ASIANTUNTIJALTA

Perhevapaat eriarvoistavat työuria

Naisten ansiot jäävät selvästi jälkeen miesten ansioista jo työuran alku­vaiheessa. Yksi keskeinen syy on epätasaisesti jakautuvat perhevapaat, ­jotka eriarvoistavat työuria.

Perhevapaat jakautuvat edelleen hyvin epätasaisesti äitien ja isien kesken. Tuoreessa tutkimuksessamme, jossa tarkastelimme vuonna 1980 syntyneiden suomalaisten työurakiinnittymistä, selvisi, että 36 vuoden ikään mennessä äitien perhevapaista johtuvat työurakatkot olivat 13 kertaa pidemmät kuin isien.

Alle kolmevuotiaiden lasten äitien työssäkäyntiaste on Suomessa kansainvälisestikin verrattuna huomattavan matala. Äidit tosin palaavat usein tämän jälkeen muita maita useammin kokopäivätyöhön. Perhevapaat ovatkin työuran alkuvaiheessa merkittävin syy työurakatkoihin.

Työuran alkuvaiheen katkoilla on pitkä varjo. Ne vaikuttavat myöhempään työllistymiseen ja ansiokehitykseen, ja sitä kautta myös työeläkkeeseen. Eläkettä kertyy äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaajaksoilta yhtä paljon kuin jos olisi työssä, hoitovapaan ajalta sen sijaan huomattavasti vähemmän.

Mitä kauemmin siis hoitaa lasta kotona, sitä suurempi vaikutus sillä on eläkekarttumaan. Suurin syy naisten ja miesten eläke-eroihin löytyy sukupuolten välisistä palkkaeroista koko työuralla, mutta perheellistymiseen liittyvät työurakatkot, jotka keskittyvät naisille, lisäävät eroja.

Työmarkkinakiinnittyminen oli tutkimustulostemme mukaan vakaata suurimmalla osalla vuonna 1980 syntyneiden ikäluokassa. Tämä päti yhtä lailla naisiin ja miehiin. Osalla työmarkkinakiinnittyminen oli uran alkuvaiheessa kuitenkin hyvinkin heikkoa. Erityisesti matala koulutustaso, sairastelu ja työkyvyttömyysjaksot olivat yhteydessä suotuisalta työuralta tipahtamiseen. Naisten ja miesten välillä ei ollut uran alkuvaiheessa huomattavia eroja työpäivien määrässä.

Mutta jo 36 vuoden ikään mennessä naisten keskimääräiset, työuran alkuvaiheen yhteenlasketut ansiot jäivät vain 70 prosenttiin miesten ansioista. Tiedämme, että sukupuolittuneilla työmarkkinoilla on suuri merkitys palkkaeroihin, mutta mikä merkitys perhevapailla on?

Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurin osa vuonna 1980 syntyneistä naisista ja miehistä oli perheellistynyt 36 vuoden ikään mennessä. Lapsia oli niin vahvasti kuin heikostikin työmarkkinoille kiinnittyneillä.

Vahvasti kiinnittyneiden naisten lapsiluku oli kuitenkin keskiarvoa matalampi, kun taas miehistä juuri vahvasti työelämään kiinnittyneet saivat eniten lapsia. He myös käyttivät isistä eniten isyys- ja vanhempainvapaita. Äidit käyttivät äitiys- ja vanhempainvapaita suunnilleen yhtä paljon riippumatta heikosta tai vahvasta työmarkkinakiinnittymisestä.

Sen sijaan erot kotihoidon tuen käytössä olivat äitien keskuudessa huomattavat. Vahvasti työmarkkinoille kiinnittyneet äidit käyttivät kotihoidon tukea huomattavasti heikosti kiinnittyneitä vähemmän. Sama ilmiö oli havaittavissa myös isillä, joiden lasten pitkästä kotihoidosta johtuvat työurakatkot tosin olivat huomattavasti harvinaisempia kuin äideillä.

Ensimmäiset arviot perhevapaiden vaikutuksesta äitien palkkakehitykseen viittaavat – kuten monet aiemmatkin tutkimukset – siihen, että nimenomaan perhevapaan pituudella on väliä. Mitä pidempään äidit olivat perhevapailla, sitä heikompaa oli heidän työmarkkinakiinnittymisensä ja ansiokarttumansa.

Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen on toivottavaa tasa-arvoisemman työelämän ja työurien kannalta. Tasa-arvoinen vanhemmuus ja lapsen oikeus molempien vanhempien hoivaan on kuitenkin vähintään yhtä toivottavaa.

Perhepolitiikan keinoin voidaan tukea perhevapaiden tasaisempaa jakautumista äitien ja isien kesken. Mahdollisia, muissa maissa käytössä olevia keinoja ovat esimerkiksi tietyn osuuden korvamerkitseminen kummallekin huoltajalle tai vanhempainvapaiden joustavoittaminen.

Niin sanotut isäkiintiöt ovat tutkitusti nostaneet isien pitämien perhevapaiden osuutta monissa maissa, mutta myös lisänneet isän osallisuutta lasten- ja kodinhoidossa perhevapaiden jälkeenkin esimerkiksi Saksassa.

Perhepolitiikan linjauksilla annetaan myös perheille ja työnantajille signaali siitä, että isien hoiva on yhtä lailla toivottavaa kuin tarpeellistakin. Äitien työmarkkina-asema on tässä yhtälössä yksi argumentti monista.

Kati Kuitto, Erikoistutkija, Eläketurvakeskus

Kati Kuitto

Erikoistutkija

Eläketurvakeskus

Janne Salonen,
Ekonomisti,
Eläketurvakeskus

Janne Salonen

Ekonomisti

Eläketurvakeskus

Tutkimus ilmestyy kevättalvella

Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 1980 syntyneiden miesten ja naisten työurakiinnittymisen polkuja uran alkuvaiheessa ja perhevapaiden merkitystä.

Henkilöt olivat tarkastelujaksolla 25–36-­vuotiaita.

Tutkimus ilmestyy 12. huhtikuuta Yhteis­kuntapolitiikka-lehdessä 2:2019.

Äitien perhevapaista johtuvat työurakatkot olivat 13 kertaa pidemmät kuin isien.