REPORTAASI

Kaikkien aikojen

eläkepuhallus

Ruotsin suurin talousrikosvyyhti koettelee maan eläkejärjestelmää. Kahden premie­pension-eläkkeitä hoitavan yhtiön epäillään lypsäneen toista sataa miljoonaa euroa eläkesäästäjiltä. Nyt markkinavoimille avoimen järjestelmän valvontaa ollaan kiristämässä, mutta onko suunniteltu lainsäädäntö riittävän tiukka?

teksti Antti Karkiainen kuvat Jonas Ekströmer/ Lehtikuva

Vaikuttaa siltä, että valvonta on ollut olematonta ja usko yritysten toimintaan naiivia, pohtii Eleonora Stolt, 34.

Hän on piipahtanut kahville lapsensa Ellin­ kanssa Stureplan Gallery -ostoskeskukseen. Stolt ei ole seurannut jännitysnäytelmää kovin tarkkaan, mutta tietää, että hänen omat säästönsä ovat turvassa valtion AP7 Såfa -rahastossa. 150 000 ruotsalaisen tilanne on toinen.

Ruotsin eläkeviranomaisen Pensionsmyndighetenin mukaan yhteensä toista sataa miljoonaa euroa eläkesäästäjien rahaa on huijattu poikkeuksellisen häikäilemättömillä keinoilla.

Epäillyt rikokset liittyvät lakisääteisen työeläketurvan itsesijoitettavaan osaan. Stolt ja muut ruotsalaiset voivat sijoittaa osan eläkemaksuistaan yksityisiin premiepension-rahastoihin. Rahastoja voi seurata ja vaihdella itse vaikkapa puhelimeen asennettavan sovelluksen avulla. Jos valinnanvapautta ei Stoltin tavoin halua käyttää, rahat ohjataan valtion oletusrahastoon.

Toistaiseksi paljastuneet huijaukset koskevat kahta rahastoeläkkeitä hallinnoivaa yhtiötä, mutta uusia epäselvyyksiä on ilmennyt kolmessa muussakin yhtiössä.

Asiakkaita huijatuilla tunnuksilla

Vyyhti alkoi purkautua vuonna 2015, kun Pensionsmyndigheten alkoi saada asiakaspalveluunsa yhteydenottoja­ Falcon Funds -yhtiön aggressiivisesta puhelinmarkkinoinnista. Ihmetystä herätti erikoinen yhtälö: rahasto tuotti poikkeuksellisen huonosti, mutta asiakaskunta kasvoi hurjaa vauhtia.

– Pian ilmeni, että asiakkaiden varoja siirreltiin heidän tietämättään Falconin rahastoon, kertoo rahastoja tutkiva tarkastaja, Per Brante Pensionsmyndighetenistä.

Nauhoittamalla salaa asiakaspuheluita kävi ilmi, että puhelinmyyjät huijasivat ihmisiltä kirjautumistunnuksia premiepension-palveluun. Puhelun jälkeen varat siirrettiin kylmäverisesti Falconin rahastoon.

Joissain tapauksissa puhelinmyyjät esiintyivät Pensionsmyndighetenin asiakaspalvelijoina.

– He väittivät, että AP7-rahasto on menossa konkurssiin ja varat kannattaa välittömästi siirtää Falconiin. Näillä metodeilla he tekivät miljoonia kruunuja päivässä, kertoo Brante.

Tämä oli kuitenkin vasta jäävuoren huippu. Vuoden 2016 aikana pinnan alta paljastuivat Maltalla toimineen rahaston hämärät sijoitusjärjestelyt. 150 miljoonaa euroa eläkkeensäästäjien varoista on saatu takaisin, 80 miljoonaa euroa on hävinnyt kuin tuhka tuuleen.

– Kun Falconia vastaan saatiin riittävästi todistusaineistoa, käynnistimme kaikkia rahastoja koskevat tutkimukset. Allra oli ensimmäisenä listalla. Kaikki merkit olivat ilmassa, kertoo Brante.

Alkuvuodesta 2017 Svenska Dagbladet paljasti Allra Sverige AB -yhtiön laajan premiepension-huijauksen. Viimeistään tuolloin ruotsalaisille selvisi myös rahastoeläkejärjestelmän porsaanreiät.

Valvonta on ollut mahdotonta

Kun Ruotsin rahastoeläkkeet avattiin kilpailulle vuonna 2000, pandoran lipas aukesi. Vapautta markkinoitiin näyttävästi ja kaksi kolmesta eläkevakuutetusta tarttui tilaisuuteen. Markkinat vastasivat kysyntään tarjonnalla: rahastojen määrä kaksinkertaistui vuosikymmenessä nykyiselle yli 800 rahaston tasolle.

