kokemuksen ääntä

Jukka Lehtiö eläkeuudistuksesta

Ei tullut

lunta tupaan

Moni miettii, miten eläkeuudistus vaikuttaa omaan eläketurvaan. Kysyjän apuna työeläkelaitoksessa on osaava palveluneuvoja. Eläkeiän ja laskennan muutokset ovat henkilöasiakkailla päällimmäisenä mielessä, kertoo Kevan palvelupäällikkö Jukka Lehtiö.

Teksti: Anne Iivonen Kuvat: Karoliina Paatos

Eläkeuudistus lisäsi alkuvuonna vipinää asiakasvirtoihin. Eläkehakemuksia on kertynyt työeläkelaitoksiin hetkellisesti jopa ruuhkaksi asti.

Maan suurimmassa eläkevakuuttajassa­ Kevassa kysyjiä on riittänyt, ja asiakaspalvelussa tätä osattiin odottaa. Palvelupäällikkö ­Jukka Lehtiö kertoo, että tammikuista hienoista noin 1 500 eläkehakemuksen sumaa on purettu eläkkeen alkamisajan mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä.

– Mitään paniikin tapaista ei ole palvelutilanteissa kohdattu. Ensi tunnelmat eläkeuudistuksesta ovat melko lailla odotetun mukaiset eikä lunta tullut tupaan, Lehtiö toteaa.

Tuo selkeyttä eläkeikään

Eläkeuudistus merkitsee myös suuria muutoksia eläkelaskentajärjestelmiin. Heti ei mikään muutu yhdessä yössä keskiyön hetkinä suit-sait. Uusien lakien mukaiset eläkeratkaisut saatiin laskelmiin helmikuun alusta lukien. Kun alkuun päästiin, jono jo liikkuu sutjakkaasti.

Uudistuksia on tehty aiemminkin. Edellinen vuoden 2005 uudistus oli Lehtiön mukaan monimutkaisempi kuin tämä viimeisin.

– Silloin tarvittiin hieman isompi kerä rautalankaa avaamaan muun muassa modifioinnin kiemurat julkiselta puolelta.

Julkisen puolen etujen ja karttumien yhteensovittaminen suhteessa muihin eläkelakeihin tarkoittaa modifiointia.

– Nyt 2017 uudistus on selkeä, yleinen eläkeikä on sidottu yksinkertaisesti vain syntymävuoteen ja laskentasääntöjen osalta soveltaminen on yhdenmukaista niin yksityisellä kuin julkisella puolella, Lehtiö sanoo.

Osittainen eläke suosittu

Uusista eläkelajeista hän mainitsee osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen.

– Se on löydetty. Hakemuksia on jo tullut ja näistä ensimmäiset ovat maksussa helmikuusta. Työuraeläkkeestäkin vasta myöhemmin voidaan nähdä, miltä aloilta etuutta haetaan ja kuinka laajasti sitä yleensä käytetään.

Osittaisesta vanhuuseläkkeestä kysyvät etenkin he, jotka olisivat olleet entiselle osa-aikaeläkkeel­le oikeutettuja. ­Tosin tilanne on siinäkin muodossa helpottunut, että verkkolaskurit ja yleensäkin hyvin toimivat verkkopalvelut takaavat sen, että asiakas saa peruspalvelut helposti itse.

Neuvoja osaa etuudet kuin vettä vaan

Palvelupäällikkö Jukka Lehtiö tuntee niin yksityisen kuin julkisten alojen eläketurvan jo pitkältä ajalta. Työstään selvitäkseen hänen tulee hallita myös aiempien lakien sisältö. Kuin vettä vaan hän kykenee tulkitsemaan asiakkaan kuin asiakkaan turvan kokonaisuuden ja kertomaan eri vaiheista ymmärrettävästi.

Lehtiö kertoo, että Kevan noin 700 000 vakuutetusta noin sadalla tuhannella julkisella alalla työskentelevästä on yhä yksityisestä poikkeavia piirteitä eläketurvassa. Tyypillisesti nämä ovat ammatillisia ja henkilökohtaisia eläkeikiä, joihin liittyy oikeus lisäeläkkeeseen. Näitä sitten tarkastellaan suhteessa eläkeuudistuksen yhtenäisiin karttumiin ja ikärajoihin.

Julkisella sektorilla eläketurvasta huolehdittiin aiemmin kunkin omiin tarpeisiin räätälöityjen lakien mukaan. Kunnan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstöön sovellettiin erillisiä eläkelakeja. Lait nivottiin yhdeksi ja kaikille sovellettavaksi pykälä­kokoelmaksi, julkisten alojen eläkelaiksi (JuEL). Tämä julkisten alojen virtaviivaistaminen osui ­sopivasti yksiin työeläkeuudistuksen voimaan astumiseen.

