INDEKSIt

Pohjoismainen indeksiVERTAILU

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan työeläke- indeksin muuttamista palkkaindeksiksi.

Palkkaindeksiä ei nykyisin sovelleta missään Pohjoismaassa suoraan tai siitä huomioidaan vain osa.

Selvitimme indeksi­tarkistusten vaikutukset vuosina 2011–2015.

Antti Mielonen, Mika Vidlund ja

Niko Väänänen

Kirjoittajat työskentelevät Eläketurvakeskuksen suunnitteluosastolla

Jokaisessa vertailumaassa indeksit seuraavat taloustilanteen muutosta. Inflaatio, ansiotaso ja taloustilanne vaikuttavat indeksitarkistuksiin. Sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa on yhteistä kytkös palkkoihin.

Taloudellisesti vaikeiden 2010-­luvun alkuvuosien aikana indeksit ovat Ruotsia lukuun ottamatta nostaneet eläkkeiden ostovoimaa. Suomessa reaalinen kehitys vertailujaksolla 2011–2015 on +1,0 prosentin muutoksella hienoisesti parantanut eläkkeiden ostovoimaa.

Ruotsi

Indeksi reagoi talouteen

Työeläke:Tuloindeksi vähennettynä 1,6 %

Takuueläke: Hintaindeksi

Työeläkkeen reaalimuutos: -2.2 % (-0,44% / v.)

Ruotsissa työeläkkeiden indeksointi perustuu palkat ja ansiosidonnaiset sosi­aalietuudet sisältävään tuloindeksiin. Tuloindeksistä vähennetään kiinteä 1,6 prosenttiyksikön osuus. Lisäksi työeläkkeiden kasvua jarrutetaan tai nopeutetaan eläkejärjestelmän taloudelliseen tasa­painoon reagoivalla tasapainoindeksillä.

Indeksitarkistus voi olla negatiivinen; ja näin on myös kolmesti käynyt kuluvan vuosikymmenen aikana.

Tasapainoindeksi on aiheuttanut äkillisiä ja voimakkaita muutoksia. Sen vaikutus on vuodesta 2017 lähtien loivennettu kolmasosaan alkuperäisestä. Kuluvan vuoden työeläkkeiden indeksikorotus jäi tästä johtuen 2,8 prosentiin loiventamattoman 4,1 prosentin sijasta.

Tanska

Rajoitettu palkkaindeksi

Työeläke: Hintaindeksi (rahastokehitys)

Kansaneläke: Palkkaindeksi - normi

Kansaneläkkeen reaalimuutos: + 2,6 % (0,52 % / v.)

Tanskassa lakisääteinen eläketurva rakentuu lähes yksinomaan kansaneläkkeen varaan. Sen tarkistamiseen käytetään palkkaindeksiä. Nimelliskehityksen ylittäessä kaksi prosenttia vähennetään muutoksesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Tarkistuksia heikennetään vuosina 2016–2023 kansaneläkkeen perusosan kasvua jarruttamalla. Tänä vuonna vähennetään palkkaindeksin muutoksesta kiinteästi 0,4 prosenttiyksikköä ja 0,75 vuosina 2018–2023.

Korotusten on arvioitu seuraavan hintojen kehitystä. Pienituloisille perusosan heikennys kompensoidaan kuitenkin korottamalla vastaavasti kansaneläkkeen tuloharkintaista eläkelisää.

Lakisääteistä työeläkettä (ATP) tarkistetaan rahaston vakavaraisuuden mukaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on säilyttää eläkkeiden ostovoima tarkistamalla eläkkeitä hintatasoa vastaavasti. Vuodesta 2014 lähtien korotukset ovat olleet 1,5 prosenttia, sitä edeltävältä viideltä vuodelta korotuksia ei tehty.

ISLANTI

Eläkkeet seuraavat hintoja

Työeläke: Hintaindeksi (rahastojen kehitys)

Kansaneläke: Hinta- tai palkkaindeksi

Kansaneläkkeen reaalimuutos: +6,2 % (1,24 %/ v.)

Islannissa työeläkkeiden indeksointi vaihtelee rahastokohtaisesti. Työeläkkeitä tulee tarkistaa hintakehityksen mukaan, mutta lopulliseen korotukseen vaikuttaa myös rahaston vakavaraisuus.

Finanssikriisin myötä eläkerahastot joutuivat rahoituksellisesti vaikeaan asemaan, ja työeläkkeitä jouduttiin jopa leikkaamaan.

Valtaosa eläkeläisistä saa kansaneläkettä, jota tarkistetaan joko palkka- tai elinkustannuskehityksen mukaan. Tarkistus tehdään sen mukaan kumpi on korkeampi, ja lisäksi siihen vaikuttaa valtiontalouden tila.

Eläkkeitä on pääsääntöisesti indeksoitu kuluttajahintakehityksen mukaisesti. Työeläkkeen leikkauksia on myös kompensoitu kansaneläkkeen tasokorotuksella.

NORJA

Siirrytty puoliväli-indeksiin

Työeläke: Palkkaindeksi -0,75 %

Vähimmäiseläke: Palkkaindeksi -0,5 %

Työeläkkeen reaalimuutos: + 5,7 % (1,14 %/ v.)

Norjassa ennen sikäläistä eläkeuudistusta eläkkeiden tarkistamiseen käytettiin palkkaindeksiä. Vuodesta 2011 lähtien työeläkejärjestelmän maksussa olevia vanhuuseläkkeitä on tarkistettu indeksillä, jossa ansioiden muutoksesta vähennetään kiinteä 0,75 prosenttiyksikön osuus.

Pitkällä aikavälillä korotusten on arvioitu seuraavan palkka- ja hintamuutosten keskiarvoa.

Vähimmäiseläkkeissä tarkistus perustuu ansioiden muutokseen vähennettynä 67-vuotiaiden elinajanodotteen vuotuisella prosenttimuutoksella. Keskimääräinen vähennys on ollut 0,5 prosenttiyksikköä 2011–2017.

Työeläkkeiden ostovoiman kehitys kääntyi laskuun 2015 hintojen noustessa indeksitarkistusta voimakkaammin. Alustavien lukujen mukaisesti eläkkeiden ostovoima kääntyisi nousuun 2018.

SUOMI

Indeksissä hintoja ja palkkoja

Työeläke: Hinta- ja palkkaindeksi (80/20)

Kansaneläke: Hintaindeksi

Työeläkkeen reaalimuutos: +1,0 % (0,19% / v.)

Suomessa maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä. Indeksitarkistuksen määrään vaikuttavat kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksin muutokset. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia.

Pysyvästä lainsäädännöstä poiketen 2015 työeläkkeitä korotettiin päätösperäisesti 0,4 prosenttia vastaten sitä palkankorotusten tasoa, josta työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työllisyys- ja kasvusopimuksessaan. Ilman erillispäätöstä korotus olisi ollut 1,1 prosenttia.

Kansaneläkkeet tarkistetaan kansaneläkeindeksin muutoksen mukaan. Indeksointi säilyttää kansaneläkkeiden ostovoiman suhteessa kuluttajahintatason muutokseen. Indeksitarkistusten lisäksi kansaneläkkeisiin on tehty tasotarkistuksia aika ajoin eduskunnan päätöksellä.

Vuodelle 2017 kansaneläkkeisiin tehtiin indeksin jäädyttämisen lisäksi ylimääräinen 0,85 prosentin leikkaus.