minä väitän

Haloo, kantasuomalaiset!

Tehdään yhdessä yhteiskuntamme ja instituutiot tutummiksi maahanmuuttajille. Se on ihan meistä itsestämme kiinni, minkälaisen tulevaisuuden rakennamme lapsillemme.

Kehotan jokaista suomalaisen yhteiskunnan instituutiota ottamaan haasteen vastaan. Kysykää itseltänne, miten voisitte markkinoida olemassaoloanne, osaamistanne ja ydintehtäviänne ihmisille, joille ne ovat entuudestaan enemmän tai vähemmän tuntemattomia.

Vasta sen jälkeen yhteiskunta voi kysyä jäseniltään siitä, mitä he voivat tehdä yhteiskunnan hyväksi, ei pelkästään yhteiskunta heidän hyväkseen – jos John F. Kennedyn kuuluisan sitaatin käyttö tässä yhteydessä sallitaan.

Onko byrokratia tehnyt täällä ihmisistäkin jähmeitä? Vai onko byrokratia seurausta tietynlaisesta mentaliteetista?

Se kai ei enää ole kenellekään uusi asia, että tänne aikuisiällä tulleilla, ja kaiken ihan alusta saakka opettelemaan joutuneilla, on vaikeuksia sisäistää maan erityislaatu edes kolmivuotisen kotoutumisohjelman aikana.

Perhe ja sukulaiset, koulu ja harrastukset sekä niistä syntyvät ja kasvavat verkostot auttavat sopeutumaan tähän jäykkään, mutta omalla lailla kauniiseen supisuomalaiseen todellisuuteen. Suomeen, jossa omaa vuoroa odotetaan, jonossa ei etuilla eikä bussipysäkillä katsota vieraita silmiin. Vain harva, jos kukaan, vaivautuu heidän kanssaan keskustelemaan.

Kyllä tämä maa toimii, mutta meidän on mietittävä uusia keinoja ihmisten kohtaamiseen. Yksinkertaisesti on opittava pilkkomaan tuo jättimäinen kokonaisuus pienempiin, helpommin sulateltavissa oleviin kokonaisuuksiin uusille tulijoille tarjottavaksi ja omaksuttavaksi.

Oletko sinä huomannut, että maastamme on luotu jäykkä järjestelmä, johon voi olla vaikea päästä mukaan?

Itse täällä pitkään asuneena en vielä neljännesvuosisadankaan jälkeen täysin ymmärrä veroviidakkoa tai yritystukijärjestelmää. Ja kuka ymmärtääkään, ellei se ole ammatin vuoksi välttämätöntä?

Kotouttamisohjelman toimenpiteet eivät nykyisellään ole riittäviä ihmisten integroimiseen uuteen maahansa. Mikäli uudet tulijat halutaan ajaa kunnolla sisään Suomeen, meidän on mietittävä innovatiivisia tapoja näiden ihmisten tavoittamiseen.

Kantaväestö oppii yhteiskunnan toimintamekanismit eri tahdilla ja eri muodoissa. Sama pätee myös maahanmuuttajiin, eikö? Esimerkiksi nuoren – taustasta riippumatta – tavoittaa hyvin erilaisilla tavoilla ja kanavilla kuin heidän vanhempansa.

Uudenlaisia yleisöjä tavoittelimme yhdessä Eläketurvakeskuksen kanssa maahanmuuttajille suunnatussa kampanjassa. Olin mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa uusia tapoja tehdä eläkeasiat paremmin tutuiksi uussuomalaisille – ja muillekin asiasta kiinnostuneille.

Eläketurvakeskus ylläpitää Facebookissa Eläkettä myös minulle -sivustoa. Olemme pitäneet työpajoja ja tiimini kanssa viestimme peräti seitsemällä kielellä. Kannattiko tämä? Kyllä kannatti, sillä olemme onnistuneet tavoittamaan ihmisiä – ja ennen kaikkea auttamaan heitä ymmärtämään eläkeasiat uudella tavalla.

Saimme monikulttuurisen joukon ymmärtämään, miten työnteko kartuttaa eläkettä ja miten kunkin työpanos auttaa turvaamaan sekä omaa että koko Suomen tulevaisuutta.

Yksi ahaa-elämyksistä suurimmalle osalle on ollut ymmärtää, että työnteolla karttunutta eläkettä maksetaan myös maan rajojen ulkopuolelle. Jos he vaikka palaisivat vanhuusvuosikseen synnyinmaihinsa, he saisivat sinne täällä ansaitsemansa työeläkkeen.

Abdirahim "Husu" Hussein

Palstalla vieraileva kirjoittaja ottaa kantaa eläkekeskusteluun.

KUKA?

Abdirahim ”Husu” Hussein

Ikä: 39-vuotias

Koulutus: yhteisöpedagogi (AMK)

Työ: juniori ­konsultti, ­ FCG International.

Maastamme on luotu jäykkä järjestelmä, johon voi olla vaikea päästä mukaan.