimistisessä talousskenaariossa eläkemenot suhteessa bkt:hen nousisivat pitkällä aikavälillä reilun prosenttiyksikön peruslaskelmaa korkeammalle.

Skenaarion toteutuessa työeläkemaksua jouduttaisiin nostamaan jo 2020-luvulla pari prosenttiyksikköä ja pitkällä aika­välillä yli neljä prosenttiyksikköä peruslaskelmaa korkeammaksi.

– On hyvä muistaa, että maksu voi liikkua myös toiseen suuntaan jo 2020-luvulla. Kaikki riippuu talouskehityksestä, Tikanmäki huomauttaa.

Sijoitustuotoilla suuri merkitys

Lähitulevaisuuden sijoitusnäkymät ovat heikot. Siksi eläkevarojen tuotto-oletusta laskettiin 2,5 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Sen jälkeen laskelmassa palataan pitkän aikavälin 3,5 prosentin reaaliseen tuotto-oletukseen.

Tämä peruslaskelman kehitys ei vaikuta suuremmin maksutasoon, kiitos järjestelmän puskureiden.

Tilanne muuttuu, kun tarkastellaan herkkyyslaskelmaa, jossa tuotot ovat pysyvästi prosenttiyksikön suurempia tai pienempiä.

Lähtötilanteessa eläkevaroja on noin kaksinkertainen määrä suhteessa TyEL:n palkkasummaan. Vanhan nyrkkisäännön mukaan prosenttiyksikön muutos tuotossa merkitsee kahden prosenttiyksikön muutosta maksupaineeseen.

Maksu reagoi viiveellä toteutuneisiin tuottoihin, joten varojen suhde palkkasummaan muuttuu, kertoo Tikanmäki.

Pitkällä aikavälillä korkea tuotto alentaisi maksutasoa yli 4 prosenttiyksikköä. Vastaavasti matalan tuoton skenaariossa TyEL-maksu nousisi yli kolme prosenttiyksikköä.

– Suurempikin heilunta on toki mahdollista. On hyvä muistaa, että tämä on vain yksi muuttuja laajassa kokonaisuudessa.

Heikki Tikanmäki

”Kun hahmotamme, mihin ollaan menossa, tulevaan kehitykseen on mahdollista vaikuttaa.”

Kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki

Top 5 oletukset

PTS-laskelmat kuvaavat eläkkeiden rahoitusnäkymiä pitkällä aikavälillä (2019–2085). Alla laskelmien viisi tärkeintä oletusta.

Väestön kehitys

Eläkkeiden alkavuus

Eläkevarojen tuotto

Ansiotason kasvu

Työllisyys.