minä väitän!

Maahanmuutosta vastaus työllisyystavoitteisiin

Työikäisen väestön määrä on viimeisimpien vuosien aikana kääntynyt laskuun. Työikäisten määrän ennakoidaan vähentyvän lähes sadallatuhannella seuraavien vuosien aikana.

Suomen väestö on kasvanut viimeisen 25 vuoden aikana noin puolella miljoonalla, mutta työllisten määrä ei ole kasvanut käytännössä lainkaan.

Useimmissa huoltosuhdetta koskevissa keskusteluissa unohtuu mittakaava. Kokonaisuus hämärtyy toisistaan irrallisten toimenpiteiden kirjon alle. Työllisyysasteen nostaminen, syntyvyyden parantaminen ja terveyden edistäminen ovat kestävyysvajeen kannalta tuiki tärkeitä näkökulmia, mutta yksittäisinä toimina riittämättömiä.

Lapsia syntyi Suomessa syntyi ennätysvähän viime vuonna. Tätä vähemmän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina. Reformit syntyvyyden parantamiseksi ovat hyvää yhteiskuntapolitiikkaa, mutta positiivisia vaikutuksia on turha etsiä kahden seuraavan vuosikymmenen kestävyyshaasteisiin.

Myös terveyden edistämiseen tähtäävä politiikka on monesta näkökulmasta hyödyllistä. Investoimalla sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseen parannamme työttömyysongelmien voittamisen mahdollisuuksia sekä hillitsemme sosiaali- ja terveyssektorin kustannuspaineita. Kestävyysvajeen näkökulmasta nämäkin vaikutukset syntyvät pääosin liian myöhään.

Keskusteluissa viljellään jatkuvasti erilaisia työllisyysastetta koskevia tavoitteita. Tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on harjoitettavan talouspolitiikan näkökulmasta kova. Vaikka tämä hyvinvointiyhteiskunnan huippuvuosien taso saavutettaisiinkin, työllisyys ei tule kasvamaan 200 000 henkilöllä. Puheet työllisyyden kasvattamisesta näin suurilla luvuilla eivät ole vallitsevien ennusteiden valossa realistisia.

Työllisyysastetta koskevassa keskustelussa tulisi huomioida, että tavoiteltava prosenttiosuus on aina ”liikkuva maali”, koska siihen vaikuttaa työikäisen väestön ennustettu koko.

Työikäiseen väestöön vaikuttavista asioista keskeisin on maahanmuutto. Väestöennusteisiin perustuvat kestävyysvajelaskelmat lähtevät siitä oletuksesta, että nettomaahanmuutto pysyy kohtalaisen vakaasti noin 17 000 henkilössä vuosittain.

Viime vuosi oli monessa mielessä historiallinen. Turvapaikanhakijoiden määrä yllätti kaikki ennusteita laativat. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että samaan aikaan muu maahanmuutto kuitenkin laski merkittävästi. Viime aikojen muutokset ovat kuitenkin kokonaisuuden kannalta vähäistä. Huoltosuhteeseen ne vaikuttavat vasta jatkuessaan vuosia.

Muutokset muuttoliikkeessä voisivat luoda mahdollisuuden saavuttaa sellaisia työllisyystavoitetta, joihin ei nykyisellä väestöpohjalla ole mahdollista yltää. 1980-luvun lopun hyvinvointivaltion huippuvuosista on turha unelmoida, mutta finanssikriisiä edeltänyt taso voi olla mahdollinen. Mutta vain jos, maahanmuutto moninkertaistuu ja työllisyysaste nousee samanaikaisesti huippulukemiin.

Mikään yksittäinen temppu ei kuitenkaan Suomea pelasta. Maahanmuutto ei automaattisesti johda työllisten määrän kasvuun. Se testaa kykyämme kohdata ja kotouttaa eri puolilta maailmaa saapuvia ihmisiä. Tämän lisäksi tarvitsemme kelvollista perhe-, työllisyys- ja talouspolitiikkaa. Kaikki kortit on katsottava, kun tulevaisuuden palveluille ja eläkkeille etsitään rahoittajia.

Jussi Pyykkönen Palstalla vieraileva kirjoittaja ottaa kantaa eläkekeskusteluun.

Jussi Pyykkönen (Kuva: Ari Rask)

Kuka?

Jussi Pyykkönen

Ikä: 31-vuotias

Koulutus: VTM

Työ: tutkija, konsultti.