tiedoksi

Etk.fi uudistui

kevättalvella

Eläketurvakeskuksen verkkopalvelu Etk.fi uudistui maaliskuussa. Palvelu mukautuu nyt käyttäjien erilaisille päätelaitteille. Tietojen löydettävyyttä helpottavat selkeämpi päävalikko, tehostettu haku ja läpi sivuston toistuvat ohjaukset ePalveluihin.

Blogin kirjoittajakaarti muodostuu Eläketurvakeskuksen asiantuntijoista ja joukosta vierailevia kirjoittajia. Blogistit kertovat, kuinka kiinnostavia asioita työeläkealalla tehdään, tutkitaan ja toteutetaan.

Uuden asiantuntijablogin avasi kirjoituksellaan toimitusjohtaja Jukka Rantala. Hän palauttaa mieleen, mikä on työeläkkeen tarkoitus.

Etusivun uutisikkuna kokoaa työeläkeuutiset, verkkopalvelun tuoreimman sisällön ja sosiaalisen median säpinät. Myös hakua on tehostettu, ja osuvimmat hakutulokset esitetään kärjessä.

Julkaisut-palveluun siirrytään suoraan päävalikosta ja siellä Eläketurvakeskuksen tuottama asiantuntijatieto on tiivistynyt neljään julkaisusarjaan.

www.etk.fi

Sote-uudistus voisi selventää myös kuntoutusta

Sote-uudistus koetaan mahdollisuudeksi yhtenäistää kuntoutusjärjestelmää ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yksi toistuva sote-uudistukseen liittyvä huoli on, että kuntoutusta ei uudisteta.

– Sote on kuntoutukselle iso mahdollisuus. Kun palvelun tilaajat vähenevät ja kun kuntien rooli siirtyy sote-alueelle, kuntoutus saadaan kytkettyä tiiviimmin mukaan hoitokäytäntöihin. Näin kuntoutuksen ajoituskin hoitoketjussa paranee, sanoo Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs.

Kuntoutussäätiö ja Varma toteuttivat laajan kyselyn kuntoutuksen asiantuntijoille yli sektori- ja kuntarajojen. Kysely lähetettiin yli 3 000:lle kuntoutusalan ammattilaiselle, joista noin 700 vastasi kyselyyn. Sote-uudistus on mahdollisuus yhtenäistää pirstaleista kuntoutusjärjestelmää, sujuvoittaa palvelu- ja hoitoketjua ja edistää asiakaslähtöisyyttä.

Kyselyn mukaan päättäjät tuntevat kuntoutuksen kokonaisuutta huonosti, eikä sitä ole tuotu kattavasti esille sote-uudistuksessa. Alan ammattilaiset ovat huolissaan päättäjien kuntoutukseen liittyvästä asiantuntemuksesta ja kyvystä hahmottaa hajanaista järjestelmää. Kuntoutus nähdään usein vain pienenä osana sairaanhoitoa, eikä sen vaikutusta kustannussäästöihin tunnisteta riittävästi.

– Vastaajien kommenteissa korostuu se, kuinka tärkeää on viestiä päättäjien suuntaan tutkittua tietoa kuntoutuksen mahdollisuuksista sekä hyödyistä yksilön ja koko yhteiskunnan kannalta, tutkimuksesta vastaava johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä sanoo.

Kuntoutus halutaan kytkeä selvemmin sote-uudistukseen. Eri kuntoutusmuodoista Kelan kuntoutus ja työeläkekuntoutus koettiin toimivimmiksi; sosiaalihuollon kuntoutus sai heikoimman arvion. Kelan kuntoutusta on myös esitetty siirrettäväksi osittain sote-alueelle.

– Sote-uudistuksen myötä kuntoutuksen valtakunnallinen ohjaus on uusi asia. Soteen liittyvä valinnanvapaus pitäisi vielä kuntoutuksen osalta täsmentää. Kyselyyn vastanneet toivovat, että kuntoutujan ääni tulee selvemmin esille, kertoo Jukka Kivekäs.

Kuntoutus on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa. Se tuottaa hyvinvointia, parempaa toimintakykyä, osallisuutta ja työkykyä. Kuntoutus säästää sosiaali- ja terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan kuluja sekä pidentää työuria.

Tulevaisuuden innovaatiot löytyvät yhteistyöstä, asiakkailta ja teknologiasta. Kuntoutus tulisi saada vahvemmin esille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen.

Lähde: Varma

Masennus vie yhä harvemman

työkyvyttömyyseläkkeelle

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt neljänneksen vuodesta 2008. Viime vuonna työeläkejärjestelmästä jäi 18 600 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Suurin muutos on tapahtunut mielenterveysperustein siirtymisessä. Ne ovat vähentyneet kolmanneksen, mutta ovat edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeellä oloon.

