pääkirjoitus

Vaihtoehtoiset faktat saapuivat

Julkisen keskustelun kehitys on ällistyttävän nopeaa. Koko viime vuoden puhututti­ silloin uusi ilmiö eli totuuden jälkeinen aika (post-truth era), mutta jo nyt se on niin kulunutta ja antiikkista, että.

Ei tarvitse enää nimittäin puhua mistään totuuksista tai tutkituista faktoista, sillä rinnalle on ilmestynyt aivan uusi käsite: vaihtoehtoinen fakta.

On siis olemassa sekä sinun faktojasi että minun faktojani, ja sitten on myös yhteisiä faktoja, joihin käytetään sinun tulkintojasi ja minun tulkintojani.

Faktoja voidaan valita, ja kukapa nyt ei valitsisi itselleen sopivinta kenkäparia, niin miksei sitten mieluisimpia faktoja? Tämä ilmiö on kätevä siinäkin mielessä, että aina voi syytellä kaveria tarkoitushakuisesta faktanpoiminnasta.

Maailman mahtavimman valtion päämies näyttää mallia asioiden vääntelemisestä. Hän näyttää myös mallia viestinnästä, ja Twitter soi. Siksipä otan lainauksen Twitteristä ja siteeraan laajalti arvostettua Kelan tutkimus­johtajaa Olli Kangasta, jonka tviitti eläkeläisten toimeentuloa koskeneen uutiskohun keskellä kuului näin: ”On siirrytty jälkitilastolliseen maailmaan. Puuhaamiehet tarjoavat vaihtoehtoisia totuuksia tutkimukselle.”

Me viestijät voimme katsella tätä kehitystä ammatillisella kiinnostuksella, vaikka itse aihepiiri olisikin outo ja vastenmielinen. Mutta voin vain arvella, miltä tuntuu tutkijasta tai tilastotieteilijästä, kun hänen työtään väitetään suoranaiseksi vääristelyksi, ammattiosaaminen nollataan ja kun hänen tekemäänsä lakisääteistä perustutkimusta haukutaan tarkoitushakuiseksi tilaustyöksi.

Tässä maailmassa on parasta pitää kaikesta huolimatta pää kylmänä.

Jos Eläketurvakeskuksen tekemä eläkeläisten toimeentulotutkimus kertoo, että keskimääräiset eläkkeet ovat parantuneet, niiden ostovoima säilynyt ja eläkeläisten toimeentulo yleisesti ottaen kohentunut, niin sellaiset tulokset pitää kertoa. Ne ovat uutisia.

Eläkeläisten joukossa on edelleen huonosti toimeentulevia ja jopa köyhiä. Se on totta, aidosti ikävää ja suuttumusta herättävää, mutta heitä ei ole enemmän kuin aiemmin suhteessa muihin väestöryhmiin. Omassa uutisoinnissamme olemme nostaneet esiin sekä keskimääräisen kehityksen että pieni­tuloiset eläkeläiset.

Miten sitten pienituloisuutta määritellään ja mitataan? Siitä löytyy tietoa muun muassa tästä työeläkealan lehdestä. Tarjoamme siis edelleen faktoja, olkaa hyvät!

Kati Kalliomäki

päätoimittaja Työeläke-lehti.fi

Digilehti: työeläke-lehti.fi

Twitter: @KatiKalliomaki