KUNTOUTUS

Kannattelevaa tukea

Työuran kiipeilyseinälle

Kolme viidestä työeläkekuntoutujasta palaa työelämään. Onnistuneen kuntoutuksen taustalla on motivoitunut kuntoutuja, toimiva yhteistyö ja vahva osaaminen.

teksti Hanna Hänninen | kuvat Vesa Laitinen

Tapasimme kiipeilyseinän äärellä Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Janne Pulkkisen, eläkeyhtiö Varman kuntoutuksen kehityspäällikkö Merja Vallen sekä Vakuutuskuntoutus VKK ry:n palvelupäällikkö Riitta Erämaan. Pyysimme asiantuntijakolmikkoa avaamaan työeläkekuntoutuksen askelmerkkejä.

Työeläkekuntoutujien määrä on ollut viime vuosina tasaisessa kasvussa. Vuonna 2016 työeläkekuntoutujia oli jo melkein 16 000. Tuloksia syntyy, sillä kolme viidestä kuntoutujasta palaa työelämään.

Kaiken aluksi suunnitelma

Työeläkekuntoutuksen ehtona on toteuttamiskelpoinen kuntoutussuunnitelma. Osalta kuntoutujista suunnitelma löytyy omasta takaa, mutta yhä useampi tarvitsee apua sen laadintaan.

Vuonna 2016 ulkopuolisen palveluntuottajan apua kuntoutussuunnitelman laadintaan sai noin joka kolmas kuntoutuja. Kuntoutuspalvelukuluja maksettiin lähes 21 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan työeläkelaitokset käyttivät vuonna 2016 työeläkekuntoutukseen 140 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Varmassa tiedetään, ettei työeläkekuntoutujista voida puhua yhtenäisenä joukkona.

– Työeläkekuntoutujat ovat lähtökohdiltaan erilaisia. Osa tarvitsee apua enemmän, osa vähemmän, toteaa Valle.

Työeläkelaitosten ostamien palveluiden kasvun arvellaan osittain johtuvan vuoden 2015 lakimuutoksesta, jonka myötä työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä voidaan antaa kuntoutuksen ennakko­päätös.

– Näillä henkilöillä ei useinkaan ole kuntoutussuunnitelmaa valmiina, ja avun tarve on suurempi, toteaa Pulkkinen.

Vakuutuskuntoutus VKK ry:ssä on puolestaan havaittu, että kuntoutujamäärien kasvu ja tietoisuus työeläkekuntoutuksesta vaikuttavat toimeksiantojen lisääntymiseen.

– Kuntoutujat osaavat vaatia toimeksiantoa. Myös hoitotahon, työterveyshuollon ja työnantajien tietämys palvelusta on kasvanut, kommentoi Erämaa.

Vastuuta myös kuntoutujalle

Kolme viidestä työeläkekuntoutujasta palaa työelämään. Onnistuneen kuntoutuksen taustalla on motivoitunut kuntoutuja, toimiva yhteistyö ja vahva osaaminen.

Kuntoutujan tulee ottaa aktiivisesti vastuuta tilanteensa edistämisestä.

– Kuntoutujaa halutaan vastuuttaa. Tukea ollaan valmiita tarjoamaan, jos asiakkaan tilanne sitä vaatii. Motivaation tulee kuitenkin olla kunnossa, toteaa Valle.

Kuntoutujamäärien kasvu ja muuttuvat työmarkkinat asettavat toimijoiden väliselle yhteistyölle uusia tarpeita. Mielenterveysongelmat, ongelmien monimuotoistuminen ja maahanmuuttaja-asiakkaiden määrän kasvu näkyvät niin työeläkelaitoksissa kuin palveluntuottajilla.

– Monilla ei ole yksityiskohtaisempaa tietoa keinovalikoimasta, tai tietoa on annettu, mutta sitä ei ole omaksuttu. Henkilökohtaisen tuen saaminen on tärkeää­. Moni haluaa kasvot, kenen kanssa viedä asioita eteenpäin, kommentoi Erämaa.

Palveluntuottajan avulla pyritään pitkäjänteisiin ratkaisuihin.

– Palveluntuottaja otetaan mukaan, jotta saadaan tulosta. Toimivan kuntoutuksen avulla työkyvyttömyys voidaan välttää, toteaa Pulkkinen.

Kyytiä ennakkoluuloille

Menestystarinasta huolimatta kehitettävää riittää aina. Kolmikkomme peräänkuuluttaa tiedon lisäämistä, joustavia kuntoutuskeinoja ja työeläkekuntoutuksen osaamista. Moni osatyökykyinen kokee kärsivänsä ennakkoluuloista.

