KOKEMUKSEN ÄÄNi

Nina Bruun aloitti uransa eläkekäsittelijänä

Sitkeä tie johtajaksi

Nina Bruun nousi tänä keväänä maan suurimman työeläkeyhtiön eläkejohtajaksi. Urahyppy ei käynyt kuin karateiskusta. Hän kasvoi johtajaksi innostavassa työ­yhteisössä parin vuosikymmenen aikana.

teksti Anne Iivonen | kuvat Karoliina Paatos

Nina Bruun on toisen polven ilmarislainen. Eläkeyhtiö Ilmariseen, Eerikinkadulle Helsingin keskustaan hän pääsi kesätöihin 1996 ylioppilaskevään jälkeen. Meni, kun äiti oli kehunut työpaikkaansa.

Työt uran alussa olivat eläkkeiden alkukäsittelyä. Siitä hän eteni asiantuntijatehtäviin, ja vähä vähältä uranäkymät paranivat.

– Tämä on talo, jossa pääsee etenemään, kun kehittää itseään ja ottaa avoimin mielin uusia haasteita vastaan, tyytyväinen Bruun sanoo.

Uusi organisaatio tänä keväänä

Viime talvena Ilmarisessa käydyt yt-neuvottelut on johtamassa lähivuosina noin 120 henkilön irtisanomiseen. Eteran ja Ilmarisen fuusion seurauksena syntyi myös uusi organisaatio.

Maaliskuun alusta lukien uutta Eläkkeet-osastoa ryhtyi johtamaan kokenut Bruun.

– Ei valinta ollut itsestään selvyys. Olin jo varautunut siihen, mitä ryhtyisin opiskelemaan, jos irtisanomiset osuisivat kohdalleni.

Mutta työnantaja piti kiinni ja kiinnitti lujemmin. Nyt hän on parisen kuukautta ollut unelmatyössä, kuten hän luonnehtii.

Tuloksia karatekan itsekurilla

Bruunin johtamalla Eläkkeet-osastolla työskentelee 80 työntekijää.

– En minä yksi mitään saa aikaiseksi, tiimi tekee tuloksen yhdessä.

Hän suhtautuu johtamistyöhön karatekan tarkkanäköisyydellä. Hän tykkää edistää töitä tiimiään valmentaen. Karatea Bruun on harrastanut lapsena, mutta tanssi vei mennessään. Myönteisesti maail­maa katselevasta Brunista välittyy jotakin periksi antamattoman ja tarkkuuteen tottuneen ihmisen selkeyttä. Hän viihtyy tekemisen ilmapiirissä ja sanoo inhoavansa vastuun siirtelyä.

– Arkisessa työssä ilahdun kun näen, että joku työryhmässä pääsee eteenpäin ja ryhtyy loistamaan.

Johtajaakin tärkeämpi rooli Bruunilla on kotona: hän on alle kouluikäisen lapsen äiti. Perheen arki rytmittää tekemistä ja pitää työtehon korkealla.

– Päiväkoti menee kiinni viideltä, ja siihen mennessä on saatava päivän työt päätökseen, hän kertoo.

Kouluttautui työn ohessa

Läpi työuransa Bruun on kehittänyt ammattitaitoaan ja luotsannut vastuullisia projekteja. Työn ohessa hän hankki tradenomin koulutuksen ja pätevöityi vaativiin tehtäviin hankkimalla ylemmän korkeakoulututkinnon.

Siinä saumassa hän siirtyi eläkepalveluista seitsemäksi vuodeksi business controlleriksi talouspuolelle.

– Eläkkeiden pariin palaaminen oli kuin kotiinpaluu, hän iloitsee.

Viimeisin vuoden 2017 eläkeuudistus toi uuden eläkelajin, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (ove).

– Varsinainen ryntäys tapahtui viime vuoden helmikuussa. Uudesta eläkelajista oli jo lähes kaikissa medioissa­ juttuja. Heti kun media kirjoittaa tästä aiheesta, eskaloituu asia meille totisena kiireenä asiakaspalvelussa, Bruun kertoo.

Asiakkaat valveutuneita

Päälle kuusikymppisten kiinnostus siirtyä osittaiselle­ vanhuuseläkkeelle oli noin vuosi sitten kuumimmillaan. Huippuaikoina Ilmariseen tuli päivittäin noin 20 osittaiselle eläkkeelle lähtevän hakemusta.

