Pallo hallussa

Pallo hallussa kokoaa eri lähteistä ulkomaiden eläkeuutisia ja maaesittelyn. Lisää luettavaa muiden maiden eläketurvasta löydät osoitteesta www.etk.fi > Eläkejärjestelmät > Muut maat.

Kari Lindstedt

Informaatikko

YHDYSVALLAT

Varovaisia kannanottoja eläkepolitiikasta

Sosiaalipolitiikka ei ole toistaiseksi noussut tärkeäksi teemaksi presidentinvaaleissa. Linjaeroja kuitenkin löytyy.

Demokraattien Bernie Sanders pitäisi sosiaaliturvan erossa finanssimaailmasta. Eläkesijoitukset on Sandersin mukaan parasta pitää liittovaltion velkakirjoissa. Sanders muistuttaa kansalaisia finanssikriisistä, jossa eläkesäästöt menettivät ison osan arvostaan.

Hillary Clinton on sosiaalipolitiikassa puolustuskannalla. Hän pitäisi järjestelmän pääosin ennallaan, mutta panostaisi erityisesti leskien ja äitien sosiaaliturvaan.

Republikaani Marco Rubio haluaisi nostaa eläkeikää, mutta lupaa pitää lähellä eläkeikää olevat suojassa korotuksilta.

Donald Trump alentaisi veroja, mutta pitäisi yhtä aikaa eläkeiän ja etuudet nykyisellään.

USA Today 7.3.

ISO-BRITANNIA

Eläkejärjestelmää yksinkertaistetaan

Lakisääteistä eläkejärjestelmää yksinkertaistetaan Isossa-Britanniassa. Kansanvakuutuksen peruseläke sekä lakisääteinen lisäeläke lakkautetaan. Niiden tilalle tulee yksitasoinen tasaeläke.

Tänä vuonna voimaan tuleva uudistus koskee niitä, jotka saavuttavat vanhuuseläkeiän 6. huhtikuuta tai sen jälkeen. Tällöin eläkkeen karttumasääntöihin tulee muutoksia.

Eläkeuudistuksen myötä eläke lasketaan sekä uusilla säännöillä että niillä säännöillä, jotka ovat olleet voimassa eläkkeen karttuessa. Vakuutetulle otetaan huomioon laskennassa edullisempi. Vakuutusaikavaatimukset nousevat.

Työmarkkinoilla sovittavat lisäeläkkeet ovat maassa yleisiä. Kaikkein köyhimmille puolestaan maksetaan tuloharkintaista eläkehyvitystä.

Gov.uk

ALANKOMAAT

Brexit uhkaa eläkesektoria

Ison-Britannian mahdollinen ero EU:sta pelottaa monia. Yksi huolestuneista on Alankomaat, joka menettäisi tärkeän liittolaisen eläkerahastojen edunvalvonnassa.

Maat ovat lobanneet EU:ssa menestyksekkäästi pitääkseen eläkerahastot finanssialaan kohdistuvan sääntelyn ulkopuolella.

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) suunnittelee kuitenkin uutta vakavaraisuussäännöstöä, jonka vastustamiseen Hollanti kaipaa taas brittien apua.

Toteutuessaan uusi vakavaraisuussäännöstö pakottaisi eläkerahastoja kasvattamaan puskurirahastojaan. Käytännössä se voisi johtaa myös siihen, että etuusperusteisesta järjestelmästä siirryttäisiin maksuperusteiseen.

IPE 25.2.

KREIKKA

Pääministeri Tsipras kahden tulen välissä

Kreikan hallitus esittää lisätoimia maan eläkejärjestelmän uudistamiseksi. EKP:sta, EU:n komissiosta ja IMF:stä koostuva troikka vaatii Kreikalta 1,8 miljardin euron leikkauksia eläkemenoihin tänä vuonna.

Uudistusehdotukseen kuuluvat eläkemaksujen korotukset, eläkekaton säätäminen ja eläkerahastojen yhdistäminen.

