ARJESSA

Työkyvyttömyyseläkeläinen purkaisi

kannustinloukkuja

Entistä useampi kehitysvammainen haluaisi tehdä palkkatyötä ja kartuttaa omaa työeläkettään. Mutta työllistymisen tiellä on vielä paljon ennakkoluuloja ja kannustinloukkuja.

teksti Riitta Lehtimäki | kuva Jouko Ollikainen

Turussa asuu iloinen työeläkkeensaaja. Irmeli Vuotila, 54, on työskennellyt puutarhassa, tehnyt ilmansuodattimia ja myynyt lippuja tivolissa. Nuorena hän siivosi iltaisin ja meni aamulla kaupungin työkeskukseen sitomaan kirjoja.

Palkkatyö on kartuttanut eläkettä, mikä tuntuu työkyvyttömyyseläkeläisen kukkarossa.

– Tienaan vähän enemmän kuin muut tuntemani kehitysvammaiset. Saan kuukaudessa eläkettä 1 300 euroa­ käteen, ja siinä on vain 150 euroa kansaneläkettä, Irmeli Vuotila sanoo.

Irmelin ystävät saavat Kelan maksamaa vähimmäiseläkettä, 784 euroa kuukaudessa.

– Ilman tätä takuueläkettä kaverini olisivat pulassa.

Työkyvyttömyyseläkeläisistä kaikkiaan noin 70 prosenttia on osallistunut työelämään, mutta vammaisista vain vajaat 20 prosenttia.

Vammaisten työtä ei aina tunnusteta työksi. Sitä pidetään silti sosiaalihuollon työtoiminnan muotona, vaikka työntekijälle palkattaisiin sijainen, jonka työeläke karttuu.

Irmeli Vuotila ja hänen miehensä voivat yhdessä edunvalvojansa kanssa suunnitella vaikkapa Tallinnan-matkan. Pienituloisimmille jo Katri Helenan levy voi olla kallis.

Kehitysvammaisten Tukiliiton työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää näkee vähäosaisuutta työssään.

– He ovat todella köyhiä ihmisiä. Niillä tuloilla elämänpiiri ei ole kovin suuri, vaikka monet saavatkin asumistukea ja mahdollisesti muita tukia Kelan työkyvyttömyyseläkkeen ja sitä täydentävän takuueläkkeen ­lisäksi.

Työ on myös yhdenvertaisuuskysymys.

– Sillä on suuri merkitys identiteetin ja omakuvan kannalta, että on samassa asemassa kuin muut.

Kehitysvammapalveluja käyttää noin 40 000 ihmistä, heistä työikäisiä on 25 000. Kuinka moni on ollut työelämässä, ei tiedetä. Alan järjestöt arvioivat, että 3 000 kehitysvammaista pystyisi tekemään palkkatyötä.

Parikymmentä vuotta sitten Suomeen rantautui USA:sta työhönvalmennuspalvelu. Sen ansiosta 500 kehitysvammaista tekee palkkatyötä. Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikkö Antti Teittisen mukaan työllistyminen on kuitenkin eriarvoista.

– Suuressa osassa kuntia tuetun työn ja työhönvalmentajan palveluja ei ole saatavilla. Monessa kunnassa tyydytään avotyötoimintaan eikä edes tavoitella palkkatyöhön työllistymistä.

Kun työhönvalmentaja etsii työn ja räätälöi sen sopivaksi, työtä löytyy vaikkapa kaupoissa hyllyttäjinä ja pullonpalautushuoneen hoitajina.

Eläke ja palkkatyö yhtä aikaa tarkastelussa

Työkyvyttömyyseläkkeen soveltamiskäytännössä maksussa olevaa eläkettä ja samanaikaisesti tienattua palkkatuloa tarkastellaan tulorajaa vasten.

Käytännössä palkan täytyy olla huomattavasti suurempi kuin eläke, että kokonaisansiot lisääntyisivät ansiorajan ylittämisen jälkeen. Siksi suurin osa kehitysvammaisista tekee osa-aikatyötä.

Kehitysvammaliitto ja muut järjestöt ovat esittäneet kannustinloukun purkamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä ns. lineaarista mallia, jossa rajan ylittävä palkkatulo pienentää maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä asteittain, niin että kokonaisansio kasvaa.

On myös ehdotettu, että pitkäkestoinen palkaton avotyö kiellettäisiin lailla.

Irmeli Vuotilan mielestä ennakkoluuloistakin pitäisi jo hellittää:

– Antaisivat ihmisten edes kokeilla työtä. Pitäisi saada yrittää. Me olemme kaikki niin erilaisia.

Työeläke karttuu myös tutkinnosta

Yhä useampi kehitysvammainen opiskelee. Jos hän saa pelkästään Kelan työkyvyttömyyseläkettä, opintojen aikana karttuu valtion kustantamaa eläke-etuutta, kunhan esimerkiksi ammatillinen perustutkinto tulee suoritettua.

Kehitysvammaisille karttuu työeläkettä myös vanhempainraha- ja kotihoidontukiajalta.

Jos saa työeläkettä, niin samalta ajalta ei kartu eläkettä sosiaalietuuksien eikä opiskelun ajalta.

Tarkista ansiorajat

Työkyvyttömyyseläkettä saava voi työkykynsä mukaan ottaa työtä vastaan ja tienata eläkkeen rinnalla palkkatuloja. Ansiorajat on kuitenkin otettava huomioon.

Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä voi hankkia ansiotuloja 40 prosenttia entisestä ansiotasosta ilman vaikutuksia eläkkeen maksuun.

Osatyökyvyttömyyseläkkeensaaja voi ansaita 60 prosenttia entisestä ansiostaan ilman vaikutuksia eläkkeen maksuun.

Henkilökohtaisesta ansiorajasta riippumatta saa ansaita 784,52 €/kk ilman, että se vaikuttaa työeläkkeen maksamiseen. Ansioraja koskee myös Kelan työkyvyttömyyseläkettä.

Jos täyden tai osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja hankkii yli 60 prosenttia entisestä ansiotasostaan, eläke jätetään lepäämään ansiotyön ajaksi. Tällöin eläkkeen maksaminen keskeytetään enintään kahden vuoden ajaksi. Lisää Työeläke.fi:ssä.

Anne Iivonen

Antaisivat ihmisten edes kokeilla työtä. Pitäisi saada yrittää.

Irmeli Vuotila, työkyvytttömyyseläkeläinen