Tyypillinen asiakas on Bruunin mukaan hyvin valveutunut. Hän testaa tilannettaan etukäteen ja pyytää eläkkeestään arviolaskelmia.

– Ihmisten tietämys eläkkeistä on selvästi parantunut, Bruun sanoo.

Koko alalla viime vuoden aikana otti 12 500 henkilöä vanhuuseläkkeensä maksuun osittain varhennettuna. Sen saamiset edellytykset ovat löyhät, riittää kun ikä on 61 vuotta ja työeläkekertymää on työurallaan ansainnut. Eläkepäätöksenkin saa nopeasti.

– On tapauksia, että sähköiseen hakemukseen annoimme päätöksen muutamassa minuutissa, käytännössä on-line, Bruun sanoo.

Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan keskimääräiseltä suuruudeltaan osittaiset eläkkeet ovat olleet likimain puolet keskieläkkeestä, noin 800 euroa.

Kuten Bruun on asiakaskohtaamisissa huomannut: lähes jokainen hakija ottaa puolet kuukausieläkkeestään maksuun.

– Havaitsimme jo hyvin varhain, että ihmiset hakevat osittaisesta eläkkeestä lisätuloa talouteensa. Keskivertopalkansaajalla neljännes eläkekertymästä ei ole kovinkaan suuri summa. Se koetaan vähäiseksi, ja siksi valtaosa ottaa heti puolet eläkekertymästään maksuun.

Ajantasaisuudesta uusia palveluja

Vuonna 2019 Verohallinnon ylläpitämä tulorekisteri otetaan käyttöön palkkajaksojen ja ansioiden ilmoitusmenettelyn kokoavana järjestelmänä. Bruun näkee siinä taitekohdan.

– Ajantasaisen työeläkeotteen näkökulmasta siinä aukeaa eläkejärjestelmälle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Yhtenä esimerkkinä Bruun mainitsee osatyökykyisyyteen liittyvien palveluiden kehittämisen ja eläkkeen rinnalla työn tekemiseen kannustamisen.

– Tulorekisterin myötä kehittyvä ajantasainen työeläkeote tulee lisäämään huomattavasti ihmisten tietoisuutta eläketurvasta, Bruun uskoo.

Digitaalisuus tekee ketterämmäksi. Nina Bruun sanoo, että nyt on oiva tilaisuus katsoa tekemistä out of the box ja miettiä uusia palvelumahdollisuuksia, kun vuonna 2019 tulorekisteri on käytössä.

KUKA?

Nina Bruun

Ikä: 40-vuotias

Koulutus: tradenomi (YAMK)

Työ: eläkejohtaja 1.3. lukien työeläkeyhtiö Ilmarisessa

Perhe: avomies ja lapsi, koti Espoossa

Harrastukset: harrastaa ninja-combat taaperotaistelulajia yhdessä 3-vuotiaan Hugo-poikansa kanssa.

Päiväkoti menee kiinni viideltä. Siihen mennessä on saatava työt päätökseen.

Eläkejohtaja Nina Bruun, Ilmarinen

Eläkeikää on myös laskettu

Bruunin taustapeilissä näkyy pari isompaa eläkeuudistusta. Vuoden 2005 uudistuksen hän mainitsee esimerkkinä samankaltaisesta huumasta, minkä osittainen vanhuuseläke aiheutti viimeisimmässä eläkeuudistuksessa. Eläkeikä ykskaks laskettiin 65 vuodesta 63 vuoteen.

– Tuntui, että lähes jokainen kynnelle kykenevä päätti silloin lähteä eläkkeelle kahta vuotta varhemmin kuin olisi muuten tehnyt, Nina Bruun kertoo.

– Nopeat kertamuutokset lainsäädännössä aiheuttavat ihmisten käyttäytymisessä joukkoefektin, Bruun arvioi.

Bruunin uralle on osunut muitakin hittieläkelajeja. Nyt jo lakkautettu osa-aikaeläke oli hyvin avokätinen ennen kuin ehtoja heikennettiin. Alkujaan osa-aikaeläkkeen sai jo 56-vuotiaana.

– Olimme 2002 Ilmarisessa juuri muuttaneet uusiin tiloihin Ruoholahteen ja muistan hyvin, kun olin silloin tekemässä niitä ensimmäisiä osa-aikaeläkepäätöksiä.

Silloinkin oli aistittavissa hurjaa rynnistystä ja intoa.

– Hakemuksia tuli likimain samaan tahtiin kuin nyt OVE-hakemuksia, Bruun vertaa.

Anne Iivonen