Maassa järjestettiin helmikuussa yleislakko protestina eläkeuudistuksille. Lakko oli suurin, jonka pääministeri Alexis Tsipras on kohdannut. Eläkemaksujen korotusaikeista raivostuivat erityisesti maanviljelijät, jotka tukkivat teitä traktoreillaan ympäri maata.

Kreikan eläkejärjestelmää on uudistettu rajusti viime vuosina. Monien leikkauksien seurauksena keskimääräinen eläke on laskenut noin 1 500 eurosta alle 900 euroon.

Reuters 5.2. & 10.2.

ITÄVALTA

Osaeläke aluksi vain miehille

Vuoden alusta voimaan tullut uusi osaeläke mahdollistaa osittaisen eläkkeelle siirtymisen 62-vuotiaana. Tavoitteena on, että yhä useampi jatkaisi työelämässä vanhuuseläkeikään saakka.

Työntekijä voi osaeläkkeellä vähentää työaikaansa 40–60 prosenttia ilman, että tulot putoavat samassa suhteessa. Kokonaistulot osaeläkkeellä ovat 70–80 prosenttia aiemmasta tulotasosta.

Yleinen vanhuuseläkeikä on Itävallassa miehillä 65 vuotta ja naisilla 60 vuotta, joten osaeläke on aluksi tarkoitettu vain miehille, kunnes naisten eläkeikä kohoaa vaiheittain samaan miesten kanssa.

Työntekijän ja työnantajan on yhdessä sovittava osaeläkkeelle siirtymisestä. Työnantajia kannustetaan muutokseen alemmilla sosiaaliturvamaksuilla.

International Update 1/2016

maaesittely

NORJA

Norjan väkiluku: 5 200 000

Elinajan odote: naiset 84,1, miehet 80,4 (2016)

Eläkeikä: 62–75 vuotta.

Eläkeleipä useana viipaleena

Norjan eläkejärjestelmää on uudistettu viimeisen kymmenen vuoden aikana kokonaisvaltaisesti. Siirtymäsäännökset ovat kuitenkin voimassa vielä pitkään tulevaisuudessakin.

Norjalaisten eläketurva koostuu useasta eri palasta. Tärkeimpiä ovat kansanvakuutuksen alle kuuluvat asumisperusteinen takuueläke ja sekä työansioihin perustuva maksuperusteinen työeläke. Niiden osuus eläkkeensaajien tuloista on noin kaksi kolmasosaa.

Lisäksi työmarkkinaeläkkeet ovat pakollisia. Monilla eläkkeensaajilla on myös pääomatuloja ja vapaaehtoisia eläkesäästöjä.

Työeläke kertyy maksujen mukaan 13 ja 75 ikävuoden välillä. Ansiokatto on noin 6 500 euroa kuukaudessa. Elinajanodotteen muutos vaikuttaa alkaviin eläkkeisiin jakoluvun avulla. Takuueläke määräytyy vakuutusajan pituuden perusteella ja se on työeläkevähenteinen.

Työeläke ja takuueläke rahoitetaan jakojärjestelmällä, jonka maksavat valtio, työntekijät ja työnantajat. Palkansaajat maksavat 7,8 prosentin yleistä sosiaalivakuutusmaksua. Työnantajamaksu vaihtelee kunnittain ja se on enintään 14,1 prosenttia. Yrittäjän vakuutusmaksu on 11 prosenttia. Vakuutusmaksut maksetaan verotuksen yhteydessä verottajalle.

Valtion eläkerahasto on osa valtion budjettia ja sitä käytetään myös muuhun kuin eläkkeisiin. Rahaston arvo on noin 750 miljardia euroa. Eläkevarat suhteessa BKT:hen ovat Norjassa maailman suurimmat, yli 200 prosenttia.

Kansanvakuutusjärjestelmän hallinnosta vastaa Arbeids- og velferdsetaten (NAV). Työmarkkinaeläkkeistä huolehtivat henkivakuutusyhtiöt ja eläkekassat.