LUUPIN ALLA

Jakamistalous

ponnistaa alustoilta

Ansiotyön muodot muuntuvat työelämän muutoksessa. Onko kyse työstä vai yrittäjätoiminnasta, kun tienaa tuloja jakamistalouden alustoilla?

teksti kimmo kontio | kuva iStock, antti karkiainen

Jakamistalous elää siitä vaihdannasta, kun tavara tai palvelu löytää tarvitsijansa. Tämä jakamistaloudeksi nimetty ilmiö vaikuttaa niin tarjoajiinsa, käyttäjiinsä kuin myös viranomaisten tehtäviin.

Vaikeasti määriteltävä, palkkatyön ja yrittämisen raja­mailla liikkuva kevytyrittäjyys, on saanut kirjaimellisesti yhden kasvualustan jakamistaloudesta. Tällainen toiminta perustuu yhä useammin digitaalisiin alustoihin.

Monimuotoinen jakamistalous

Monella on entuudestaan tuttua etsiä tai tarjota palveluita tai tavaroita esimerkiksi kaupan ilmoitustaululla. Nykyään yhä useampi käyttää nastoilla ilmoitustauluun kiinnitettävien paperilappujen sijaan verkkopalveluiden ja sosiaalisen median (some) kanavia.

Ilmiönä alustatalous on tullut Suomeen muualta. Sellaiset globaalit tuotemerkit, kuten majoitusta välittävä Airbnb ja taksialan Uber lienevät suuren yleisön mielessä paljon tunnetumpia kuin alustatalous.

– Mainitut nimet mielletään jopa koko jakamistalouden synonyymeiksi, vaikka ne pystyvät määrittelemään lähes yksipuolisesti alustoillaan tapahtuvan jakamisen ehdot, sanoo Mikko Kotiranta Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä (HTSY).

HTSY kerää tietoa, selvittää ilmiöitä ja tukee viranomaisia harmaan talouden vastaisessa työssä.

Jakamistalous toimii digitaalisilta alustoilta, jollainen voi olla nettisivu, sovellus tai vastaava. Alustojen tarjoama palvelu tuottaa avoimia vaihdantapaikkoja yksityishenkilöiden omaisuuden, tavaroiden tai palvelujen satunnaiselle tai väliaikaiselle käytölle.

Kotiranta kertoo, että Suomessa toimii lähemmäs kolmekymmentä kotimaista jakamistalousalustaa, joista saa käsitystä osoitteesta Jakamistalous.fi.

Meillä on vielä vähän kaupallisia alustoja useisiin muihin maihin verrattuna. Suomessa jakamistaloutta harjoitetaan paljon some-ryhmien kautta.

Alustat yrityksiä, liittyjät yksityisiä

Jakamistalouden alustapalveluita ylläpidetään kuitenkin ammattimaisesti. Kuitenkin näiden alustojen kautta yleensä yksityishenkilöt tarjoavat tavaroitaan ja palveluitaan toisille yksityishenkilöille.

– Lisäksi tällaisen toiminnan tunnistaa sen pienimuotoisuudesta ja siitä, ettei sillä tavoitella merkittävää taloudellista hyötyä, Kotiranta toteaa.

Alustatalousyritysten toiminta perustuu jäsen-, käyttö- tai palvelumaksuihin. Joihinkin alustoihin liittyminen on sinänsä ilmaista, mutta palveluista peritään maksu.

Kotirannan mukaan alustojen kautta palveluitaan tai tavaroitaan jakavat ovat pääasiassa yksityishenkilöitä, kuten niitä käyttävätkin.

Jakamistalouden paletti jakautuu neljään luokkaan: liikkumisvälineet ja kuljetukset, majoitus ja tilat, keikkatyö ja tavaroiden vuokraus. Tätä jaottelua käytettiin Jakamistalousinfo.fi-portaalissa.

Omistusoikeus ei jakamistaloudessa siirry, koska silloin olisi kysymys kaupasta.

Velvoitteet sidoksissa toimintaan

Kestävän kehityksen kannalta toimitaan järkevästi, kun muuten vajaakäytössä olevat tavarat tai tilat hyödynnetään aiempaa paremmin.

Usein alustatalous täydentää ruuhkahuippujen kysyntäpiikkejä. Tällöin tarkoitetaan esimerkiksi vajaakäytössä olevia resursseja.

