minä väitän

Vakuutuslääkäreistä ei päästä eroon

Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki vertasi Työeläkevakuuttajat Telan ja Finanssialan tilaisuudessa vakuutuslääkärijärjestelmää ylioppilastutkintolautakuntaan. Lautakunnan sensoreiden antamat ylioppilastodistuksen arvosanat koetaan tasa-arvoisemmiksi verrattuna tilanteeseen, jossa lukion opettajat itse antaisivat arvosanat.

Lautakunnan tehtävä on lakisääteinen ja keskeinen tavoite on varmistaa arvosanojen oikeudenmukaisuus ja tasalaatuisuus. Eläkevakuuttajien tehtävä on hiukan samanlainen.

Yhteiskunta on antanut eläketurvan toimeenpanon yksityisten eläkevakuuttajien tehtäväksi. Siinä roolissa tehtävämme on myöntää ja maksaa eläkkeet niihin oikeutetuille. Vanhuuseläkkeen kohdalla eläkeoikeuden arviointi on selkeää, ikä ja aiempi työhistoria määrittävät sekä eläkeoikeuden että eläkkeen määrän.

Harkintaa vaativissa eläkkeissä arviointi on vaikeampaa ja sen pohjaksi tarvitaan erilaiset selvitykset.

Lain mukaan työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vakuutetulle, jonka työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi riittävästi alentunut. Eläkeoikeuden arviointi perustuu siis terveydentilan muutokseen. On kai luonnollista, että tätä muutosta arvioi lääketieteellisen koulutuksen saanut henkilö, eivätkä esimerkiksi juristit tai ekonomit päätä eläkeoikeudesta.

Eläketurvakeskuksen matemaatikko Kaarlo Reipas laski, mitä seuraisi, jos kaikki työkyvyttömyyseläkehakemukset hyväksyttäisiin. Tällä hetkellä 28 prosenttia uusista hakemuksista hylätään.

Jos kaikille hakijoille myönnettäisiin työkyvyttömyyseläke, eläkkeen saajien lukumäärä nousisi 10 vuodessa 50 000 henkilöllä ja työeläkemaksua pitäisi korottaa 1,8 prosenttiyksikköä. Ja tässä laskelmassa ei ole mukana ekonomistien kuvaamia dynaamisia vaikutuksia eli jos sana eläkkeen saamisen helppoudesta leviäisi, hakijoiden määrä kenties lisääntyisi.

Vakuutuslääkäreiden tehtävä ei ole säästää eläkekustannuksia, todettakoon tässäkin nyt selvästi. Sen sijaan: heidän tehtävänään on huolehtia eläkkeiden myöntämisestä lainmukaisesti. Tässä roolissa heidän työtään valvovat muutoksenhakuelimet, Finanssivalvonta, aluehallintovirasto ja myös julkisuus.

Ja ammuttakoon tässä alas toinenkin väärä mielikuva: asiantuntijalääkäreiden palkkaus ei ole mitenkään sidoksissa heidän tekemiensä hylkäyspäätösten määrään.

Hakijoiden tasa-arvon lisäksi vakuutuslääkäri­järjestelmää voidaan perustella myös työnjakokysymyksillä. Hoitavan lääkärin tehtävä on sananmukaisesti hoitaa, yrittää parantaa potilaansa. Vakuutuslääkäri ei hoida, vaan ottaa kantaa toimeentulo­etuuksien saamiseen.

Vakuutuslääkäri on sosiaalivakuutusjärjestelmän asiantuntija, joka tuntee lainsäädännön (muun muassa 11 erilaista työkyvyttömyysmääritelmää) ja muutoksenhakuelinten linjaaman sovelluskäytännön.

Jos vakuutuslääkäreistä ei päästä eroon, on opittava elämään tämän järjestelmän kanssa.

Kansalaisten kokema ja poliitikoillekin välittyvä epäluottamus on todellista. Järjestelmä koetaan etäiseksi, kasvottomaksi ja hakijan ja hoitavan lääkärin näkemykset sivuuttavaksi.

Luottamuksen parantamiseksi tarvitaan lisääntyvää vuoropuhelua vakuutuslääkäreiden, muun terveydenhuollon ja kansalaisten kesken.

Ratkaisujen perusteluiden parantaminen, järjestelmän avoimuuden lisääminen, hakijoiden oman hakemuksen seurantamahdollisuuden parantaminen ja ylipäätään hakijoiden oman osallisuuden lisääminen ratkaisuprosessissa ovat asioita, joissa toivoisi päästävän eteenpäin.

Jukka Kivekäs

Palstalla vieraileva kirjoittaja ottaa kantaa eläkekeskusteluun.

Jukka Kivekäs

KUKA?

Jukka Kivekäs

Ikä: 63-vuotias

Koulutus: Lääketieteen ja kirurgian tohtori, vakuutuslääketieteen ­dosentti

Työ: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri.

Luottamuksen parantamiseksi tarvitaan lisääntyvää vuoropuhelua.