Pallo

hallussa

Pallo hallussa kokoaa eri lähteistä ulkomaiden eläkeuutisia ja maaesittelyn. Aiheesta laajemmin Etk.fi > Eläkejärjestelmät > Muiden maiden eläkejärjestelmät

Kari Lindstedt

Informaatikko

ARGENTIINA

Eläkeuudistuksesta rajuja mielenosoituksia

Eläkeuudistus nostatti Argentiinassa väkivaltaisimmat mielenosoitukset vuosikausiin.

Mielenosoittajat kivittivät poliiseja ja käyttäviä räjähteitä. Poliisi käytti kyynelkaasua ja kumiluoteja. Ainakin 100 ihmistä loukkaantui.

Konservatiivipuolueen ajama uudistus nostaa miesten eläkeikää 65:stä 70:ään ja naisten 60:sta 63:een. Samaan aikaan eläkkeiden laskemiseen käytetyn laskukaava uudistetaan niin, että sen odotetaan pienentävän eläkkeitä.

Eläkkeet sidotaan kuluttajahintoihin, eikä enää verotuloihin ja palkankorotuksiin.

Presidentti Mauricio Macrin mukaan uudistus tehtiin, jotta valtion alijäämää saadaan korjattua.

BBC 19.12.

ISO-BRITANNIA

Keikkatyöläisten eläkkeet huonossa jamassa

Vakuutusyhtiö Zurich Insurancen mukaan keikkatalouden yleistymisestä voi seurata suuria ongelmia, sillä keikkatöistä ei säästetä tarpeeksi tulevaisuuden eläkkeisiin.

Britanniassa keikkatyöläisiä ja itsensä työllistäjiä on viisi miljoonaa. He tekevät freelance- tai yrittäjätyötä tai ovat töissä nollasopimuksella. Tyypillisesti he ovat työmarkkinoilla sovittavien lisäeläkkeiden ulkopuolella.

Britanniassa on vuodesta 2016 alkaen ollut käytössä järjestely, jossa palkansaajat liittyvät automaattisesti lisäeläkejärjestelmään. Valtaosa, 90 prosenttia työntekijöistä, on myös pysynyt siellä. Zurichin raportin mukaan keikkatyöläisten tilannetta pitäisi parantaa laajentamalla järjestely myös heille.

Independent 8.11.

ALANKOMAAT

Lohkoketjua testataan eläkkeiden hallinnoinnissa

Hollantilaiset eläkeyhtiöt APG ja PGGM ovat kehittäneet prototyypin eläkkeiden hallinnointisovelluksesta, joka hyödyntää lohkoketjutekniikkaa, tarkemmin sanottuna hajautettua tilikirjaa. Lohkoketjuteknologia on povattu olevan yhtä suuri asia kuin internet.

Lohkoketju mahdollistaa hajautetun ja läpinäkyvän tietojen siirron ja tallennuksen. Sen ansiosta tekniset virheet vähenevät, välikäsiä poistuu ja hallinnolliset kustannukset pienenevät.

APG rakentaa prototyyppiä pala palalta. Tavoitteena on saada rakennettua rinnakkainen järjestelmä nykyiselle hallinnointijärjestelmälle. Vaikka tulokset ovat lupaavia, tekniikan käyttöönotto on vielä kaukana. Edessä on niin teknisiä kuin laillisiakin haasteita.

IPE 16.10.

Ruotsi

Eläkeiän alaraja nousee 64 vuoteen

Puolueet ovat päässet Ruotsissa sopuun eläkeiän nostamisesta. Alaraja nousee nykyisestä 61:stä 64 vuoteen.

Eläkeikäraja nousee portaittain. Vuonna 2020 ikäraja on 62 vuotta, vuonna 2023 se on 63 vuotta ja lopulta 64 vuotta vuonna 2026. Yläikäraja nousee vuoteen 2023 mennessä 67:stä 69 vuoteen.

Samalla uusitaan myös paljon kritisoitua rahastoeläkejärjestelmää. Rahastoille asetettavia vaatimuksia kiristetään ja rahastoja karsitaan.

Muutoksiin kuuluu myös takuueläkkeen ikärajan nousu 65 vuodesta 66 vuoteen, mitä sovun ulkopuolelle jäänyt vasemmistopuolue kritisoi. Työnantajien kattojärjestö Svenskt Näringsliv on puolestaan tyytymätön siihen, että töissä olisi oikeus jatkaa 69 ikävuoteen saakka.

SVT 13.12.

Saksa

Naisten eläkkeet puolet miesten eläkkeistä

Miehet saavat Saksassa yli tuplasti vanhuuseläkettä suhteessa naisiin, paljastaa Hans Böckler -säätiön tulonjakotutkimus.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lakisääteisen eläkejärjestelmän lisäksi myös ammatillisia ja yksilöllisiä lisäeläkkeitä.

Suuri ero johtuu tutkijoiden mukaan perinteisistä jaoista työmarkkinoilla. Miehiin verrattuna naiset pitävät pidempiä vapaita hoitaakseen lapsia ja ikääntyviä sekä työskentelevät useammin osa-aikaisesti, jolloin eläkettä kertyy heikommin.

Työelämässä olevien miesten ja naisten ero lakisääteisessä eläkekertymässä on 24 prosenttia miesten hyväksi, mikä on selvästi vähemmän kuin jo eläkkeellä olevilla. Tasa-arvoon on vielä matkaa.

The Local.de 14.12.

maaesittely


Kanada

Väkiluku: 36 miljoonaa

Elinajan odote: 82 vuotta

Eläkeikä: 65 vuotta

Kanadassa matala eläkekatto

Lakisääteinen eläketurva koostuu Kanadassa työeläkkeestä (CPP) ja kansaneläkkeestä (OAS). Työmarkkinoilla ja lisäeläkkeillä on merkittävä asema kokonaiseläkkeen muodostumisessa, koska lakisääteisissä järjestelmissä on matala eläkekatto.

Työeläkkeen enimmäismäärä on vain noin 760 euroa kuukaudessa. Työeläkkeen lisäksi maksetaan noin 400 euron kansaneläkettä, jos vuositulot jäävät alle 50 000 euron.

Québecin provinssilla on oma erillinen työeläkejärjestelmänsä, joka vastaa pääosin Kanadan järjestelmää. Kanadan ja Québecin työeläkejärjestelmien välillä on käytössä niin sanottu viimeisen laitoksen periaate samaan tapaan kuin Suomessa.

Työeläkkeet rahoitetaan työntekijöiltä ja työnantajilta perityillä eläkemaksuilla, joka on 9,9 prosenttia nettotuloista. Maksu jaetaan tasan työntekijöiden ja työnantajien kesken. Maksuja maksetaan tulorajojen väliin jäävästä osasta. Alaraja on noin 2 300 ja yläraja noin 37 000 euroa.

Eläkerahastojen arvo työeläkejärjestelmässä on noin 220 miljardia euroa.

Lisäeläkkeiden merkitys korostuu Kanadassa etenkin suurituloisilla. Työmarkkinaeläkkeiden kattavuus on korkea julkisen sektorin työntekijöillä, mutta matala yksityisillä aloilla. Lisäeläkkeistä ­sovitaan usein eri alojen työehtosopimuksissa.

Yleisimpiä yksilöllisen eläkesäästämisen muotoja ovat rekisteröidyt eläkevakuutukset (RRSP). Ne ovat verovähennyskelpoisia ja edellyttävät työ- tai ansiotuloja.

Eläkejärjestelmän hallinto on hajautettu sosiaaliministeriölle, Service Canada -organisaatiolle sekä veroviranomaiselle.