LUUPIN ALLA

Eläkeneuvoja Ritva-Liisa Åman (vas.) kohtaa asiakastyössä samoja aiheita, mitä ekonomisti Satu Nivalainen (oik.) tarkastelee eläkeaikeita koskevassa tutkimuksessa.
Eläkeneuvoja Ritva-Liisa Åman (vas.) kohtaa asiakastyössä samoja aiheita, mitä ekonomisti Satu Nivalainen (oik.) tarkastelee eläkeaikeita koskevassa tutkimuksessa.

Milloin eläkkeelle?

Kun palkansaaja päättää, milloin hän jää eläkkeelle, sitä päätöstä ei hevillä muuteta. Eläkeaikeiden ja toteutuneen eläkeiän välillä on vahva yhteys, arvioi Eläketurvakeskuksen ekonomisti Satu Nivalainen.

teksti Peter Lindström | kuvat Vesa Laitinen

Eläkkeelle siirtymistä suunnitellaan hyvissä ajoin

Palkansaajien eläkeaikeiden ja toteutuneen eläkeiän välillä on vahva yhteys.

Eläkesuunnitelmien pahimpana uhkana vaanii työttömyys, arvioi ekonomisti Satu Nivalainen.

Nivalainen on yhdessä erikoistutkija Noora Järnefeltin kanssa tutkinut palkansaajien eläkeaikeita ja reittejä pois työelämästä. Heidän havaintonsa kertovat kerran tehdyn päätöksen pitävyydestä.

– Aiottu eläkeikä selittää palkansaajien toteutunutta eläkeikää erittäin hyvin. Ne, jotka vuonna 2003 kertoivat aikovansa jäädä eläkkeelle alle 63-vuotiaana, myös tekivät niin seuraavan kymmenen vuoden aikana, Nivalainen kertoo.

Aikaistajia ja myöhentäjiä

Nivalaisen mukaan eläkeaikomus 55–62-vuotiaana moninkertaisti varhaisen eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyden. Joka kolmas seuratuista palkansaajista siirtyi eläkkeelle ennen vanhuuseläkkeen alaikärajaa. Hieman yli kolmannes palkansaajista jäi eläkkeelle vanhuuseläkeiässä, ja vajaa kolmannes myöhemmin.

Naiset osasivat ennakoida miehiä paremmin, milloin he hyppäävät pois oravanpyörästä. 63-vuotiaana eläkkeelle aikoneet naiset jäivät eläkkeelle tässä iässä likimain kaksi kertaa muita todennäköisemmin.

Nivalainen muistuttaa, että työskentelysektori vaikuttaa palkansaajien valintoihin. Julkisella sektorilla työskentelevillä on usein alinta vanhuuseläkeikää korkeampi henkilökohtainen eläkeikä.

– Se helpottaa eläkkeelle siirtymisen suunnittelua ja on todennäköisesti saanut monet naiset jatkamaan työssä keskimääräistä pidempään.

Työttömyys romuttaa suunnitelmat

Ikääntyneiden palkansaajien eläkesuunnitelmien pahimpana uhkana vaani työttömyys. Työttömyyskokemus selittää alle 63-vuotiaana eläkkeellä jäämistä kaikkein eniten.

– Naisilla työttömyys nelinkertaistaa ja miehillä kolminkertaistaa varhaisen eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyden. Ikääntyneiden työttömien on paljon vai­keampaa päästä takaisin työelämään kuin nuorten. Monille ikääntyneille on taloudellisesti houkuttelevampaa ja sosiaalisesti hyväksytympää etsiä toimeentuloa eläkkeestä kuin työttömyyskorvauksesta, Satu Nivalainen selittää.

Ikääntyneiden työntekijöiden työmarkkinoille olisi korkea aika tehdä jotain. Nivalainen on huolestunut työmarkkinoiden ikärasismista. Myös irtisanomissuoja näyttää ikääntyneiden työntekijöiden näkökulmasta ongelmalliselta.

– Eräässä hiljattain tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että kun yrityksellä on työvoimaa sekä Suomessa että Ruotsissa, Suomessa työskentelevät ikääntyvät irtisanotaan herkemmin. Ei tunnu ihan reilulta.

Valttikortteja onnekkaille

Ne ikääntyneet ja onnekkaat palkansaajat, jotka selviävät yt-neuvottelujen kujanjuoksusta, kamppailevat työuransa loppusuoralla motivaation ja työpaikan ilmapiirin kanssa.

– Työelämän tutkimus kertoo, että työn tarjoamat kehittymismahdollisuudet ja haastavat työtehtävät ovat valttikortteja, kun halutaan pidentää ikääntyneiden työntekijöiden työuraa. Esimerkiksi Petri Böckerman ja Pekka Ilmakunnas ovat havainneet, että työtyytyväisyyden ja eläkeaikeiden välillä on selvä yhteys. Työtyytyväisyys puolestaan riippuu johtamisesta, Satu Nivalainen tarkentaa.

Palkansaajien kiinnostusta työuran pidentämiseen heikentävät erityisesti vuorotyö, työaikapaineet, työn fyysinen kuormitus sekä vaarallisuus.

Koulutustason merkitykseen Nivalainen suhtautuu epävarmemmin.

– Havaitsimme kyllä tutkimuksessamme, että korkeakoulutus kolminkertaisti yli 63-vuotiaaksi jatkamisen todennäköisyyden. Mutta tänä päivänä niin monet ovat korkeasti koulutettuja, että koulutus lienee työ­urien pidentämisessä jo käytetty kortti, Nivalainen arvelee.

Työkyky ei niinkään vaikuta

Tutkijat Nivalainen ja Järnfelt arvioivat tutkimuksessaan myös työkyvyn merkitystä. Ne palkansaajat, joilla oli hyvä työkyky, aikoivat jäädä eläkkeelle aikaisintaan 63-vuotiaana. Todellisuus kuitenkin yllätti, toteutuneeseen eläkkeelle siirtymiseen työkyky ei vaikuttanut.

– Se, miten eläkeaikeet ja toteutunut eläkkeelle­ siirtyminen eroavat toisistaan eniten, liittyy­ pääosin työntekijän­ kokemukseen omasta työkyvystä ja työ­paikan ominaisuuksiin.

Ikääntyneiden työttömien on paljon vaikeampaa päästä takaisin työelämään kuin nuorten.

Ekonomisti Satu Nivalainen

Tietysti lainsäädäntö vaikuttaa aikeisiin

Eläketurvakeskuksen eläkeneuvoja Ritva-Liisa Åman on vuosien varrella nähnyt läheltä ikääntyneiden palkansaajien eläkeaikeet ja huolet.

– Etenkin työttömien huoli toimeentulosta ja tukimahdollisuuksista ennen eläkevuosien alkamista kuuluu Eläketurvakeskuksen eläkeneuvonnalle esitettyihin vakiokysymyksiin. Monet ikääntyneet työttömät haluavat eläkkeelle heti kun mahdollista.

Palkansaajien eläkeaikeet ovat mitä ilmeisemmin yhteydessä myös lainsäädännön muutoksiin. Vuoden 2017 eläkeuudistus toi uuden eläkelain, osittaisen vanhuuseläkkeen, työttömienkin haettavaksi.

– Osittainen vanhuuseläke on herättänyt kovasti kiinnostusta asiakkaissamme. Se mahdollistaa eläkkeelle siirtymisen jo 61-vuotiaasta alkaen. Voit ottaa karttuneesta eläkkeestäsi maksuun joko neljänneksen tai puolet. Mutta tähän eläkeosuuteen tulee pysyvä vähennys, Åman muistuttaa.

Teksti: Peter Lindström