– Silti vastaavia palveluita tuottaville yrittäjille toiminta näyttäytyy usein eri säännöin tapahtuvana­ ­kilpailuna, sanoo kehityspäällikkö Markus Palomurto Eläketurvakeskuksesta.

Palomurto työskentelee vakuuttamisen valvonnan asiantuntijatehtävissä.

Toiminnan kasvaessa ja säännöllistyessä varsinaisen yrittäjyyden suuntaan, jakamistalouden tekijöiden kannalta olisi tärkeää alkaa huolehtia veroista, vakuutuksista ja muista toiminnassa vaadittavista velvoitteista.

– Lakisääteisten velvoitteiden kannalta sillä ei ole merkitystä, miten kontakti asiakkaaseen saadaan aikaiseksi. Merkityksellistä sen sijaan on toiminnan luonne, työpanoksen arvo ja toiminta-aika, Palomurto toteaa.

Työeläkelainsäädännön mukaan henkilön kuuluu ottaa itselleen YEL-vakuutus, kun työpanoksen arvo vuodessa ylittää 7 800 euroa ja toiminta jatkuu yli neljä kuukautta.

Palomurron mukaan kriittiseksi kohdaksi jää usein toiminnan satunnaisuus tai väliaikaisuus. Jakamistalou­dessa toimitaan usein ilman Y-tunnusta. Työeläkevalvonta on tällaisissa rajatapauksissa joskus hankalaa.

– Yritystoiminnan harjoittaminen alustaa hyödyntäen ei poista esimerkiksi vakuuttamisvelvollisuutta. Jos toiminta ei ole aivan satunnaista ja harrastuksenomaista, kannattaa vakuuttamisvelvollisuus selvittää, tiivistää Palomurto.

Alusta tarjoaa yrittämisestä kiinnostuneelle usein hyvän mahdollisuuden päästä kokeilemaan ideoitaan ja omaa työtään. Sekä jakamaan palveluita ilman markkinointiin ja muuhun oheiseen tarvittavia alkukuluja.

Toiminnan vakiintuessa se näyttää viranomaisten silmissä normaalilta yritystoiminnalta kaikkine siihen liittyvine piirteineen.

Jakamistalousinfo.fi sivusto avattu

Jakamistalousinfo.fi sivusto palvelee suomeksi ja ruotsiksi sekä piakkoin myös englanniksi.

Sivuston sisällöstä vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Verohallinto, ­Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Eläketurvakeskus.

Jakamistalousinfo.fi.

Ohjeita jakamistaloudesta

Jakamistalousinfo.fi kokoaa verkkosivustona yhteen eri viranomaisten jakamistalouteen liittyviä ohjeita ja tietoa lakisääteisistä velvoitteista.

– Kokosimme eri viranomaisten edustajia rakentamaan uutta sivustoa ja tarjoamaan ohjeita ja vinkkejä jakamistalouden toimijoille, kertoo työryhmää vetänyt johtava asiantuntija Anu Laitinen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

Laitisen mukaan monimutkaisten pykälätekstien ja kieltojen sijaan sivusto palvelee asiakasta jakaen tietoa toimijalähtöisesti.

– Viranomaisten yhteisen sivuston tavoitteena on tarjota tietoa erityisesti lakisääteisistä velvoitteista, helpottaa niiden hoitamista ja ehkäistä jakamistalouteen mahdollisesti liittyviä väärinkäsityksiä.

Portaali tarjoaa neuvoa ja ohjeita jakamistalouden yleisimmiltä toimialoilta. Ne on ryhmitelty neljään pääluokkaan: liikkuminen ja kuljetukset, majoitukset ja tilat, keikkatyö sekä tavaroiden vuokraus.

Lisäksi mukana on käyttäjäpalautteen mukana täydentyvä Usein kysytyt kysymykset -osio.

Kimmo Kontio

Merkityksellistä on toiminnan luonne, työpanoksen arvo ja toiminta-aika.

Markus Palomurto

kehityspäällikkö, Eläketurvakeskus

Toiminnan

tunnistaa sen pienimuotoisuudesta.

Mikko Kotiranta

Harmaan talouden selvitysyksikkö,

Verohallinto