Samalla järjestelmän aktiivisesta valvonnasta tuli mahdotonta, eikä se lainsäädännön mukaan aina edes kuulu Ruotsin viranomaisille. Rahastoyhtiö voi perustaa rahaston mihin tahansa EU-maahan, vaikkapa Luxemburgiin. Valvonnasta vastaavat paikalliset viranomaiset.

– Jos Luxemburgista näytetään vihreää valoa ja rahasto täyttää muut kriteerit, se on otettava mukaan, kertoo Dan Lucas, eläkejärjestelmää pitkään seurannut Dagens Nyheterin taloustoimittaja.

Juuri näin Allra teki. Luxemburgiin perustetun Allra Assett Managementin jälkeen Dubaihin perustettiin välittäjäyhtiö. Allra International Limitedin ainoa tehtävä oli lypsää eläkesäästäjien rahat.

Käytännössä yhtiö osti halvalla vaikeasti arvioitavia sijoitusinstrumentteja Natixis-investointipankilta ja myi ne kalliilla Luxemburgin rahastolle, siis eläkesäästäjille.

– Sijoitukset olivat arvottomia, sama kuin myisit vuoden 1986 Volkswagenin Bentleynä, kertoo Lucas.

Voitot kotiutettiin emoyhtiöön, josta johtajat, etunenässä perustaja Alexander Ernstberger, nostivat ne luksuselämänsä polttoaineeksi. Pensionsmyndigheten arvioi vuonna 2012 alkaneiden huijausten laajuudeksi 50–60 miljoonaa euroa.

Luottamus eläkejärjestelmään ennallaan

Allran paljastuttua huijausvyyhti on ollut median kestoaiheita. Etenkin Ernstbergerin huikentelevaa elämäntyyliä ökyhuviloineen, Porscheineen ja helikoptereineen on esitelty näyttävästi mediassa.

Ihmiset ovat olleet oikeutetusti vihaisia. Lisäkierroksia tarinaan on tuonut Ruotsin entinen oikeusministeri Thomas Bodström. Hän istui Allran hallituksessa, ennen kun yhtiön varat jäädytettiin.

Tilanteeseen nähden Pensionsmyndighetenin mediasuhteita hoitava Jimmy Larsson Hagberg vaikuttaa rennolta.

Skandaali on koskettanut lähes jokaista talon työntekijää johdosta suorittavaan portaaseen. Kiirettä olisi riittänyt muutenkin: laitoksessa on valmisteltu ahkerasti Ruotsin eläkeuudistusta.

Rikosvyyhdin kokoluokan huomioiden voisi olettaa, että luottamus Ruotsin eläkejärjestelmään on romahtanut. Tai ainakin laskenut merkittävästi.

– Itse asiassa saimme juuri 2017-lukemat. Kumma kyllä luottamus ei ole heilahtanut suuntaan eikä toiseen, ihmettelee Larsson-Hagberg.

Hän ei osaa selittää mittauksen tulosta. Kohun lisäksi muukin eläkekeskustelu on ollut raflaavaa läpi vuoden. Hän kuitenkin arvelee, että viranomaisten nopea ja jämpti toiminta on saattanut vaikuttaa lukemiin.

Toiminta on tosiaan ollut nopeaa kriisin jälkeen. Rahastoeläkkeitä koskevan lakipaketin valmistelu aloitettiin heti Falcon-tutkinnan valmistuttua lokakuussa 2016.

Seurauksena Ruotsin eläketyöryhmä sai pöydälleen 30 kohdan ohjelman, jonka uskotaan tukkivan järjestelmän porsaanreiät. Kuudesta puolueesta koostuva työryhmä hyväksyi esityksen sellaisenaan joulukuussa 2017 osana laajempaa eläkeuudistusta. Uusi laki tulee todennäköisesti voimaan jo heinäkuussa.

Lakiuudistus karsii yli 300 rahastoa

30 kohdan ohjelman on tarkoitus parantaa kuluttajansuojaa monin tavoin. Esimerkiksi viranomaiset saavat enemmän resursseja ja valtuuksia rahastoeläkkeiden valvontaan.

– Pensionsmyndigheteniin on jo perustettu uusi osasto, joka keskittyy pelkästään rahastojen valvontaan, kertoo Larsson Hagberg.

Myös rahastojen ehtoja kiristetään merkittävästi. Niillä on jatkossa oltava vähintään kolmen vuoden historia ja yli 50 miljoonan euron varallisuus. Lisäksi puolet varoista on oltava sijoitettuna premiepension-järjestelmän ulkopuolella.

