ASIANTUNTIJALTA

Saksassa lisäeläkkeiden merkitys kasvaa

Saksassa on viime vuosikymmenten aikana pyritty kasvattamaan lisäeläkkeiden roolia osana eläketurvaa. Uudistukset eivät kuitenkaan ole täysin toteuttaneet tarkoitustaan, joten niitä jatketaan.

Teksti: Niko Väänänen ja Wolfgang Schultz-Weidner

Otto von Bismarckin aikakaudelta periytyvä Saksan lakisääteinen eläkejärjestelmä on yksi maailman vanhimmista ja tunnetuimmista sosiaalivakuutusjärjestelmistä. Viime vuosikymmenten uudistukset ovat kuitenkin vieneet jo Bismarckin alulle panemaa lakisääteistä eläkejärjestelmää laihdutuskuurille. Samanaikaisesti työmarkkina- ja ­lisäeläkkeiden merkitystä on kasvatettu.

Viitisentoista vuotta sitten, Saksan historian vasemmistolaisin hallitus, joka koostui sosiaalidemokraateista ja vihreistä, vei vuonna 2002 läpi lakiuudistuksen Riester-eläkkeistä. Lisäeläke sai nimensä Saksan silloisen työ- ja sosiaaliministeri Walter Riesterin mukaan. Sen tarkoituksena oli tukea erityisesti pienituloisia riittävän eläketurvan kartuttamisessa.

Samalla tehty laajempi eläkeuudistus laskee lakisääteisen eläketurvan tasoa (Kuva 1). Tason heikentyminen on seurausta eläkevakuutusmaksun vakauttamisesta ja väestön ikääntymisestä. Työikäisten joukko pienenee ja eläkeläisten lukumäärä kasvaa. Riester-eläkkeen tehtäväksi tuli täydentää laskevaa lakisääteistä eläkettä. Kyseessä oli myös suurempi ideologinen muutos, sillä jakojärjestelmän rinnalle haluttiin rahastoitua eläketurvaa.

Saksassa on työeläkevakuutettuja vajaat 54 miljoonaa. Tällä hetkellä Riester-eläkevakuutuksia on noin 16,5 miljoonaa (Taulukko 2). On kuitenkin arvioitu, että niistä noin viidennes on ’lepääviä’, joihin ei makseta vakuutusmaksuja.

Koko olemassaolon ajan Riester-eläkettä on arvosteltu: sitä on pidetty liian kalliina ja vaikeaselkoisena. Kuluttajansuojajärjestöt ja poliitikot puoluekentän eri laidoilta ovat esittäneet Riester-eläkkeen siirtämistä osaksi julkista eläkejärjestelmää. Tämä ei kuitenkaan ole näköpiirissä.

Kovin kritiikki on kohdistunut siihen, että pienituloisilla ei ole kykyä maksaa vaadittavia lisäeläkemaksuja. Itse asiassa alle puolella korkeintaan 1 500 euroa kuukaudessa ansaitsevista on työmarkkinaeläke tai yksilöllinen Riester-eläke.

Yhtenä selityksenä voi olla myös, että verovähenteisyys on huono kannuste ihmisille, jotka eivät muutenkaan maksa kovin paljon veroja. Tämä siitä huolimatta, että järjestelyn tarkoitus oli nimen-omaisesti tukea pienituloisten eläkesäästämistä.

Riester-eläkkeellä on näiden lisäksi yksi huomattava heikkous: yksityiset vakuutustoimijat eivät kykene tai halua tarjota riittävää turvaa työkyvyttömyyden varalle (Taulukko 1). Tästä syystä vuoden alussa Saksan työkyvyttömyyseläkkeeseen tuli muutoksia, joilla pyritään nostamaan sen tasoa.

Saksassa suhtaudutaankin epäilevästi siihen, pystyvätkö yksityiset vakuuttajat tarjoamaan, täysin tai osittain, tasaista ja luotettavaa vaihtoehtoa lakisääteisesti hoidetulle eläkevakuutukselle.

Myös työmarkkinaeläkkeet, jotka ovat ammatti- tai alakohtaisia, ovat olleet muutoksen kohteina. Lakisääteisen eläkkeen heikentymisestä johtuen työmarkkinaosapuolilla on halu kehittää työmarkkinaeläkkeitä.

Vuoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä Saksa salli työmarkkinaeläkkeisiin niin sanotut maksuperusteiset eläkkeet, joissa eläkkeen suuruus määräytyy maksun ja sille saadun tuoton ­mukaan ilman mitään takuuta. Aiemmin tällaiset järjestelyt eivät olleet sallittuja.

Työmarkkinaosapuolet tulevat vielä jatkamaan neuvotteluja sisällöstä yksityiskohtaisemmin. Saa nähdä, yleistyvätkö työmarkkinaeläkkeet tämän uudistuksen myötä. Tällä hetkellä niitä on noin puolella työntekijöistä.

Saksan eläkejärjestelmän isoja paloja sovitellaan nyt uudelleen. On mielenkiintoista seurata, minkälaisen roolin lakisääteinen eläketurva ja lisäeläketurva tulevat ottamaan. Sekä sitä, kuinka Saksan päätökset tulevat heijastumaan laajemmin Euroopassa käytävään keskusteluun.

Niko Väänänen,
erityisasiantuntija,
Eläketurvakeskus
Niko Väänänen, erityisasiantuntija, Eläketurvakeskus
Wolfgang Schulz-Weidner, 
johtaja,
Deutsche Rentenversicherung Bund
Wolfgang Schulz-Weidner, johtaja, Deutsche Rentenversicherung Bund

Riester-eläke

Vapaaehtoinen

Vakuutusmaksut verovähenteisiä

Valtio tukee etenkin pienituloisten ja lapsiperheiden säästämistä tuilla

Tarjoajina pankit, vakuutus- sekä ­sijoitusyhtiöt

Takuu: sijoitettua pääomaa ei voi menettää

Vakuutettu itse päättää säästämisasteesta. Suositus on 4 % palkasta, joka on myös valtion myöntämän tuen katto.

Maksuvaihe

Eläkettä voidaan maksaa 62 ikävuodesta alkaen

Osa eläkkeestä voidaan suorittaa kerralla, eläke ei saa kuitenkaan olla ajan myötä aleneva

Voi sisältää työkyvyttömyys- ja perhe-eläketurvan

Eläkkeestä peritään vero ja joissain tapauksissa sairausvakuutusmaksu.