VELKA KASAUTUU

Syynissä eläkemaksuvelalliset

Yritykset, joilla on TyEL-vakuutusmaksuvelkaa, laiminlyövät usein myös muita lakisääteisiä velvoitteita. Velkaiset velkaantuvat lisää.

Teksti Anu Jarva Piirros Jouko Ollikainen

Harmaan talouden selvitysyksikkö (HTSY) on tehnyt selvityksen työeläkevakuutusmaksuveloista. TyEL-vakuutusmaksunsa eräpäivänä maksamatta jättävillä yrityksillä on usein laiminlyöntejä myös verotuksessa.

Selvityksen kohteena olivat viiden suurimman työeläkevakuutusyhtiön (Elo, Etera, Ilmarinen, Varma ja Veritas) sellaiset yritysasiakkaat, joilla oli voimassa oleva vakuutussopimus ja erääntynyttä TyEL-vakuutusmaksua vuoden 2014 lopussa.

Kuudesosa laiminlyö

Työeläkevakuutusmaksuja laiminlyöneitä yrityksiä oli 17 300, se on noin kuudesosa työeläkeyhtiöiden vertailussa olleista sopimusasiakkaista. Valtaosa hoitaa velvoitteensa, ja näillä noin 107 300 sopimusasiakkaalla ei ollut maksurästejä.

Selvityksessä tarkasteltiin velallisyritysten perustaustatietoja: yritysmuotoa, rekisteröintejä verohallinnon rekistereihin, toimialaa, yrityksen kokoa ja ikää sekä velkaantumista muille tahoille. Lisäksi tarkasteltiin, kuinka yritykset hoitavat ilmoitusvelvoitteensa verottajalle ja työeläkeyhtiölle.

Velallisyrityksistä suurin osa oli osakeyhtiöitä ja suhteellisen pieniä yrityksiä, joiden vuosiliikevaihto on alle 400 000 euroa.

Yli 60 prosenttia maksuhäiriöistä oli toimintansa vakiinnuttaneilla yrityksillä, jotka ovat toimineet kymmenen vuotta tai pidempään.

– Havainto on mielenkiintoinen. Useinhan pitkään toimineiden yritysten ajatellaan automaattisesti olevan hyviä ”yrityskansalaisia”, jotka täyttävät velvoitteensa, arvioi Eläketurvakeskuksen valvontaosaston kehityspäällikkö Markus Palomurto.

Vakuutusmaksuvelallisista yrityksistä vajaa viidennes (18 prosenttia) on rakentamisen toimialalta ja saman verran kaupan toimialalta. Suhteellisesti eniten työeläkevakuutusmaksuvelallisia on majoitus- ja ravitsemusalalla.

– Kaikenlaisilla yrityksillä niin toimialan kuin koonkin puolesta on riski velkaantua ja muutenkin laiminlyödä lakisääteisiä velvoitteita, toteaa Palomurto.

Riskin suuruudessa on eroja ja toimialan ohella puutteet ilmoituksissa verohallinnolle näyttävät korreloivan velkaantumisen ja laiminlyöntien kanssa.

– Vakuuttamisen valvonnan kannalta on syytä huomata, että mikään toimiala ei ole ongelmista vapaa, Palomurto sanoo.

Verovelkaa joka toisella

Selvityksessä ilmeni, että TyEL-vakuutusmaksuvelallisilla on enemmän häiriöitä verotukseen liittyvissä ilmoitus- ja maksuvelvoitteissa kuin eläkevakuutusmaksun hoitaneilla yrityksillä.

Ennakkoperintärekisteristä on poistettu tai sinne ei ole laiminlyöntien vuoksi päässyt 18 prosenttia kohdejoukon yrityksistä. Verovelkaa oli noin joka toisella.

Kymmenesosalla oli ns. korkea velkariski, toisin sanoen lähes 1 500 yrityksellä verovelan osuus liikevaihdosta oli noussut yli 10 prosenttiin. Kun tarkastelujakso ulotetaan viime syksyyn, huomataan, että verovelka näillä yrityksillä on kasvanut entisestään.

Näin hahmottui koko kuva: kun yritys velkaantuu yhdelle taholle, kasvaa riski velkaantua muillekin tahoille. Samanaikaisesti käynnistyy kilpajuoksu velkojien kesken. Nopein perijä on yleensä tehokkain perijä. Ulosottotietojen perusteella työeläkevakuutusmaksuvelkaiset ovat velkaantuneet usean eri velkojan suuntaan.