Uudet ehdot karsivat järjestelmästä arviolta yli 300 rahastoa. Kuluttajansuojaa parannetaan myös ihmisiä herättelemällä: eläkkeensäästäjien on vahvistettava rahastovalintansa tasaisin väliajoin.

– Tämä on erittäin hyvä asia. Sijoittaminen vaatii aktiivista tuottojen ja kulujen seurantaa. Näin vältytään siltä, että teet valinnan ja unohdat rahat huonosti menestyvään rahastoon, arvioi Lucas.

Eläkejärjestelmä on pyhä lehmä

Ilta Tukholman keskustassa alkaa pimentyä. Normalmtorgetin läpi illanviettoon pyyhältävä Beatrice Jahn uskoo, että eläkeskandaalissa nähdään vielä uusia paljastuksia.

– Aivan varmasti, tämä ei jää tähän. Lainsäädäntö on ollut liian lepsua.

Tulevaan rahastoeläkeuudistukseen hän ei osaa ottaa kantaa.

– Toivotaan parasta, ainakin se on parannus nykytilanteeseen.

Nykytilannetta on jatkunut jo kohta 20 vuotta. Herää kysymys, miksi rahastoeläkkeisiin ei ole puututtu aikaisemmin?

Pensionsmyndighetenin Larsson Hagbergilla on vastaus: Ruotsin eläkejärjestelmä on kuin pyhä lehmä Intiassa.

– Mitään muutoksia ei voi tehdä, jos kuusi puoluetta ei pääse asioista täyteen yhteisymmärrykseen. Tarvittiin tällainen skandaali, jotta säännöt saatiin muutettua.

Aika näyttää onko uudistus riittävä. Dagens Nyheterin toimittaja Dan Lucas pitää tiukentuvia ehtoja hyvänä alkuna, mutta huomauttaa, että järjestelmään jää edelleen yli 500 rahastoa.

– Tilanne muuttuu olennaisesti vasta, kun rahastoja on 10–15 kappaletta. Uskon, että näin tulee myös käymään. 10 vuoden päästä valtiolla on huomattavasti suurempi rooli rahastoeläkkeissä.

Kävi ilmi, että puhelinmyyjät huijasivat ihmisiltä kirjautumistunnuksia premiepension-palveluun.

Per Brante, Pensionsmyndighetenin tarkastaja

Sijoitukset olivat arvottomia, sama kuin myisit vuoden 1986 Volkswagenin Bentleynä.

Dan Lucas, Dagens Nyheterin toimittaja

Eleonora Stolt pitää premiepension järjestelmän valvontaa olemattomana.
Eleonora Stolt pitää premiepension järjestelmän valvontaa olemattomana.
Pensionsmyndighetenin tarkastaja Per Brante tutkii rahastoihin liittyviä väärinkäytöksiä.
Pensionsmyndighetenin tarkastaja Per Brante tutkii rahastoihin liittyviä väärinkäytöksiä.
Taloustoimittaja Dan Lucas on seurannut Ruotsin rahastoeläkejärjestelmää alusta asti.
Taloustoimittaja Dan Lucas on seurannut Ruotsin rahastoeläkejärjestelmää alusta asti.
Jimmy Larsson Hagberg hoitaa Pensionsmyndighetenin mediasuhteita.
Jimmy Larsson Hagberg hoitaa Pensionsmyndighetenin mediasuhteita.
Beatrice Jahn ­uskoo, että eläkeskandaalissa nähdään vielä uusia paljastuksia.
Beatrice Jahn ­uskoo, että eläkeskandaalissa nähdään vielä uusia paljastuksia.

Premiepension – jokainen on eläkesijoittaja

Ruotsin rahastoeläkemaksu on 2,5 prosenttiyksikköä vanhuuseläkemaksusta (18,5 prosenttia). Se maksetaan eläkekaton alittavista ansiotuloista. Rahastoeläke (premiepension) kertyy työuran aikana yksilölliselle eläketilille, ja sitä voi nostaa 61 ikävuodesta alkaen.

Eläkerahat voi sijoittaa premiepension-järjestelmään hyväksyttyihin rahastoihin. Jos valintaa ei halua tehdä, rahat ohjataan valtion AP7 Såfa -rahastoon.

Tarjolla on yli 800 eläkeviraston hyväksymää rahastoa, joita hallinnoi reilut 100 sijoitusyhtiötä. Moni pitää rahaston, johon on liittynyt. Noin puolet eläkesäästäjistä on tehnyt aktiivisen rahastovalinnan (2016). Näiden yhteenlaskettu pääoma on noin 70 prosenttia koko järjestelmän pääomasta. Järjestelmässä on varoja 87 miljardia euroa.

Valtion AP7-rahasto on onnistunut sijoitustoiminnassaan paremmin kuin yksityiset keskimäärin.