asiantuntija

Perinteinen esite on vaikuttava

Vuoden 2017 eläkeuudistus tunnetaan huonosti. Eläke-esitteellä voitiin kuitenkin parantaa tuntemista. Eläkeaikeita esite ei muuttanut, mutta tieto lykkäyskorotuksesta lisäsi lykkäysaikeita.

Eläkejärjestelmän ja sen uudistusten tunteminen on tärkeää. Jotta voi arvioida eläkejärjestelmän tuoman toimeentulon tasoa ja sen riittävyyttä omiin tarpeisiin, pitää myös arvioida tulevaa eläkettä ja työuran vaikutusta siihen. Tieto eläkejärjestelmän kestävyydestä luo myös pohjaa luottamukselle järjestelmän tulevaisuudesta.

Eläkejärjestelmän tuntemus on melko heikkoa niin meillä kuin muualla. Tietoa on paljon tarjolla, mutta sen löytäminen ja hyödyntäminen voi olla vaikeaa. Miten kansalaisten tietoa eläkejärjestelmästä ja uudistusten mukana tuomista muutoksista voisi lisätä?

Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteishankkeessa tarkasteltiin kyselytutkimuksen avulla kotiin jaettavan eläke-esitteen vaikutusta eläkeuudistuksen tuntemiseen. Osa vastaajista ei saanut esitettä. Vertailemalla ryhmien vastauksia voidaan tutkia esitteen vaikutusta ihmisten tietoon ja käsityksiin.

Esitteeseen tutustuttiin hyvin, vaikka sen ohessa ei ollut mainintaa kyselystä. Noin joka neljäs kertoi lukeneensa esitteen kokonaan ja lähes puolet kertoi lukeneensa sen osittain. Erityisesti 50 vuotta täyttäneet tutustuivat esitteeseen hyvin. Heistä vain viidennes jätti sen lukematta.

Kysely tehtiin vuosi ennen uudistuksen voimaantuloa. Tästä huolimatta vain joka kuudes vastaaja kertoi, ettei ollut saanut mistään tietoa eläkeuudistuksesta.

Vaikka suurin osa oli saanut tietoa uudistuksesta, se tunnettiin silti melko heikosti. Vain noin 15 prosenttia kertoi tuntevansa eläkeuudistuksen hyvin tai melko hyvin. Osuus on samaa luokkaa, kuin suomalaisten kokemukset eläkejärjestelmän tuntemisesta (Takala, 2015).

Kotiin jaettu eläke-esite osoittautui tehokkaaksi informaation lähteeksi. Esitteen saaneiden todennäköisyys tuntea eläkeuudistus vähintään melko hyvin oli kolminkertainen vertailuryhmään (eivät saaneet esitettä) nähden. Esite lisäsi uudistuksen tuntemista sukupuoleen, ikäluokkaan ja koulutus- tai tulotasoon katsomatta.

Esite paitsi lisäsi eläkeuudistuksen hyvin tuntevien osuutta, se myös kavensi eroja tuntemisessa. Vertailuryhmässä pienituloiset kokivat tuntevansa uudistuksen korkeatuloisia harvemmin. Tuloluokkien väliset erot uudistuksen tuntemisessa kuitenkin katosivat esitteen saaneilla. Myös koulutusryhmien välillä erot pienenivät huomattavasti. Tulos voidaan tulkita esitteen demokratisoivaksi vaikutukseksi: eläke-esitteen avulla voitiin pienentää väestöryhmien eroja eläkeuudistuksen tuntemisessa.

Vaikka eläke-esite lisäsi asioiden tuntemista, se ei vaikuttanut eläkeaikeisiin. Sekä esitteen saaneilla että vertailuryhmässä oma aiottu eläkkeellesiirtymisikä oli keskimäärin 65 vuotta. Nuoremmilla aiottu eläkeikä oli korkeampi.

Vastaajista neljä viidestä harkitsi eläkkeelle siirtymisen lykkäämistä tai varhentamista. Viidennes harkitsi molempia vaihtoehtoja. Vain varhentamista harkitsi 31 prosenttia vastaajista. Useimmin varhentamisaikeita oli 50 vuotta täyttäneillä ja perus- ja keskiasteen koulutuksen suorittaneilla.

Vain lykkäystä harkitsi 27 prosenttia vastaajista. Koulutusaste oli taustatekijä: keskiasteen suorittaneet harkitsivat lykkäystä korkea-asteen ja perusasteen koulutuksen suorittaneita harvemmin.

Eläke-esitteen saamisella ei ollut suoraa vaikutusta varhennus- tai lykkäysaikeisiin. Sen sijaan tieto heijastui eläkeaikeisiin. Lykkäyksen eläkettä korottavan vaikutuksen tuntevat harkitsivat varhentamista keskimääräistä harvemmin ja lykkäystä keskimääräistä useammin.

Tutkimus osoitti eläke-esitteen lisäävän tietoa. Tieto auttaa tuntemaan eläkeajankohtaa koskevien päätösten vaikutukset omaan eläkkeeseen. Tällä voi olla oleellisia merkityksiä paitsi yksilön eläketurvalle myös eläkejärjestelmän taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle.

Sanna Tenhunen, ekonomisti, Eläketurvakeskus
Sanna Tenhunen, ekonomisti, Eläketurvakeskus
Susan Kuivalainen, osastopäällikkö, Eläketurvakeskus
Susan Kuivalainen, osastopäällikkö, Eläketurvakeskus