– Tyypillisesti eläkeneuvontaan seuloutuvat enemmän erityiskysymykset ja vahvaa substanssia edellyttävät asiat. Henkilöstö on kuitenkin hyvin perehtynyt uuden lain sisältöön, Lehtiö sanoo.

Palveleva asenne kantaa

Työssä pärjää, kun omaksuu auttajan asenteen. ­Jukka Lehtiö tekee työtään palveluasenteella, avoimesti ja pystypäin.

Eläkeasiat koetaan vaikeasti­ ymmärrettäviksi, työ on usein hankalien asioiden muovaamista käsitettävämpään muotoon. Asiakastyö on ongelmanratkaisua ja palaute tulee asiakkailta välittömästi.

– Oikealla asenteella pääsee pitkälle ja miksei, kun hyvän joukkueen kanssa on jo itsessään motivoivaa työskennellä.

– Työtä tehdään asiakkaan parhaaksi ja tarpeen tullen likoon laitetaan koko osaaminen, tiedot ja taidot. Työssä viehättää, että siinä on ripaus pappia ja lukkaria, Lehtiö myöntää.

Lähes 30 vuoden kokemus sosiaalivakuutuksen, yksityisvakuutuksen, yksityisen eläkevakuutuksen ja viimeksi julkisen puolen eläkevakuuttamisen piirissä tuo varmuutta, mikä kuuluu Lehtiön äänenpainossa ja intensiteetissä.

Lehtiö on kouluttanut eri eläkelaitosten henkilöstöä ja tehnyt Eläketurvakeskuksen koulutuksen kanssa pitkään sujuvaa yhteistyötä. Ystävällinen varmuus välittyy, kun hän kuuntelee keskittyneesti.

Nuorien eläketurvan puolesta

Omin korvin ja silmin hän on tullut tuntemaan, että muutokset eivät yleensä ole mieluisia. Välillä, kun loska lentää, työeläkejärjestelmän uskottavuuskin on koetuksella.

Lehtiö on realisti. Nuoremmilta ikäpolvilta edellytetään uusilla laskusäännöillä pitkähköä työuraa kohtuullisen eläkekertymän saamiseksi.

– Olennaista on se, miten nuoret ylipäätään työllistyvät päästäkseen kerryttämään työeläkettä. Uudistus tuo toivottavasti vakautta koko järjestelmään, pidentää oletetulla tavalla työuria ja takaa riittävän eläketurvan myös tuleville sukupolville.

– Lähivuosina eläkkeelle jääville uudistus ei vaikuta eläketurvaan juuri lainkaan, uusi lykkäyskorotuskin kompensoi pois jäänyttä superkarttumaa. Sen sijaan 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneiltä edellytetään jo pidentyviä työuria eläkeikien noustessa­ asteittain 65 vuoteen ja kenties sen ylikin.

Ei uraohjus, vaan syväosaaja

Uran varrelta mieliin painuneena tilanteena hän mainitsee Valtiokonttorin ajoilta luentonsa Presidentinlinnassa presidentin kanslian henkilöstölle.

Kun kuntien eläkevakuutus ja Valtiokonttori yhdistyivät 2011, Lehtiö siirtyi jaostopäällikön tehtävästä erityisasiantuntijaksi. Nyt vuoden alussa Lehtiö aloitti Kevan eläkeneuvonnan palvelupäällikkönä.

Hallinnoivan työn osuus lisääntyi, mutta itse työn ydin säilyy tukevasti asiakkuuksien parissa.

– Jokainen päivä on uusi mahdollisuus.

kuka?

Jukka Lehtiö

Ikä: 55-vuotias

Kolulutus: vakuutus­sosionomi, Tampereen yliopisto

Työ: palvelupäällikkö, Keva

Harrastukset: musiikki ja soitanta, salibandy, tennis, kirjallisuus.

Tämän vuoden alussa­  Jukka Lehtiö aloitti ­Kevan eläkeneuvonnan palvelupäällikkönä.
Tämän vuoden alussa­ Jukka Lehtiö aloitti ­Kevan eläkeneuvonnan palvelupäällikkönä.
Lehtiö hahmottaa ­trendin.  Nyt vähä vähältä pakitetaan takaisin 65 vuoden normi- eläkeikää. Joustavasta  eläkeiästä on luovuttu ja  eläkeikä kytkeytyy kunkin  ikäluokan syntymävuoteen.
Lehtiö hahmottaa ­trendin. Nyt vähä vähältä pakitetaan takaisin 65 vuoden normi- eläkeikää. Joustavasta eläkeiästä on luovuttu ja eläkeikä kytkeytyy kunkin ikäluokan syntymävuoteen.