Näillä yrityksillä oli marraskuussa 2015 velka-asioita ulosotossa vireillä yhteensä 185 miljoonaa euroa. Työeläkevakuutusmaksujen osuus oli noin kahdeksan prosenttia.

Laiminlyöjätkin maksavat

Eläketurvakeskus luovutti selvitystä varten tiedot 2014 päätetyistä valvontatapauksista, joissa oli havaittu puutteita eläkevakuuttamisessa. Aineistossa oli tiedot yhteensä 1 752 yrityksestä.

Niistä 30 prosentilla oli TyEL-vakuutusmaksuvelkaa, yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa.

– On nähtävissä yhteys yrityksen maksukäyttäytymisen ja vakuuttamiseen liittyvien ilmoitusvelvollisuuksien laiminlyöntien välillä. Samalla kannattaa huomata se, että merkittävän osan vakuuttamisen valvonnan johdosta syntyneistä vakuutusmaksuista työnantajat suorittavat normaalisti, Markus Palomurto sanoo.

Riskit henkilöityvät

Selvityksessä havaittiin, että vakuutusmaksuvelallisten yritysten vastuuhenkilöistä enemmällä kuin puolella (55 prosentilla) on tutkitun yrityksen lisäksi vastuuasema jossakin muussa yrityksessä.

Kun yrityksellä on vero- ja vakuutusmaksuvelkaa, myös vastuuhenkilöiden muista vastuuyrityksistä noin 46 prosentilla on verovelkaa. Lisäksi yrityksen verovelan ja vastuuhenkilön henkilökohtaisen verovelan välillä havaittiin selvityksessä tilastollinen yhteys.

– Erilaiset ongelmat vakuuttamisessa, maksamisessa sekä verovelvoitteiden hoidossa tahtovat jossain määrin kasaantua samojen henkilöiden vaikutuspiirissä oleville yrityksille, Palomurto toteaa.

– Valvonnan kohdentaminen yrityksen taustahenkilöiden perusteella ei ole yksinkertaista toteuttaa. Siinä voi olla lainsäädännöllisesti haasteita, mutta nyt tehdyn selvityksen tietojen valossa tällaista ulottuvuutta kannattaa ainakin miettiä, sanoo Palomurto.

Lähde: Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö HTSY ja Eläketurvakeskus.

HTSY tutkii harmaata taloutta

Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) tehtävänä on edistää ja tukea harmaan talouden torjuntaa.

Se tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta laatimalla nk. ilmiöselvityksiä.

Yksikkö laatii myös viranomaisten pyynnöstä velvoitteidenhoitoselvityksiä viranomaisten tehtävien tueksi. Niissä kuvataan yritysten toimintaa, taloutta sekä lakisääteisten velvoitteiden hoitamista.

Harmaan talouden selvitysyksikkö perustettiin Verohallintoon vuoden 2011 alussa.

Mikä TyEL-vakuutusmaksu?

TyEL-vakuutusmaksun suuruus määräytyy vakuutettavan palkkasumman ja vuotuisesti vahvistettavan vakuutusmaksuprosentin perusteella.

Vakuutettava palkka on se palkka, jonka perusteella työntekijälle karttuu eläkettä.

Vuonna 2016 keskimääräinen työeläkemaksu on 24 prosenttia.

Riskitoimialat seurannassa

Niistä työnantajista, joilla Eläketurvakeskus havaitsi työeläkevakuutuksesta puuttuvaa palkkaa, oli noin puolella verovelkaa.

Tarkastuspäällikkö Tiia Lahti Eläketurvakeskuksen valvontaosastolta kertoo, että valvontaa on systemaattisesti kehitetty siten, että riskitoimialat ovat lähes reaaliaikaisessa tarkassa seurannassa.

– Näin saadaan selville laiminlyöntejä tehneet yritykset, joista tämäkin selvitys antaa lisätietoja, Lahti sanoo.

Ongelmatapaukset nousevat pintaan lähes reaaliaikaisesti nykyisten valvontamenetelmien avulla. Eläketurvakeskuksessa on samalla kuitenkin käyty läpi jälkikäteisesti vuosittain kaikkien työnantajien vakuuttaminen.