VÄESTÖ

Nyt tarvitaan

Kannustavaa perhepolitiikkaa

Suomi tarvitsee huolestuttavan väestökehityksen oikaisuun enemmän vanhemmuuteen kannustavaa perhepolitiikkaa, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch

teksti Matti Remes | kuvat Lehtikuva ja Matti Remes

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch on perehtynyt pitkään perheisiin ja väestön kehitykseen liittyviin kysymyksiin. Aiemmin tutkimusaihe nousi harvoin otsikoihin, mutta nyt tilanne on toinen.

Syntyvyyden aleneminen ja väestön ikääntyminen ovat valtakunnan päällimmäisiä puheenaiheita.

– Hyvä, että väestöilmiöistä puhutaan, sillä Suomi on siirtynyt nopeasti eturintamaan väestön ikääntymisessä ja alhaisessa syntyvyydessä. Meillä on kauhisteltu pitkään Japanin väestökehitystä. Nyt olemme itse samassa tilanteessa, Rotkirch sanoo.

Muutos odotettua dramaattisempi

Lisävauhtia keskusteluun antoi Tilastokeskuksen marraskuinen väestöennuste. Sen mukaan nuorten määrä uhkaa vähentyä tulevien vuosikymmenien aikana odotettuakin dramaattisemmin.

– Jos syntyvyys jämähtää tälle tasolle, sillä on vääjäämättä kerrannaisvaikutuksia väestökehitykseen ja ikärakenteeseen nimenomaan pitkällä aikavälillä, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo toteaa.

Syntyvyyden aleneminen on ollut tiedossa jo pitkään, mutta kehityksen nopeutuminen hätkähdytti hieman kokenutta tutkijaakin.

– Huolestuttavaa on, että onko syntyvyys löytänyt nyt pysyvästi uuden normin verrattuna aiempaan. Jos näin on, niin miten turvataan sukupolvien välinen tasa-arvo esimerkiksi eläkkeissä, Rapo pohtii.

Hän kuitenkin huomauttaa, että ennuste on aina ennuste. Syntyvyysluvut ja väestökehitys voivat muuttua toisen näköisiksi nopeastikin – kuten Suomessa on nyt nähty.

Ei syytä suureen paniikkiin

Anna Rotkirchin mielestä syntyvyyden lasku on yllättävä ja raju, mutta suureen paniikkiin ei ole syytä.

– Syntyvyyden aleneminen ja ihmisten eläminen pidempään ovat hyvinvointivaltion tuotoksia. Ne ovat hyvän ja vauraan maan yksi kehitysvaihe. Jatkossakin meillä menee varmasti ihan hyvin.

Meneillään olevassa keskustelussa Rotkirchiä häiritsevät vaatimukset, joiden mukaan väestön pitäisi koko ajan kasvaa.

– Miksi pitäisi? Ympäristön kestävyyden kannalta se on todennäköisesti vain huono asia.

Rotkirch uskoo, että alhaisen syntyvyyden ja väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin voidaan vastata esimerkiksi digitalisaation ja maahanmuuton avulla.

– Pelkästään ikäryhmiin nojautuvien­ väestökäyrien tarkastelun sijaan tulisi keskustella, miten eri väestöryhmät todellisuudessa työllistyvät ja miten turvaamme julkiset palvelut ja verotulot, vaikka työssäkäyvän väestön osuus alenee.

Ei-toivottu lapsettomuus yleistyy

Väestökehitystä arvioidaan myös kokonaishedelmällisyysluvun avulla. Sillä tarkoitetaan lapsimäärää, jonka naiset saavat keskimäärin elinaikanaan.

Suomessa hedelmällisyysluku on nyt pudonnut alle 1,5:een, kun se vuonna 2010 oli vielä 1,9. Luvun tulisi olla vähintään 2,1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa.

Rotkirchin mukaan keskeinen syy hedelmällisyysluvun laskuun on, että lapsia hankitaan nyt entistä myöhempään. Se johtaa ei-toivotun lapsettomuuden ja yksi­lapsisuuden yleistymiseen.

– Moni ei ehdi saada toivomaansa määrää lapsia.

Miksi suomalaiset sitten lykkäävät perheiden perustamista?

– Tätä emme vielä tarkasti tiedä. Kyse on laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta kaikissa länsimaissa.

Rotkirchin mukaan lapsettomuutta selitetään usein elämäntyyliin liittyvillä valinnoilla. Peruste voi esimerkiksi olla, että elämässä halutaan tehdä muita asioita ennen perheen perustamista.

– Siinä on tietenkin paljon hyviäkin puolia, että jokaisella on vapaus valita, eikä kaikkia pidä pakottaa samaan perhemuottiin.

