asiantuntija

Miten mitata eläketurvan riittävyyttä?

Eläketurvan riittävyyttä tarkastellaan nyt moniulotteisesti. Kansainvälinen sosiaaliturva-alan järjestö ISSA on kehittänyt analyysikehyksen, jonka valossa Suomen eläketurva näyttää varsin kattavalta.

Teksti ja grafiikkadata: Kati Kuitto

Riittävä ja tarkoituksenmukainen eläketurva on eläkejärjestelmien keskeinen tavoite, mutta mitä se on ja miten sen toteutumista voidaan mitata? Riittävyyttä on niin kansallisissa tarkasteluissa kuin kansainvälisissä vertailuissakin pitkään mitattu lähinnä eläkkeiden tason kautta.

Yleisin mittari eläkkeiden tasolle on korvausaste, joka kuvastaa eläkkeen määrän suhdetta palkkatuloon. Suomessa eläkkeen laskennallinen keskimääräinen nettokorvausaste eli käteen jäävän keskieläkkeen suhde käteen jäävään keskimääräiseen palkkaan oli vuonna 2014 OECD-maiden keskitasoa (Kuvio 1).

Useat kansainväliset toimijat kuten OECD, EU ja ILO ovat viimeaikoina laajentaneet eläketurvan riittävyyden käsitystä moniulotteisemmaksi. Yksi uusista kiinnostavista aloitteista tulee International Social Security Association:lta (ISSA), jonka uusi, vielä kehitysasteella oleva Retirement Adequacy -malli RAM luotaa eläketurvan riittävyyttä seitsemällä ulottuvuudella yhteensä 32 indikaattorin avulla (Taulukko 1).

Eläke-etuuksien taso on tässäkin mallissa yksi keskeisistä ulottuvuuksista ja sitä tarkastellaan niin nykyisten kuin tulevien eläkeläiskohorttien korvausasteiden kautta. Myös omistusasumisen yleisyys huomioidaan, koska asumiskustannukset vaikuttavat eläkeiän toimeentuloon. Toisena ulottuvuutena tarkastellaan, kuinka työmarkkinat ja eläkejärjestelmä tukevat toisiaan muun muassa joustavan eläkeiän ja työnteon jatkamisen kautta. Ulottuvuuksista kolmas, eläkejärjestelmän hallinnollinen tehokkuus, on jäänyt tähän asti vähemmälle huomiolle, vaikka sen merkitys sille, miten eläketurva toteutuu yksilötasolla ja miten kansalaiset voivat varautua eläkeiän toimeentuloon on suuri. Neljänneksi arvioidaan, miten riittävä on lakisääteisen, yksityisen ja perhe-eläketurvan kokonaisuus.

Yksi usein keskustelua herättävä kysymys on, toteutuuko seuraavien sukupolvien eläketurva kestävästi ja samanlaisella tasolla kuin nykyistenkin. RAM:ssa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta mitataan vanhushuoltosuhteen ja julkisten eläkemenojen kehityksen sekä eläkeiän odotteen avulla. Kuudentena ulottuvuutena RAM huomioi eläketurvan varmuuden ja ennustettavuuden – onko järjestelmä etuusperusteinen ja voivatko ulkoiset tekijät, kuten taloussuhdanteet, vaikuttaa kansalaisten odotettavissa olevan eläkkeen määrään? Viimeinen seitsemästä ulottuvuudesta on eläketurvan kattavuus eli kuinka suuri osa väestöstä kuuluu eläketurvan piiriin.

Suomen eläketurvan kokonaiskuva on hyvä, kun sitä tarkastellaan RAM-mallilla (Kuvio 2). Eläketurvakeskuksessa tekemämme koemallinnuksen mukaan Suomi saavuttaa maksimipisteet kahdessa kolmasosassa indikaattoreita.

Eläketurvamme vahvuuksia ovat erityisesti lähes universaali kattavuus sekä hallinnollinen tehokkuus. Myös työmarkkinoilta eläkkeelle siirtyminen ja eläkeiän joustot ovat kohdallaan.

Heikoimpana ulottuvuutena sen sijaan näyttäytyy sukupolvien välisen tasa-arvon ja kestävyyden toteutuminen, jota tosin mitataan varsinaisten tulosindikaattoreiden sijaan väestörakenteen vanhenemisella ja julkisten eläkemenojen kasvulla. Myös pienipalkkaisten korvausaste on Suomessa keskiarvoa matalampi.

Suomen kokonaisuudessaan positiivinen profiili selittyy osittain sillä, ettei RAM:n nykyinen pisteytys tuo kehittyneempien eläketurvajärjestelmien eroja kovinkaan selkeästi esiin. Mallin eriyttäminen eri kehitysasteen hyvinvointimaiden eläketurvan vertailuun onkin yksi sen kehityshaasteista.

Tutkimuksen ja arvioinnin kannalta sillä, miten käsitteitä kehystetään ja kuinka niitä mitataan, on ratkaiseva merkitys. Kansainvälisissä vertailuissa vertailukelpoisuus mahdollistuu nimenomaan standardisoitujen mittareiden kautta.

RAM tarjoaa hyvän lähtökohdan eläketurvan kokonaisuuden hahmottamiseen, koska se nostaa esiin monia tärkeitä, mutta tähän mennessä vähemmälle huomiolle jääneitä aspekteja.

International Social Security Association 2015. Retirement benefit provision. Measuring multivariable adequacy and the implications for social security institutions.

(https://www.issa.int/topics/adequacy/overview)

Erikoistutkija Kati Kuitto, Eläketurvakeskus (Kuva: Anne Iivonen)
Erikoistutkija Kati Kuitto, Eläketurvakeskus (Kuva: Anne Iivonen)

Uusi analyysikehys

ISSA on kehittänyt moniulotteisen Retirement Adequacy Model -analyysikehyksen (RAM)

RAM mittaa eläketurvan riittävyyttä seitsemällä osa-alueella, joista jokaisella on mahdollista saavuttaa maksimissaan 100 pistettä

Suomen eläketurvan vahvuuksina näyttäytyvät erityisesti kattavuus ja hallinnollinen tehokkuus.