kokemuksen ääntä

Ilmarisen ylilääkäri Kettunen kertoo työstään innostuneen keskittyneesti. Hän toivoo, että työkyvyttömyyden riskiä tunnistettaisiin yhä paremmin työterveyshuollossa.
Ilmarisen ylilääkäri Kettunen kertoo työstään innostuneen keskittyneesti. Hän toivoo, että työkyvyttömyyden riskiä tunnistettaisiin yhä paremmin työterveyshuollossa.

Työkyvyttömyyden olemusta täytyy tuntea

VAKUUTUSLÄÄKÄRI

varmistaa oikeudenmukaisuutta

– Vakuutuslääkärin täytyy toimia itsenäisesti, mutta asiakkaalle ymmärrettävästi. Siksi työkyvyn arvioinnissa tarvitaan paljon kokemusta ja runsaasti tietoa tutkimuksesta, kiteyttää Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen.

Teksti Kimmo Kontio Kuvat Vesa Laitinen

Seppo Kettusen lääkärinuran kaksi keskeistä mielenkiinnon kohdetta ovat olleet työkyky ja vakuutuslääketiede.

– Valmistuessani 1990 ei lääkärienkään työtilanne näyttänyt kaikkein lupaavimmalta suuren laman voimistuessa.

Tuore lääketieteen lisensiaatti joutui jopa vähäksi aikaa työttömäksi, mikä sekin saattoi olla olennainen lenkki Kettusen monipuolisten kokemusten ketjussa.

Työkyvyn täyteistä elämää

– Jo ensimmäinen työpaikkani silloisen HYKS:n työterveyshuollossa avasi oven mielenkiintoiseen maailmaan ja sai minut kiinnostumaan työkyvystä.

Yksilöllinen varhaiseläke (YVE) oli tuolloin merkittävä eläkelaji ja YVE-arvioiden tekeminen teki eläkelait vääjäämättä nuorelle lääkärille tutuiksi.

– Kun tulin päässeeksi yhtäaikaisesti sekä Kuntoutussäätiöön että Kelaan, työkyvyn ohella vakuutuslääketiede alkoi myös kiinnostaa.

Erityisen lämpimästi Kettunen muistaa esimiestään työterveyslääkäri Vuokko Huplia Kuntoutussäätiössä.

IT-kupla puhkeaa todellisuuteen

– Erikoistumisopinnot työterveyslääkäriksi muun muassa psykiatrian suljetulla osastolla antoivat tärkeää perspektiiviä potilaiden todellisuuteen.

Tästä syystä Kettunen tekee edelleen jonkin verran käytännön lääkärintyötä praktiikallaan.

Toimiminen Elisan johtavana työterveyslääkärinä vuosituhannen vaihtuessa tuotti Kettuselle taas kokemuksia täysin toisenlaisesta liiketoiminnasta ja antoi mahdollisuuden tarkastella silloista IT-kuplaa henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta.

– Tämä vaihe urallani päättyi Elisan työterveyshuollon ulkoistamisen vetämiseen.

Kettunen oli tehnyt jo vuosia työtä Ilmarisen sivutoimisena vakuutuslääkärinä, kun häntä pyydettiin yhtiön lääkäritiimin vetäjäksi.

Luottamus ja läpinäkyvyys

Kettunen näkee vakuutuslääkärin työlle välttämättömäksi riippumattomuuden kaikkiin suuntiin.

– On toimittava itsenäisesti ja eettisesti sekä asiakkaaseen kuin työnantajaan nähden, Kettunen summaa.

Hän kuitenkin ymmärtää hyvin kielteisiin vakuutuspäätöksiin ja niiden tekijöihin pettyneitä asiakkaita.

– Ja ovathan vakuutuspäätöksiä tekevät lääkärit merkittäviä vallankäyttäjiä.

Silloinen terveysministeri Paula Risikko perusti muutamia vuosia sitten tyytymättömyyden solmun avaamiseksi työryhmän kehittämään vakuutuslääketieteen luottamusta ja läpinäkyvyyttä.

– Itse sain olla tässä työssä näköalapaikalla, koska toimin tuolloin vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtajana.

Kyse ei ollut pelkästä itse sääntelystä, vaan edustettuna oli potilasjärjestöjä ja silloinen Vakuutusongelmaisten liitto (nyk. Oikeutta vakuutetuille ry), jotka toivat esille päätöksiinsä pettyneiden kannan.

– Nykyään päätökset on perusteltava ymmärrettävästi ja lääkärien nimet ja heidän osaamisensa sekä erikoisalojensa ovat julkisia, Kettunen kertoo työn tuottamista parannuksista.

