TAPASIMME ­Francesca Bettion

Tasa-arvon toteutumiseen on vielä matkaa. Francesca Bettion arvion mukaan sukupuolten ­eläke-ero tulee olemaan merkittävä vielä seuraavat 10–30 vuotta.
Tasa-arvon toteutumiseen on vielä matkaa. Francesca Bettion arvion mukaan sukupuolten ­eläke-ero tulee olemaan merkittävä vielä seuraavat 10–30 vuotta.

Taloustieteilijä

Tasa-arvon asialla

Sukupuolten eläke-ero Euroopan unionissa on hälyttävän suuri, italialainen tutkija ja Euroopan komission asiantuntija Francesca Bettio sanoo. Kaikissa ratkaisuyrityksissä on kuitenkin varjopuolensa.

teksti ja kuvat Jenni Meronen | ROOMA

Tämä nainen ei muodollisuuksista piittaa. Kädenpuristuksen sijaan Francesca Bettio antaa heti ­ensitapaamisella poskipusut, ja jo aiemmin hän on pyytänyt sinuttelemaan.

Sukupuolten eläke-eroja EU:n komissiolle tutkinut Bettio on toukokuussa järjestettävän sukupuolten eriarvoisuutta, työelämää ja eläkkeitä käsittelevän kansainvälisen konferenssin pääpuhuja.

Elegantti italialainen istuu pöydän ääreen ja alkaa kärsivällisesti selittää, miksi miesten ja naisten välinen eläke-ero on ongelma. Välillä italiankielisessä puheessa vilahtaa brittiaksentti, muistona yliopisto­ajoilta.

– Sukupuolten eläke-erojen suuruus selvisi EU:lle vuosikymmenen alkupuolella julkaistun raportin myötä. Ero on suuri lähes kaikissa maissa, keskimäärin 39 prosenttia eläkeläisille, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta, Bettio sanoo.

Bettion mukaan ilmiö on aina ollut pulmallinen tasa-arvon kannalta. Aiemmin eroa ei kuitenkaan juuri mitattu, sillä sen ajateltiin olevan perheiden sisällä.

– Nyt, kun avioerojen ja vapaaehtoisesti sinkkujen määrä kasvaa koko ajan, tästä on tullut ongelma. Todennäköisyys sille, että iäkkäänä onkin yksin, on todella suuri.

Lisäeläkkeet lisäävät eroa

Perinteisesti naisten heikompaa eläkettä on pyritty korjaamaan puolison ansioista johdetulla perhe-eläkkeellä. Useissa maissa järjestelmää on kuitenkin alettu pitää kalliina ja tasa-arvon vastaisena. Lisäksi eläketurvan painopiste on haluttu siirtää työntekoon.

– Molemmat toimet ovat epäsuorasti naisia vastaan, Bettio sanoo.

Eläkejärjestelmien keventämiseksi EU:ssa on myös esitetty yksityisen järjestelmän kautta säästettävien lisäeläkkeiden merkityksen kasvattamista. Tuoreiden tutkimus­tulosten perusteella se kuitenkin kääntää sukupuolten eläke-erot nousuun.

Naisten ja miesten välillä ei ole suurta eroa siinä, kuinka todennäköisesti vapaaehtoinen eläkevakuutus otetaan. Niihin säästettävissä summissa on kuitenkin suuri ero.

– Naisilla on vähemmän rahaa sijoitettavaksi ja säästettäväksi. Lisäksi alle 20 prosenttia ihmisistä hankkii vapaaehtoisen eläkevakuutuksen, eli sitä on hankala tarjota yleiseksi ratkaisuksi, Bettio sanoo.

Esimerkiksi Saksassa, Tanskassa ja Alankomaissa siirtyminen työnantajakohtaiseen eläkejärjestelmään on kasvattanut sukupuolten eläke-eroa huomattavasti. Bettion mukaan ammatillisia lisäeläkkeitä suositaan sektoreilla, joissa enemmistönä ovat hyvin palkatut miehet.

Hitaita edistysaskelia

Osa eläke-eroon liittyvistä ongelmista on ratkeamassa itsestään. Koska eläkeikää on useissa maissa vähitellen nostettu, naisille on alkanut kertyä uran loppupäässä enemmän työvuosia.

– Vuosia kertyy kuitenkin vähemmän perheenperustamisiässä, siis alle 45-vuotiaina. Jos tätä ongelmaa ei yritetä ratkaista, on selvää, että jonkin ajan kuluttua naiset eivät voi enää kuroa eroa umpeen. Heille tulee katto vastaan, Bettio sanoo.

Työtuntien määrässä naisilla on yhä kirittävää. Osa-aikatyötä tekevien naisten määrä Euroopassa on kasvussa, ja työelämä on muuttunut epävarmemmaksi.

– Vaikka edistystä tapahtuu, tätä vauhtia miesten ja naisten väliset erot työmarkkinoilla sulkeutuvat liian hitaasti. Se tarkoittaa, että sukupuolten eläke-ero tulee olemaan merkittävä vielä seuraavat 10–30 vuotta.

