KOKEMUKSEN ÄÄNTÄ

Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro uskoo, että täsmäkoulutuksella ja yhteistyöllä asenneilmastoa muuttuu osastyökyisille yhä suopeammaksi.
Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro uskoo, että täsmäkoulutuksella ja yhteistyöllä asenneilmastoa muuttuu osastyökyisille yhä suopeammaksi.
Asenne tärkeämpää kuin muodollinen työkyky

Päivi aukoo tietä osatyökykyisille

Jo perustuslakimme mukaan työvoima on valtion erityisessä suojeluksessa. OTE-kärkihankkeen hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro sosiaali ja terveysministeriöstä pyrkii siihen, että sama periaate tavoittaisi yhdenvertaisesti myös osatyökyiset.

teksti Kimmo Kontio | kuvat Vesa Laitinen

Vamma tai pitkäaikaissairaus estää liian usein työhön paluun tai sulkee työhalukkaan kokonaan työelämän ulkopuolelle. Liki joka neljäs eli 600 000 työikäisistä arvioi tämän vaikuttavan työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa.

– Kun 1,9 miljoonalla työikäisellä on joku pitkäaikaissairaus tai vamma, luultavasti meistä jokainen kohtaa osatyökyisyyden itsessään tai työtoverissaan, Mattila-Wiro summaa.

Siksi ”Osatyökykyisille tie työelämään” OTE-hanke on nostettu hallitusohjelmassa korkealle sijalle.

Ikääntyvillä tules – nuorilla masis

– Vaikka usein osatyökykyisyys on väliaikaista ja ohimenevää, osin väestön ikääntymisen myötä saattaa nousta uusia kansansairauksia, jotka pitävät asian ajankohtaisena.

Työelämä huokoistuu muutenkin, koska yhä harvemmin jäädään täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Samaan suuntaan vaikuttaa osaltaan eläkeiän kohoaminen.

Koko ajan koheneva kansanterveys sekä työolojen kehittyminen keskimäärin fyysisesti vähemmän rasittavaksi auttavat ikääntyville tyypillisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien (tules) hoitamista.

Mattila-Wiro muistuttaa, että erityishaasteensa tuovat nuorten mielenterveyden häiriöt ja niistä etenkin masennus (masis). Nämä heikentävät ihmisen omaa elämänlaatua ja tuottavat pelkästään rahassa laskettuna valtavat menetykset.

– Jos nuori vaikka masennuksen takia joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikutukset yhteiskunnalle voivat olla laskentatavasta riippuen jopa puoli miljoonaa euroa pelkkinä sosiaaliturvakustannuksina ja verotulojen menetyksenä.

– Kuitenkaan itselle ja läheisille elämänvalintojen kapeutumisesta johtuville asioille ei edes voi laittaa hintalappua, Mattila-Wiro toteaa.

Verkosto tukee – kenttä tekee

Vaikka asia on hyvin merkittävä, viran puolesta ministeriöissä STM:ssä ja TEM:ssä Mattila-Wiron vastuulle kuluu vain runsaat kymmenen työtekijää.

– Jo toiminnan luonne vaatii verkostoitumista. Siksi etenkin järjestöt, joilla on kontaktit asiakkaisiin ovat keskeinen osa hanketta. Esimerkiksi tietyoelamaan.fi-sivuston tuottaa Kuntoutussäätiö.

Vaikka hanketta tukee poikkihallinnollinen virkamiesverkosto, varsinaisena tavoitteena on kaikkea muuta kuin virkavaltaisuus.

– Osatyökykyiset ovat hyvin monenlaisia ihmisiä, joten tukijoiden ja tukitoimien täytyy olla monipuolisia ja kattavia, hän sanoo.

Lisäksi hän muistuttaa myös OTE-kärkihankeen välillisistä työvoimapoliittisesta merkityksestä.

– Aiemmin asiat olivat marginaalissa, mutta suuret satsaukset ovat tuoneet osatyökyiset yhteiskunnallisen keskusteluun mukaan.

Erityisesti OTE-hankkeen vetäjää ilahduttaa äskettäin työmarkkina- ja vammaispalvelujärjestöjen allekirjoittama julkilausuma etsiä yhdessä toimivia ratkaisuja osatyökyisten työllistämiseen.

Palvelut toimivimmiksi

Hallinnon ja muiden toimijoiden yhteinen tahtotila antaa tärkeää perustaa, mutta kaikki punnitaan kuitenkin lopulta käytännössä.

– OTE-kärkihanke osoittaa ne pullonkaulat, joihin osatyökyisten palveluissa ja tukemisessa kannattaa keskittyä.