Hyvää viestintää asiakkaille on myös se, että päätöksen perusteluista sinänsä voi valittaa.

– Hyvällä polulla edetään, mutta täydellisyyteen ei päästä koskaan, Kettunen toteaa realistisesti.

Apua nuorten työkykyyn

Parasta tietenkin olisi, että työeläkelaitosten vakuutuslääkärit voisivat tehdä sellaisia päätöksiä, joissa mahdollisimman harva joutuisi eläkkeelle työkyvyttömyyden takia.

– Ilmarisessa oli jo viime vuonna enemmän kuntoutus- kuin työkyvyttömyyspäätöksiä, ja jos suunta jatkuu. Telassa on arvioitu, että pian näin käy koko työeläkealalla, Kettunen iloitsee.

Erityisenä silmäteränä Kettusella on nuorten työkyvyttömyys, mikä johtuu työeläkepuolella tavallisimmin mielenterveyssyistä.

– Nuorimmilla ikäluokilla työkyvyttömyyttä esiintyy 2–3 prosentilla väestössä ja vasta 45 ikävuoden jälkeen ylitetään viiden prosentin raja. Mielenterveydessä kuntouttaminen on hankalampaa kuin tules- ja elinsairauksien.

Kettunen innostuu kertoessaan yhdessä Varman kanssa aloitetusta kokeilusta, jossa 30–40-vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien työhön paluuta pyritään parantamaan kahden vuoden työhön paluujaksolla.

– Aloite tähän yhteistyökokeiluun tuli yritysmaailmasta, mikä todistaa aidosta huolesta nuorten työkyvyn puolesta, Kettunen avaa.

Pelkkinä eläkekustannuksina vuosittain kaksi miljardia euroa maksava työkyvyttömyys vie sen kohtaavalta henkilöltä toimeentuloa ja traagisesti koko elämän mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi skitsofreniaa aiheuttava geeni on koko väestössä ilahduttavasti vähentynyt. Useimmiten perussyyt työkyvyttömyyteen ja elämän hallitsemattomuuteen ilmaantuvat jo hyvin varhaisessa iässä. Siksi tarvittaisiin lastensuojelua tai vastaavia toimenpiteitä.

Työeläkelaitoksen lääkärin haasteena on hallita asiakkaidensa koko kirjoa.

– Onneksi esimerkiksi nuorten mielenterveyden häiriöistä on nykyään saatavavilla jo hyvin tutkimusta, kiitos pitkään Eläketurvakeskuksessa työskennelleen erikoistutkija Raija Gouldin tai työterveyslaitoksen tutkijoiden, Kettunen hymyilee.

Seppo Kettunen (Kuva: Vesa Laitinen)

kuka?

Seppo Kettunen

Ikä: 50-vuotias

Koulutus: lääketieteen lisensiaatti, työterveyshuollon erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys ja finanssi- ja vakuutusalan MBA-tutkinto

Työ: Ilmarisen ylilääkäri, toiminut Vakuutuslääkäriyhdistyksen puheenjohtajana

Perhe: lähtöisin Hämeenlinnasta, asuu Helsingissä, kaksi aikuista lasta, puoliso Päivi Tolsa

Harrastukset: liikunta, ulkoilu ja perinnerakentaminen Suomenlahden saaristossa Kotkan Kuutsalossa.

Vakuutuslääketieteeltä puuttuu vielä professuuri

Vakuutuslääkäreitä on tarvittu niin kauan kuin on ollut terveysperusteisia vakuutuksia.

– Työeläkealalla ei ehkä tiedetä, että puolet Suomen vakuutuslääkäreistä toimii Kelan palkkalistoilla, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen kertoo.

Koska vakuutuslääkäri viime kädessä arvioi, tarvitseeko vammaa tai haittaa korvata ja kuinka paljon, ammattitaidossa korostuu oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden vaatimus. Tasapuolisuutta tarvitaan myös suhteessa muihin vakuutettuihin, sillä raja täytyy asettaa aina samalla tavalla.

Nykyisin vakuutuslääkäriksi pätevöidytään käytännön kautta. Kokelaan on tentittävä suullisesti kokeneista vakuutuslääkäreistä koostuvalle erityspätevyystoimikunnalle.

Erityistä puolipäivästä vakuutuslääketieteen professuuria ei ole alan omista toiveista huolimatta saatu. Nyt asiaa estää valtion ja sitä kautta opetusministeriön vaikea rahatilanne.

Kettusesta olisi kuitenkin toivottavaa, että alan professuurin ja koko vakuutuslääketieteen opetuksen kehittämisestä tähän suuntaan ei kuitenkaan luovuttaisi.

Kimmo Kontio