työeläkeindeksi

INDEKSIN KULUT

päältä pois eläkemaksusta

Työeläkeindeksi vaikuttaa menoihin ja maksuihin. Ei siis ihme, että indeksit nostattavat intohimoja.

Teksti Anne iivonen Kuva Petri Juntunen

Eläkesysteemi perustuu jatkuvaan kiertoon: eläkkeensaajaan eläkkeestä valtaosan maksavat nyt työssä käyvät.

Indekseillä sitten turvataan karttuneen eläkkeen ostovoima: eläkkeen määrää laskettaessa työansioon pohjaavan alkavan eläkkeen osalta palkkakertoimella (20/80) ja eläkkeellä ollessa työeläkeindeksillä (80/20).

Systeemin jatkuva kiertokulku rakentuu sukupolvien ketjun ja osittain rahastoivan järjestelmän varaan. Indeksitarkistukset rahoitetaan kunakin vuonna kerättävillä työeläkemaksuilla. Indeksikorotuksia varten ei ole etukäteen rahastoitu varoja. Tämä on hyvä tiedostaa, jos nykyistä anteliaammin ostovoimaa kohentavaa indeksiä tavoitellaan.

Ansioiden kehitystä noudattelevaan palkkatasoindeksiin siirtyminen jäisi, ei eläkkeellä olevien, vaan suoraan nuorempien sukupolvien maksettavaksi. Tämä olisi ristiriidassa 2017 eläkeuudistuksessa tavoitellun sukupolvien oikeudenmukaisen kohtelun periaatteen kanssa. Työurapolulla työeläkemaksut eivät saisi nousta kohtuuttomiksi millään ikäluokalla.

Eläkerahastot puskuroivat tulevien vuosikymmenien kasvavaa maksurasitetta. Rahastoonsiirtovelvoite on ehdoton jokaiselle työeläkelaitokselle, jotta luvatut eläkkeet turvataan. Niistä ei voi raaputtaa esiin indeksikorotusta vastaavaa euromäärää kuin ässäarpaa.

Nykyinen keskimääräinen työeläkemaksu on noin 24 prosenttiyksikköä palkkasummasta. Siitä enimmän osan maksavat työnantajat. Pysyvä trendi on, että työntekijän eläkemaksuosuutta on vähä vähältä nostettu.

Indeksit perustuvat hinta- ja ansiotason toteutuneeseen mitattuun kehitykseen. Työeläke- ja kansaneläkeindeksejä korotettiin vuonna 2015 pysyvästä lainsäädännöstä poiketen.

Tänä vuonna kansaneläke aleni. Kuitenkin työeläkeindeksi korotti maksussa olevia eläkkeitä 0,4 prosenttia, sillä siihen vaikutti kuluttajahintaindeksin lisäksi palkkakehitys.

Kansalaisaloite ansiotasoindeksistä

Hyödykkeiden hintakehitys ja hieman palkkakehitystä mausteeksi, näistä muodostuu nykyinen työeläkeindeksi.

Senioriliikkeen ja sen keulahahmon ex-kansan­edustaja Kimmo Kiljusen kansalaisaloitteessa noin 85 000 allekirjoittajaa vaativat, että työeläkkeitä tulisi vuosittain tarkistaa palkkakehityksen mukaisella palkkatasoindeksillä. Eduskunta saa aloitteen aikanaan käsiteltäväkseen.

Periaatteellisesti tehty aloite lyö korville jo päätettyä 2017 eläkeuudistuksen ideaa ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuusajattelua. Rehellistä on muistaa kertoa, että aloitteen mukainen muutos kasvattaa kokonaiseläkemenoa suhteessa työtulosummaan.

Eläketurvakeskus selvitti, mitä nykyisestä työeläkeindeksistä palkkatasoindeksiin siirtyminen maksaisi. Indeksien ruuvailusta kehittyisi pitkällä aikavälillä palkasta perittävään työeläkemaksuun rahoitustavasta riippuen kuudesta kymmeneen prosenttiyksikön korotuspaine. Avoin shekki jäisi nykyisten ja tulevien työssä käyvien maksettavaksi.

Kuluttajahintaindeksi käy inflaation mittariksi. Sitä käytetään muun muassa palkkaneuvotteluissa, kun indeksin avulla pyritään turvaamaan reaaliansioiden kehitys. Juuri kuluttajahintaindeksi vaikuttaa 80 prosentin osuudella nykyisessä työeläkeindeksissä, jäljelle jäävän yhden viidenneksen painolla vaikuttaa palkkakehitys.

Anne Iivonen

Hyödykeryhmät kuluttajahintaindeksissä

Asuminen 25 %

Elintarvikkeet 14 %

Liikenne 13 %

Kulttuuri ja vapaa-aika 12 %

Ravintolat 7 %

Muut tavarat ja palvelut 7 %

Alkoholi ja tupakka 5 %

Vaatetus 5 %

Terveys 5 %

Kodin koneet, kalusteet 5 %

Viestintä 2 %

Lähde: Tilastokeskus