Moni osatyökyisistä hankkii hyvän koulutuksen, mutta ei pääse eteenpäin hyödyntämään osaamistaan.

– Nämä ihmiset jäävät helposti ikään kuin pyörimään palveluihin, joista siirtyminen avoimille työmarkkinoille onkin sitten vaikeaa.

Siirtymistä opinnoista työhön hankaloittaa vielä, että työkyvytön nuori ei ole aina oikeutettu palveluihin, joita hän tarvitsisi tai hänen työhalunsa putoavat kirjaimellisesti kannustinloukkuun.

Mattila-Wiron mukaan avainasemassa ovat palvelujärjestelmän tuntevat työkykykoordinaattorit, joita koulutetaan muutamia kymmeniä jokaiseen maakuntaan. Koulutuksissa on mukana esimiehiä ja työnantajia.

– Palveluita ei kaivata yhtään lisää, vaan että osatyökyiset saisivat, juuri sitä mitä he tarvitsevat eli palvelut toimisivat yhdensuuntaisesti. Kunkin työkykyä vastaavaa työtä tulisi löytää oikeasti ja mieluiten avoimilta työmarkkinoilta.

Työkykykoordinaattorit, joita valmistuu koko ajan lisää, ovat saaneet lyhyessä ajassa hyviä tuloksia eri puolilla Suomea ja hyvin monenlaisilla työnantajilla, joita mainittakoon muun muassa Tammertukku, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa tai Oulun kaupunki.

Lopulta pienillä panostuksilla voitaisiin osaltaan vähentää pysyvästä työkyvyttömyydestä koituvia kahdeksan miljardin euron menetyksiä työpanoksesta.

Tilaa erilaisille osaajille

– Työtä ei useinkaan enää tarvitse keskittää tiettyyn aikaan tai paikkaan. Digitalisaatio avaa osatyökykyisille jopa suhteessa enemmän mahdollisuuksia, Mattila-Wiro kuvaa.

Samoin maailmanlaajuisen kilpailun vaatima erityisosaaminen voi toimia etuna osatyökykyiselle työntekijälle.

– Enää ei ole takavuosikymmenien tapaan eriytyneitä työmarkkinoita, mikä helpottaa osatyökyisten työmarkkina-asemaa.

Merkittävänä Mattila-Wiro näkee, että tehdyt kyselytutkimukset osoittavat työantajien mielikuvan osatyökyisyyteen muuttuneen jopa yllättävän myönteiseksi lyhyessä ajassa.

– Työantajalle tärkeintä onkin henkilön asenne ja osaaminen, ei niin muodollinen työkyky.

Jo hyviä merkkejä työllistymisessä

OTE-hankkeessa seurataan tarkasti tilanteen kehittymistä ja muutoksia tilastojen valossa.

Eläkealalla on tuttua, että etenkin täydet työkyvyttömyyseläkkeet ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet samanaikaisesti kuin kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläkkeet vastaavasti yleistyneet.

Vähemmän tunnettua lienee, että osatyökyvyttömyyseläkeläisten työllisyysaste on jo noussut 75 prosenttiin eli selvästi suuremmaksi kuin koko väestölle asetettu tavoite 72 prosenttia.

– Osatyökyiset ovat työllistyneet melko tasaisesti useille aloille, esimerkiksi terveydenhoitoon, majoitus- ja myös kaupan alalle, Mattila-Wiro kertoo.

Yleisesti yksityinen palvelusektori vetää julkisia työnantajia paremmin. Julkisen sektorin tavoin esimerkiksi teollisuus ja logistiikka ovat työllistäneet vähemmän.

Päivi Mattila-Wiro on hallituksen kärkihankkeen Osatyökykyisille tie työelämään hankepäällikkö.

KUKA?

Päivi Mattila-Wiro

Ikä: 51-vuotias

Koulutus: Kauppatieteiden tohtori, alkujaan maatalous-metsätieteiden maisteri ja kehitystaloustieteen maisteri

Työ: Neuvotteleva virkamies, ­OTE-kärkihankkeen hankepäällikkö sosiaali- ja terveysministeriössä

Perhe: Aviomies ja aikuinen poika.

Luultavasti meistä jokainen kohtaa osatyökyisyyden itsessään tai työtoverissaan.

Päivi Mattila-Wiro, hankepäällikkö, STM

Onnistumisia työpaikoilla

Onnistumisista työpaikolla on saatavissa lisää tietoa OTE-hanketta edeltäneestä Osatyökyiset työssä-ohjelman tiiviistä loppuraportista (s. 8-9).

Lisäksi on tuotettu videoita, joilla osatyökykyiset kertovat työstään ja työurastaan. Niitä voi katsoa osoitteesta https://tietyoelamaan.fi/tyokyky-kayttoon/.