Nuorilla aikuisilla mielenterveyden häiriöt ovat 18–34-vuotiaiden yleisin diagnoosi. Valtaosa tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi eläkkeelle siirtyneistä on yli 50-vuotiaita.

Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 161 000 henkilöä. Heistä 67 000 eli noin 40 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Tuki- ja liikuntaelinsairauden perusteella työkyvyttömyyseläkettä sai 44 000 henkilöä.

Mielenterveyssyistä yleisin on masennus, joka vei korkeimmillaan eläkkeelle yli 4 300 henkilöä. Vuodesta 2007 lähtien trendi on ollut tasaisen laskeva. Viime vuonna masennusperustein eläkkeelle siirtyi noin 2 900 henkilöä – kolmannes vähemmän, mutta silti kahdeksan henkilöä päivässä.

Masennus sairautena ei ole vähentynyt, joten syitä hyvään kehitykseen voi etsiä kuntoutuksesta ja tehostuneesta työterveyshuollosta.

Lähde: Eläketurvakeskus

nimitykset

Elo

KTM Karita Meling on nimitetty 1.1. alkaen pääomasijoitusjohtajaksi vastuualueenaan suorat ja rahastomuotoiset pääomasijoitukset sekä lainapääomarahastot.

DI, CEFA Antti Muilu on nimitetty 1.1. alkaen kiinteistösijoitusjohtajaksi vastuualueenaan suorat ja välilliset kotimaiset kiinteistösijoitukset.

HTM Heli Rautavuoma on nimitetty 25.1. alkaen kehityspäälliköksi Elon kehityspalvelut, eläkkeet -yksikköön. Aiemmin Rautavuoma on työskennellyt LTC Otsossa.

Ilmarinen

Kauppatieteen ylioppilas Juho Antila on nimitetty 1.2. alkaen aluepäälliköksi Ilmarisen Yritysasiakkaat ja yrittäjät -yksikköön. Hän vastaa uusasiakashankinnasta ja asiakkuuksien hoidosta pääkaupunkiseudulla. Antila siirtyy Ilmariseen Pohjolasta.

Työeläkevakuuttajat Tela

Varatuomari Jouni Herkama on nimitetty 4.4. lukien lakimieheksi. Aikaisemmin Herkama on työskennellyt Ilmarisessa velkapääomasijoituksissa rahoituspäällikkönä ja lainahallinnon osastopäällikkönä sekä Pohjola Pankki Oyj:n lakimiehenä. Herkaman tehtäviin Telassa kuuluvat työeläkealan kansalliseen ja EU-oikeudelliseen asemaan liittyvät kysymykset sekä toimialan kantojen valmistelu.

Valtiotieteiden maisteri Jenni Tikkanen on nimitetty 22.2. lukien viestinnän suunnittelijaksi. Aikaisemmin Tikkanen on työskennellyt tiedottajana Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä. Tikkasen tehtäviin Telassa kuuluvat sisäinen viestintä, tilaisuusjärjestelyt sekä markkinointiviestintä. Tehtävä on määräaikainen perhevapaan sijaisuus.

Valvoja ohjeisti työkyvyttömyysriskin hallintaa

Finanssivalvonta julkisti helmikuussa uudet ohjeet työeläkeyhtiöille työkyvyn ylläpitotoiminnasta. Ohjeen tarkoituksena on parantaa työeläkeyhtiöiden työkyvyttömyysriskin hallintaan tähtäävän toiminnan, kilpailun ja varojen käytön valvottavuutta sekä edistää toiminnan kilpailuneutraliteettia. Ohje sisältää Finanssivalvonnan suosittamat periaatteet siitä, miten työeläkeyhtiöiden tulisi tarjota työkyvyttömyysriskin hallintaan tähtääviä palveluita.

– Työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvä ohjeistus on mielestämme tarpeellinen. Se selkeyttää asian nykytilaa ja tulee ohjaamaan työeläkejärjestelmän toimintaa työkyvyttömyysriskin hallinnan osalta suuntaan, joka käsityksemme mukaan hyödyttää koko työeläkealaa, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa.

Työeläkeala on jo pidemmän aikaa toivonut työhyvinvointitoiminnan tavoitteiden ja varojen käytön reunaehtojen tarkempaa määrittelyä.

Lähde: Tela

2,3

MILJOONAA

Runsaat 2,3 miljoonaa henkilöä oli vakuutettu työeläkejärjestelmässä vuoden 2014 lopussa.

Heistä noin 1,7 miljoonaa työskenteli yksityisellä sektorilla ja lähes 0,7 milj. julkisella sektorilla.