Ekonomisti Anna d’Addio:

Muutoksen keskiössä

toimivat työolot

Suomen eläkeuudistus teki järjestelmästä taloudellisesti kestävämmän. OECD:ssa pitkän uran tehnyt ekonomisti Anna d’Addio arvioi, että seuraavaksi tarvitaan koulutus- ja perhepoliittisia ratkaisuja.

Teksti: Peter Lindström | Kuvat: Heli Sorjonen, Lehtikuva

Eläkeuudistus teki Suomen eläkejärjestelmästä taloudellisesti kestävämmän. Sitä ulkopuolelta katsova ekonomisti Anna ­d’Addio kiittelee, mutta ei varauksetta. Hän seuraisi tarkasti uudistuksen vaikutuksia ja kannustaakin eläkepolitiikasta päättäviä tarkentamaan katseensa väestön terveydellisiin ja ammattialakohtaisiin eroihin.

– Tilastot osoittavat keskimääräisen eliniän pidentyneen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikilla olisi lisää terveyttä ja työkykyä. Tiedämme eri puolilla maailmaa tehdyistä tutkimuksista, että eri sosioekonomisten ryhmien eliniässä ja terveydentilassa on suuria eroja.

Eläkeikää nostaneiden maiden haasteeksi d’Addio näkee sen, että kaikki yksilöt eivät voi työskennellä pidempään. Osa tipahtaa väistämättä työuran loppupäässä sairauden vuoksi työelämästä. Työkyvyn ylläpidon lisäksi ehkä tärkein tulevaisuuden haaste d’Addion arvioissa on työolojen kehittäminen. Jos työpaikalla on vaikeaa, eivät terveetkään jaksa hyvin.

– Kannustimet työolojen kehittämiseen nousevat ykkösasemaan, tutkija arvioi keväisestä kotikaupungistaan Pariisista.

Hän veikkaa, että seuraavaksi tarvitaan koulutus- ja perhepoliittisia ratkaisuja. Tutkijana d’Addio on huolissaan heistä, joita uhkaa lyhyiden tai epätyypillisten työurien vuoksi heikko eläke. Riskiryhmiksi hän nimeää naiset ja pitkäaikaistyöttömät. Perhepolitiikan lisäksi hän kiinnittäisi huomiota osaamiseen ja koulutukseen.

– Korkeasti koulutetut siirtyvät eläkkeelle myöhemmin, heikommin koulutetut taas selvästi aikaisemmin. Tämän vuoksi tie pidempiin työuriin avautuu paitsi työolojen parantamisesta, myös väestön osaamisen kehittämisestä, d’Addio perustelee.

Työmarkkinoita usean vuosikymmenen ajan tutkinut asiantuntija uskoo, että ansiotyö pysyy edelleen toimeentulon perustana. Ihmisten suhtautuminen työhön on kuitenkin muuttunut.

– Yhä useammat haluavat työhönsä valinnanvapautta ja järjestelyjä, joilla työ voidaan sopeuttaa heidän tarpeisiinsa.

Työelämän muutoksen ja kasvavien toiveiden ristipaineen tutkija kiteyttää kysymykseen: kuka maksaa ja rakentaa uuden aikakauden sosiaaliturvan?

– Sosiaaliturvan kehittäjien olisi nyt etsittävä perinteisistä ratkaisuista riippumattomia uusia sosiaaliturvan muotoja. Se tarkoittanee sitä, että ihmisten vastuu omasta työllisyydestään ja taloudellisesta turvastaan kasvaa. Erityisesti koulutuslaitosten, työnantajien, ja ammattiliittojen tehtävät yksilön tukemisessa korostuvat.

Anna d’Addio painottaa, että eläkepolitiikalla yksinään on vaikea ratkaista eläketurvan kaikkia ongelmia, kuten pätkätöitä ja sukupuolten välistä epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Eläketurvan kehittäminen vaatii jatkossa kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Työkalupakkiin tarvitaan niin työllisyys-, koulutus- kuin sosiaalipolitiikkakin.

– Muutokset tulvivat monesta suunnasta. Kaikkeen ette voi varautua, mutta voitte kehittää yhteiskuntanne kykyä oppia uutta.

ETK:n konferenssin pääpuhuja

Tohtori Anna d’Addio saapuu 19. toukokuuta pääpuhujaksi Helsingissä Eläketurvakeskuksessa järjestettävään kansainväliseen tutkijakonferenssiin. Keskustelussa eläketurvan asiantuntijat tarkastelevat työelämän muutosten ja eläkejärjestelmien uudistusten vaikutuksia eri puolilla maailmaa.

Tutkijoista d’Addion lisäksi eläketurvan kehityssuuntia analysoivat eri maiden yliopistoista seminaariin saapuva arvostettu luennoitsijakaarti: Joakim Palme Ruotsista, Traute Meyer Englannista, Dirk Hofäcker Saksasta sekä Helsingissä vieraileva Kathrin Komp. Kommentaattoreina toimivat työelämän ja eläketurvan asian­tuntijat Katja Veirto, Jaakko Kiander, Noora Järnefelt ja Roope Uusitalo. Seminaarin ohjelma Etk.fi:ssä.

Peter Lindström

kuka?

Anna d’Addio

Ikä: 49-vuotias

Koulutus: filosofian tohtorin tutkinnot sekä ekonometriasta että julkistaloudesta.

Työ: työskennellyt tutkijana 13 vuotta OECD:ssä, siirtyy parhaillaan uusiin tehtäviin.

Perhe: aviomies ja tytär

Harrastukset: lukeminen, ruuanlaitto, käveleminen, pilates.

– Muutosten  tulvassa ihmisille on annet­tava mahdollisuus­ ­uudistua, Anna ­d'Addio  sanoo.
– Muutosten tulvassa ihmisille on annet­tava mahdollisuus­ ­uudistua, Anna ­d'Addio sanoo.
– Miten puolisot  voisivat­ paremmin  yhdistää työ- ja  perhe-elämänsä,  Anna d’Addio kysyy.
– Miten puolisot voisivat­ paremmin yhdistää työ- ja perhe-elämänsä, Anna d’Addio kysyy.

Miehet perhevapaille

Perhevapaat ovat Suomessa pitkät, OECD:n tilastojen mukaan maailman pisimmät. Ekonomisti Anna d’Addio muistuttaa, että pitkä perhevapaa lyhentää naisen työ­uraa, heikentää ansiotuloja, ja siten leikkaa työeläkettä.

Perheystävällisemmästä sosiaalipolitiikasta on tullut yksi OECD:n ykkösaiheista.

– Perhevapaiden pituuden sijaan olisi keskityttävä siihen, miten puolisot voisivat paremmin yhdistää työ- ja perhe-elämänsä. Näin puolisoille luodaan mahdollisuuksia sekä työntekoon että lapsenhoitoon.

Tutkimustulokset kertovat, että jos naiset joutuvat valitsemaan työn ja perheen väliltä, seuraukset ovat epäedulliset. Lopputuloksena on sekä alhainen syntyvyysaste että naisille alhainen työllisyysaste.

Ratkaisuna tulisi taata sekä mahdollisuus hoitaa pientä lasta kotona että tarjota työpäivien ajaksi edulliset päivähoitopalvelut. Samalla lastenhoidon vastuuta tulisi jakaa tasaisemmin vanhempien välillä, jotta äidit voisivat tarttua työtilaisuuksiin.

– On tarpeen luoda kannustimia, jotka lisäisivät miesten halukkuutta perhevapaisiin. Tulonsiirroissa ja verotuksessa pienten lasten perheet olisi huomioitava paremmin, d’Addio esittää.

Peter Lindström