– Työ tuo lisäarvoa elämään. Toivon, että ennakkoluulot hälvenisivät ja kaikille annetaan mahdollisuus, toteaa Erämaa.

Työeläkekuntoutuksen asiantuntijat uskovat, että kuntoutujamäärät tulevat vastedeskin kasvamaan.

– Työeläkekuntoutus on mahdollisuus, johon kannattaa ehdottomasti tarttua, kannustaa Pulkkinen.

Henkilökohtaisen tuen saaminen on tärkeää. Moni haluaa kasvot, kenen kanssa viedä asioita eteenpäin.

Palvelupäällikkö Riitta Erämaa, VKK

6 steppiä

Kuntoutuksen askelmerkit

1 Ajoissa liikkeelle – tilanteen pitkittyessä työhön paluun mahdollisuudet heikkenevät

2 Motivaatio – tukee keskeisesti kuntoutuksen onnistumista

3 Kokonaiskuva

a. Työpaikalla varhaisen tuen mallit ovat kunnossa

b. Jos työsuhdetta ei ole, kokonaistilanne on selvitetty esim. perusterveydenhuollossa

4 Tukea ja apua – palveluntuottajat ja työeläkelaitosten asiantuntijat auttavat

5 Toimiva kuntoutussuunnitelma – etenevä ja realistinen suunnitelma työhön paluusta

6 Toimijoiden yhteistyö – kukin taho tietää missä mennään.

Asiantuntijamme peräänkuuluttavat yhteistyötä järjestelmän tasolla. Kuntoutujan kokonaistilanteen hahmottaminen helpottuu, kun kaikki toimijat tietävät missä mennään. ­Kuvassa  Merja Valle (vas.) Varmasta, Janne Pulkkinen ­Eläketurvakeskuksesta ja Vakuutuskuntoutus VKK ry:stä Riitta Erämaa.
Asiantuntijamme peräänkuuluttavat yhteistyötä järjestelmän tasolla. Kuntoutujan kokonaistilanteen hahmottaminen helpottuu, kun kaikki toimijat tietävät missä mennään. ­Kuvassa Merja Valle (vas.) Varmasta, Janne Pulkkinen ­Eläketurvakeskuksesta ja Vakuutuskuntoutus VKK ry:stä Riitta Erämaa.
Loistava tuki, menestystarina ja erinomainen mahdollisuus. Näillä sanoin ­kolmikko Riitta Erämaa (vas.), Janne Pulkkinen ja Merja Valle kuvaa työeläke­kuntoutusta.
Loistava tuki, menestystarina ja erinomainen mahdollisuus. Näillä sanoin ­kolmikko Riitta Erämaa (vas.), Janne Pulkkinen ja Merja Valle kuvaa työeläke­kuntoutusta.

MIKÄ?

Työeläkekuntoutus

työeläkelaitosten tarjoamaa tukea ­työelämässä pysymiseen

haetaan omalla hakemuksella

edellyttää aina kuntoutussuunni­telmaa

voi olla mm. työkokeilua, uudelleenkoulutusta tai yrittäjän elinkeino­tukea

työeläkekuntoutuksen ajalta mak­se­taan toimeentulona kuntoutusetuutta.

Työeläke.fi: Kuntoutus – reitti takaisin työelämään

Kohti kumppanuutta

Eläkelaitosten ja palveluntuottajien yhteistyössä on otettu askel kohti kumppanuutta. Yhteistyön tiivistymisen myötä palveluiden tasalaatuisuus, asiantuntijuus ja sujuvat kuntoutusprosessit ovat paremmin hallussa.

Kumppanuus mahdollistaa työeläkekuntoutuksen kehittämisen ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen.

Tällä hetkellä eläkeyhtiöt ja palveluntuottajat kehittävät uusia kuntoutusmalleja muun muassa kuntoutustukitaustaisten mielenterveyskuntoutu­jien työhön paluun tukemiseen.

– Työeläkekuntoutus on yleisesti aika ketterää, mutta yksilöllisyyttä tarvitaan lisää, toteaa Vakuutuskuntoutus VKK ry:n palvelupäällikkö Riitta Erämaa.

Kumppanuusajattelun toivotaan laajenevan myös alan muihin toimijoihin.

– TE-palveluiden, Kelan ja työeläkelaitosten ­yhteistyön tiivistämisellä kuntoutuksen käynnistymistä olisi mahdollista aikaistaa. Tämä vaatisi ­nykyistä sujuvampaa yhteistyötä ja mahdollisesti lakimuutoksiakin, toteaa Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Janne Pulkkinen.