Perhepolitiikkaan kannusteita

Selitystä syntyvyyden alenemiseen on haettu myös taloudellisista syistä, kuten epävarmoista työsuhteista ja korkeista asumiskustannuksista.

– Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että taloudellinen ahdinko olisi ainakaan merkittävin syy. Talouskriisi on nyt ohi, mutta syntyvyyden putoaminen jatkuu.

Rotkirchin mukaan valtioiden harjoittamalla perhepolitiikallakaan ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta syntyvyyteen. Norja ja Ruotsi lasketaan näissä asioissa mallimaiksi. Niissä syntyvyys kuitenkin laskee kuten vaikkapa Yhdysvalloissa, jonka perhepolitiikkaa pidetään vähemmän onnistuneena.

– Suomessa on yksi maailman parhaimmista perhepoliittisista järjestelmistä, jota voi toki kehittää edelleen. Sen tulisi kannustaa nykyistä enemmän vanhemmuuteen, jonka voi yhdistää opiskeluihin ja työelämään.

Nuorten määrä uhkaa vähentyä

Tilastokeskus julkisti marraskuussa ­uuden väestöennusteen, jonka mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 enää 760 000 alle 15-vuotiasta, jos syntyvyys pysyy ­nykyisellä tasolla. 2050-luvulla määrä putoaisi jo alle 700 000 nuoreen. Näin vähän alle 15-vuotiaita on ollut Suomessa 1870-luvun lopulla, kun maan väkiluku oli vajaat kaksi miljoonaa.

Vuosi 2018 oli kolmas peräkkäinen vuosi, kun Suomessa kuoli ihmisiä enemmän kuin syntyi. Syntyneiden määrä ­jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymi­sestä huolimatta.

Nettomaahanmuutto ylläpitää väkiluvun kasvua vielä vuoteen 2035 saakka. Suomen väkiluku olisi tuolloin 5,6 miljoonaa. Sen jälkeen väkiluku kääntyisi kuitenkin laskuun. 2050-luvulla väkimäärä olisi jo nykyistä pienempi.

Anna Rotkirch

”Japanin väestökehitystä on kauhisteltu pitkään.

Nyt olemme samassa tilanteessa.”

Anna Rotkirch, tutkimusprofessori, Väestöliitto

Markus Rapo

”Jos syntyvyys jämähtää tälle tasolle, sillä on kerrannais­vaikutuksia pitkällä aikavälillä.”

Markus Rapo, yliaktuaari, Tilastokeskus

Miksi suomalaiset lykkäävät perheiden perustamista?

Kasvu keskittyy kolmeen kaupunkikeskukseen

Väestökehityksen alueelliset erot kasvavat Suomessa entisestään tulevina vuosikymmeninä. Tuoreen ennusteen mukaan vuonna 2040 väestö lisääntyy selvästi vain kolmessa kaupunkikeskuksessa: Helsingin, Tampereen ja Turun seudulla.

Samaan aikaan muualla maassa väki vähenee ja vanhenee odotettuakin nopeammin, kertoo Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemä väestöennuste.

Sen mukaan pääkaupunkiseudun väes­tö kasvaa 270 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Samaan aikaan koko maan kasvu jää vajaaseen 90 000:een eli Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen väki vähenee 180 000 asukkaalla.

Kymmenen kaupunkiseudun väestöosuus koko maan väestöstä nousee ennusteen mukaan nykyisestä 61,6 prosentista 67,1:een vuonna 2040.

Alueellisen väestöennusteen tilasivat Hypoteekkiyhdistys, Kuntarahoitus, kiinteistöalan yhteistyöjärjestö Rakli ja ympäristöministeriö.

Ihanteet ja todellisuus eivät kohtaa

Väestöliitto tekee vuosittain laajan kyselytutkimuksen perheitä koskettavista ajankohtaisista kysymyksistä. Perhebarometrissa on muun muassa haastateltu nuoria aikuisia heidän lastensaantitoiveistaan.

Sopivan kumppanin puute on este lapsen hankinnalle, mutta lapsettomuus ­lisääntyy myös puolison kanssa elävillä aikuisilla.

Barometrin mukaan opiskeluvuodet, huoli asemasta työmarkkinoilla ja pidentyneen nuoruuden kulttuuri vaikuttavat perheellistymisen ajankohtaan.

Väestöliiton mukaan suomalaiset saavat tällä hetkellä lapsensa myöhemmin kuin mitä pitävät ihanteellisena. Ero ihanteellisen iän ja toteutuneen iän välillä on erityisen suuri korkeasti koulutetuilla naisilla ja miehillä.