BRASILIA

Vakuutusaikavaatimus huippukorkealle

Brasilian presidentti Michel Temerin alulle panema ehdotus eläkejärjestelmän ­uudistuksesta etenee. Reformin ensimmäinen käsittely läpäisi kongressin käsittelyn joulukuussa.

Uudistus nostaisi eläkeikää 65 vuoteen, kun nyt eläkkeelle siirrytään keskimäärin 10 vuotta aiemmin. Vakuutusaikavaatimus täyteen eläkkeeseen nousisi peräti 49 työvuoteen.

Brasilia kamppailee taloustaantuman, kasvavan julkisen velan, huonon luottoluokituksen sekä heikon huoltosuhteen parissa.

Eläkejärjestelmän uudistusneuvottelut jatkuvat työmarkkinajärjestöjen kanssa helmikuussa. Ehdotetut muutokset ovat epäsuosittuja, joten neuvotteluista odotetaan vaikeita. Temerin asemaa heikentää lisäksi hallintoon kohdistuvat korruptioväitteet.

The Rio Times 7.12., Reuters 15.12.

ISLANTI

Eläkeikä vähitellen 70 vuoteen

Islantilaisten eläkeikä nousee nykyisestä 67:sta 70:ään ikävuoteen seuraavan ­24 vuoden aikana. Samalla useimpien eläketasot nousevat.

Joustavuutta lisätään mahdollisuudella ottaa eläke varhennettuna sekä nostamalla yläikärajaa, johon eläkkeen voi lykätä.

Parlamentti hyväksyi maan julkiseen eläkejärjestelmään useita muutoksia.

Muutokset astuivat voimaan vuoden 2017 alusta.

Muutoksista useimmat yksinkertaistavat eläkejärjestelmää. Kolme eri vanhuuteen perustuvaa etuutta yhdistettiin yhdeksi vanhuuseläkkeeksi. Myös tulo­harkinnan mekanismeja muutettiin yksinker­taisemmiksi.

ESPN Flash Report 28.10.

RUOTSI

Ikääntyneitä painostetaan eläkkeelle

Joka kymmenettä yli 55-vuotiasta on painostettu siirtymään eläkkeelle Ruotsissa, selviää työmarkkinaeläkeyhtiö AMF:n kyselytutkimuksesta. Painetta tulee niin työnantajilta, työkavereilta kuin viranomaisiltakin.

Suurin osa eli 64 prosenttia paineesta siirtyä eläkkeelle tulee työnantajilta. Noin 15 prosenttia paineesta tulee kollegoilta ja viranomaisilta lähes yhtä paljon.

Vastaajista 44 prosenttia kertoo tuntevansa jonkun, joka on jäänyt eläkkeelle vastoin tahtoaan.

AMF:n ekonomi Dan Adolphson sanoo, että eläkkeen aikaistaminen voi vaikuttaa merkittävästi henkilön omaan talouteen. Eläkkeen varhentaminen 65 ikävuodesta 61 vuoteen voi pienentää eläkettä neljänneksen.

Dagens industri 20.11.

JAPANI

Eläkevarojen ja -vastuiden kirjanpito rempallaan

Japani ei aio noudattaa YK:n vahvistamia kansantalouden tilinpidon SNA-standar­deja tilastoidessaan julkisen sektorin­ eläkevastuita ja -varoja.

Maassa lasketaan eläkerahastojen varoja mukaan kansantalouden kirjanpitoon, mutta jätetään eläkevastuita sen ulkopuolelle, mikä kaunistaa tilastoja.

Velka on IMF:n mukaan maailman suurin. Päätös olla noudattamatta standardeja vaikeuttaa Japanin julkisen velan todellisen määrän arviointia. Tämä myös hankaloittaa julkisen velan vertailua eri maiden välillä.

Japanin julkisen sektorin velka on kohonnut noin 250 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Nettovelka on kuitenkin vain 125 prosenttia, osin siksi, että kansantalouden tilinpitoon lasketaan mukaan julkisen sektorin eläkevaroja.

Financial Times 29.12.

maaesittely

ESPANJA

● Väkiluku: 46 miljoonaa asukasta

● Elinajan odote: naiset 83,2, miehet 80,2 vuotta

● Eläkeikä: 65 vuotta ja 4 kuukautta.

Eläketurva perustuu lakisääteiseen järjestelmään

Espanjassa eläketurva painottuu vahvasti lakisääteiseen järjestelmään, joka koostuu työeläkkeistä ja vähimmäiseläkkeistä. Työmarkkinaeläkkeiden ja yksityisen eläkevakuuttamisen rooli on pieni.

Eläkeikä nousee asteittain 67 vuoteen. Yläikärajaa ei ole.

Julkinen eläkejärjestelmä toimii jakoperusteisesti eli rahoitus perustuu vakuutetuilta ja työnantajilta perittävään yleiseen sosiaaliturvamaksuun.

Järjestelmällä on puskurirahasto, ­jonka varoja on kuitenkin käytetty ennen aikojaan niin, että ne uhkaavat tyhjentyä tänä vuonna.

Työnantajat maksavat 23,6 ja työntekijät 4,6 prosentin sosiaaliturvamaksua.

Eläkejärjestelmässä otetaan käyttöön kestävyyskerroin vuonna 2019. Sen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitusta, kun elinaika pitenee.

Eläkkeen määrä riippuu viimeisen ­ 19 vuoden palkasta sekä työuran pituudesta. Täyden eläkkeen saamiseksi vaadittava vakuutusaika on tällä hetkellä 35 vuotta ja 6 kuukautta. Pitkän työuran (36,5 vuotta) perusteella pääsee täydelle eläkkeelle jo 65-vuotiaana.

Vanhuuseläkkeen lisäksi muita etuuksia ovat vähennetty varhaiseläke, osa-aikaeläke, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke.

Maksussa olevat eläkkeen nousevat vuodessa vähintään 0,25 prosenttia. Maksimissaan nousu voi olla kuluttajahintaindeksi lisättynä 0,5 prosentilla.

Valtaosa palkansaajista kuuluu yleiseen eläkejärjestelmään. Erillisiä järjestelmiä on yrittäjillä, hiilikaivostyöläisillä ja merenkulkijoilla.

Kansallinen sosiaaliturvalaitos hallinnoi yleistä järjestelmää ja maksaa sosiaali­etuudet.

VENÄJÄ

Valopilkkuja väestönkehityksessä

Venäjän väestötilastoja koskevat uutiset­ ovat lähes poikkeuksetta negatiivisia. ­Todellisuus ei kuitenkaan ole välttämättä niin synkkä kuin yleensä ajatellaan.

Positiivinen kehitys syntyvyydessä, kuolleisuudessa ja maahanmuutossa on kasvattanut Venäjän väestöä vuosi vuodelta­ jo vuosikymmenen ajan.

Syntyvyys Venäjällä on 1,8 lasta naista­ kohden. Elinajanodote on noin 71 vuotta, kun se kymmenen vuotta aiemmin oli vain 65 vuotta.

Työikäisten määrä väestöstä on kuitenkin pienentynyt jo vuodesta 2007 alkaen. Eläkeiän ja eläkejärjestelmän uudistus on väistämättä edessä, luultavasti vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen. Venäjä on pitänyt pitkään voimassa alhaiset eläkeiät: naisilla 55 ja miehillä 60 vuotta.

Financial Times 31.10.