Palkattomista jaksoista avokätisesti

Perhe-eläkkeiden lisäksi naisten asemaa voi parantaa takaamalla kaikille korkea kansaneläke. Veronmaksajille se tulee kuitenkin kalliiksi.

– Koska naiset ovat pidempiä jaksoja pois työelämästä kuin miehet, kolmas perinteinen vaihtoehto on, että työnantaja tai valtio kerryttää hänelle eläkemaksuja myös poissaolojen ajalta. Siis esimerkiksi äitiysloman aikana, tai kun nainen hoitaa kotona lapsia. Tätä järjestelmää haluttaisiin EU:ssa vahvistaa, Bettio sanoo.

Myös työttömyysturvaa haluttaisiin nostaa. Useissa maissa työelämän muutoksesta kärsivät erityisesti naiset, joiden työllisyys on muutenkin miehiä alhaisemmalla tasolla.

Kellään ei ole taikasauvaa

Bettion mukaan sukupuolten eläke-eroon liittyvät ongelmat vaihtelevat maasta toiseen, mutta osa on samoja kaikkialla. Yhdelläkään maalla ei ole vielä ratkaisua, jonka voisi ulottaa koko unionin alueelle.

Bettion mielestä EU on tehnyt oikein rohkaistessaan jäsenmaita nostamaan eläkeikää. Näin tehtiin joitain vuosia sitten Italiassa, kansalaisten hurjasta vastustuksesta huolimatta. Bettio pitää Italiaa hyvänä esimerkkinä siitä, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat sukupuolten eläke-eroon paitsi epäsuorasti työmarkkinoiden kautta, myös suoraan.

– Naisille jätettiin vaihtoehto­, jonka mukaan he voivat siirtyä eläkkeelle aiemmin, mutta eläke on silloin pienempi. Monet ovat tarttuneet siihen, sillä Italiassa hyvinvointi perustuu perheeseen ja yli 55-vuotias nainen identifioituu ensisijaisesti isoäidiksi.

67-vuotias Bettio itse ei vielä haaveile eläkevuosista. Italian laki kuitenkin pakottaa yliopiston palveluksessa olevat eläkkeelle 70 ikävuoden jälkeen.

– En tiedä mitä teen silloin. Työ on intohimoni ja vahvin identiteettini.

Taloustieteilijä Francesca Bettio saapuu toukokuussa Helsinkiin. Hän on Eläketurvakeskuksessa 18.5. ­järjestettävän konferenssin pääpuhuja. Ohjelmaa voi seurata suorana verkossa.

KUKA?

Francesca Bettio

Ikä: 67-vuotias

Koulutus: valtiotieteiden kandidaatti Bolognan yliopistosta, ­taloustieteen maisteri London School of Economics -yliopistosta, taloustieteen tohtori Cambridgen yliopistosta

Työ: Taloustieteen professori ­Sienan yliopistossa Italiassa, EU-komission asiantuntija työmarkkina- ja tasa-arvo­asioissa, tällä hetkellä sapattivapaalla

Tutkimusala: työn taloustiede, väestötutkimus, sukupuoleen ­liittyvä taloustutkimus

Harrastukset: ooppera.

Todennäköisyys sille,

että iäkkäänä onkin yksin, on todella suuri.

Francesca Bettio

Työn muutos uhkaa nuorten eläkettä

Yksi uusimmista eläkkeisiin liittyvistä ongelmista on Francesca Bettion mukaan se, että työelämän muutoksen myötä monien on vaikea päästä osallisiksi sosiaaliturvasta.

– Työ on muutoksessa, varsinkin palvelualoilla. Itsensätyöllistäjien määrä lisääntyy etenkin nuorten keskuudessa.

Itsensätyöllistäjien riskiryhmään kuuluvat erityisesti itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla ei ole alaisia. Siis esimerkiksi monet freelancer-toimittajat tai projektiluontoista työtä tekevät tutkijat.

– Usein he tienaavat vähän, eikä töitä aina ole. Heillä ei siis ole varaa ajatella tulevaa eläkettään, tai se tuntuu kaukaiselta asialta. Vaarana on jäädä ulkopuolelle tai saada pienen eläkkeen lisäksi esimerkiksi pientä äitiyspäivärahaa. Tällaisten nuorten joukko kasvaa koko ajan, Bettio kertoo.

Ryhmään kuuluu sekä naisia että miehiä. Naiset kuitenkin tienaavat paljon samaan joukkoon kuuluvia miehiä vähemmän. Bettion mukaan EU on huolissaan ilmiöstä ja kerää siitä parhaillaan lisätietoa.

– Ongelma on, että toisaalta EU on halunnut lisätä työsopimusten joustavuutta.

Työelämän

muutoksesta kärsivät erityisesti naiset.

Eläke-eroja tutkinut Francesca Bettio